Suomalaistutkimus: Pfizerin ja Biontechin koronavirusrokote tehoaa myös Etelä-Afrikan muunnokseen, vaikkakin heikommin - Tiede | HS.fi

Suomalaistutkimus: Pfizerin ja Biontechin koronavirusrokote tehoaa myös Etelä-Afrikan muunnokseen, vaikkakin heikommin

”Minun mielestäni tämä on poikkeuksellisen tehokas rokote”, sanoo virologian professori Ilkka Julkunen.

Tapiolan terveysasemalla Espoossa annettiin Pfizerin ja Biontechin rokote tammikuun lopulla.­

24.3. 15:55

Pfizerin ja Biontechin koronavirusrokotteen kasvattama immuunisuoja tehoaa suomalaistutkimuksen mukaan myös Etelä-Afrikassa yleistyneeseen virusmuunnokseen, joka pystyy osittain väistämään immuniteettia.

Rokotteen synnyttämät vasta-aineet estivät laboratoriokokeissa tehokkaasti sekä aiempaa viruskantaa että nopeammin leviävää brittimuunnosta. Eteläafrikkalaista muunnosta vastaan teho jäi selvästi pienemmäksi.

”Kuitenkin 92 prosentilla rokotetuista on kahden rokoteannoksen jälkeen neutraloivia vasta-aineita, jotka todennäköisesti antavat ainakin jonkinlaista suojaa myös Etelä-Afrikan varianttia vastaan”, sanoo Turun yliopiston virologian professori Ilkka Julkunen.

Julkusen ryhmä on tehnyt tutkimuksen yhdessä Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa. Tutkimusta ei ole vielä vertaisarvioitu.

Julkusen mukaan toistaiseksi ei tiedetä, mikä on suojaava vasta-aineiden taso. Laboratoriossa mitattava immuunivaste ei myöskään kerro kaikkea ihmisen saamasta suojasta.

Vasta-aineiden lisäksi immuunijärjestelmä virittyy muutenkin rokotuksesta, ja sillä on oma roolinsa taudin torjumisessa.

”Rokotuksella ihmisen oma immuunijärjestelmä on tavallaan herätetty. Kun hän saa tartunnan, elimistön immuunivaste reagoi nopeammin infektioon, jolloin vakava tauti estyy hyvin monella jo yhdenkin rokoteannoksen saaneista.”

Rokotteen synnyttämien ja myös Etelä-Afrikan varianttia torjuvien vasta-aineiden määrä oli suurempi kuin luonnontartunnasta saatu. Tutkimuksessa rokotteen nostattamien vasta-aineiden tasoa verrattiin lievän, kotona sairastetun infektion nostamiin tasoihin.

Julkunen arvioi, että Etelä-Afrikan muunnosta kohtaan syntyvä immuniteetti tehoaa samalla voimalla myös Brasilian muunnokseen. Senkin tiedetään jonkin verran väistävän tartunnasta syntyvää immuunisuojaa ja aiheuttavan siksi uudelleentartuntoja.

”Brasilian variantissa on keskeisissä paikoissa samat mutaatiot kuin Etelä-Afrikan variantissa.”

Julkusen ja yhteistyökumppanien tutkimus on tehty näytteillä, jotka on saatu koronaviruspotilaita hoitavalta terveydenhuollon henkilöstöltä Turussa ja Helsingissä. Heidän rokottamisensa alkoi 28. joulukuuta.

Mukana tutkimuksessa on kaikkiaan 180 ihmisen näytteet.

Jo ensimmäisen rokotuksen jälkeen suurimmalle osalle syntyy vasta-aineita. Niiden kykyä estää viruksen lisääntymistä tutkittiin soluviljelmissä.

Viruksen lisääntymistä estäviä eli neutraloivia vasta-aineita syntyi ensimmäisen pistoksen jälkeen 60–70 prosentille rokotetuista.

Toisen pistoksen jälkeen immuunivasteet kasvoivat vielä 3–5-kertaisiksi.

”Kaiken kaikkiaan ainakin työikäisillä Pfizerin rokotteella saatu immuniteetti on erittäin hyvä. Käytännössä kaikilla rokotetuilla syntyy hyvä tai erittäin hyvä immuunivaste. Minun mielestäni tämä on poikkeuksellisen tehokas rokote”, Julkunen sanoo.

Hän muistuttaa, että tutkimus on tehty Suomen Akatemian ja yleishyödyllisten säätiöiden tuella eivätkä rokotevalmistajat ole rahoittaneet sitä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat