Immuuni­suojaa väistävä Etelä-Afrikan muunnos vastaa jo kymmenes­osaa satunnais­otoksen tartunnoista Husin alueella - Tiede | HS.fi

Immuuni­suojaa väistävä Etelä-Afrikan muunnos vastaa jo kymmenes­osaa satunnais­otoksen tartunnoista Husin alueella

Immuunisuojaa väistävää muunnosta on todettu Suomesta yli kaksi sataa tapausta, mutta todellisuudessa niitä on moninkertainen määrä.

Etelä-Afrikan muunnoksen osuus tartunnoista on kasvanut Husin alueella.­

29.3. 15:25 | Päivitetty 29.3. 15:51

Immuniteettia osittain väistävä eteläafrikkalainen koronaviruksen muunnos näyttää kasvattavan osuuttaan tartunnoista Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella.

Husin diagnostiikkakeskuksen johtaja Lasse Lehtonen kertoi maanantaina Twitterissä, että viime viikolla sekvensointiin satunnaisotoksella 278 positiivista koronatartuntanäytettä ja niistä enemmän kuin kymmenen prosenttia oli Etelä-Afrikan varianttia.

Osuus oli noussut reippaasti. Sitä edeltävällä viikolla sekvensoiduista näytteistä se oli kaksi prosenttia.

Sekvensointi vie aikaa, ja tulokset kertovat noin kahden kolmen viikon takaisesta tilanteesta.

”Täytyy myöntää, että selkeästi ylöspäin on menty. Ikävää se on, koska Etelä-Afrikan varianttiin on liitetty haasteita etenkin Astra Zenecan rokotteen tehosta. Oli myös se linja-autokeissi, jossa sairastuneiden joukossa oli myös kaksi pistosta Pfizerin rokotetta saanut henkilö”, Lehtonen sanoo.

Rokotteet eivät tutkimusten mukaan suojaa yhtä hyvin eteläafrikkalaiselta muunnokselta kuin aiemmilta virustyypiltä ja brittimuunnokselta.

Satunnaisotoksiin perustuvalla testaamisella selvitetään ”hiljaista kiertoa” eli sitä, miten laajalti seuratut virusmuunnokset ovat levinneet väestössä tunnettujen ketjujen ulkopuolella.

”Jos satunnaisotoksessa tapahtuu nousua jossakin virustyypissä, voidaan ajatella, että se kuvaa sen yleistymistä. Kun näitä rupeaa löytymään satunnaisotoksesta, se kertoo siitä, että tapauksia on muuallakin kuin tunnetuissa varianttiketjuissa”, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Carita Savolainen-Kopra.

THL, Helsingin yliopisto ja Hus tekevät yhdessä varianttien seurantaselvityksiä.

Koko maan osalta nopeasti leviävän brittivariantin osuus satunnaisotoksissa sekvensoiduista tarunnoista on Savolainen-Kopran mukaan noin puolet ja Etelä-Afrikan variantin osuus on viisi prosenttia.

Suomessa on tiedossa kaikkiaan 214 Etelä-Afrikan muunnoksen aiheuttamaa tartuntaa, joista Husin alueella on 112.

Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti arvioi aiemmin HS:lle, että tosi asiassa variantin aiheuttamien tartuntoja olisi moninkertaisesti enemmän kuin on varmistettuja tapauksia.

Brittivariantti on ainakin toistaiseksi levinnyt huomattavasti nopeammin Suomen väestössä kuin muut variantit.

Etelä-Afrikan muunnos saa kuitenkin kilpailuetua sitten, kun väestössä alkaa olla sairastamisen tai rokotusten antamaa immuniteettia, jota se pystyy väistämään, toisin kuin brittimuunnos.

”Myös Etelä-Afrikan variantista on ajatusta, että se voisi olla jonkin verran tarttuvampi, mutta tämä tieto ei ole vielä täysin selvää. Joissain maissa on havaintoja, että Etelä-Afrikan muunnos leviäisi ainakin brittimuunnosta hitaammin”, Savolainen-Kopra sanoo.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat