Tekoäly päättää jo osin siitäkin, miten tutkimuksia hyväksytään tekoälyn konferenssiin - Tiede | HS.fi

Tekoäly päättää jo osin siitäkin, miten tutkimuksia hyväksytään tekoälyn konferenssiin

Tutkimuksia on nyt tarjolla niin paljon, että ihmisvoimin ei enää ehdi seuloa ehdokkaita.

Tekoäly etenee usella aloilla, myös tekoälytutkimuksessa. Kuvituskuva.­

8.4. 2:00 | Päivitetty 8.4. 7:06

Tekoäly on nyt tieteiden valtavirtaa. Alalla on niin paljon eri tutkimuksia, etteivät kaikki tutkijat pääse esittämään omaansa edes isoissa alan kokouksissa, eivät ainakaan himoituissa huippukonferensseissa.

Ne voivat olla kasvokkaisia isoja tapaamisia tai nykyään yhä enemmän myös sellaisia, joissa tutkijat tapaavat virtuaalisesti.

Niinpä konferenssin järjestäjät valitsevat ja lajittelevat tutkimuksia yhteiseen keskusteluun – tekoälyn avulla, kirjoittaa tiedelehti Science.

Ongelma esiintyy erityisesti tietotekniikan alalla. Monesti tutkimukset jätetään muiden arvioitaviksi vuositapaamisissa. Useilla muilla tieteenaloilla työt jätetään vertaisarvioitaviksi perinteisesti, siis tieteellisiin julkaisuihin.

Joskus konferenssin järjestäjillä on vain viikkoja aikaa arvioida, minkä arvoinen jätetty työ on.

Viiden viime vuoden aikana tekoälyä käsitteleviin kokouksiin on jätetty yli neljä kertaa niin paljon tutkimuksia kuin aiemmin, joten järjestäjät eivät enää pysy tutkimusten vauhdissa.

Tiedelehti Science käyttää esimerkkinä tekoälyn ehkä tunnetuinta vuosikokousta, jonka nimi on NeurIPS (Neural Information Processing Systems). Se sai viime vuonna yli 9 000 ehdotusta tapaamisensa esitelmäksi joulukuussa 2020. Se on yli 40 prosenttia enemmän kuin edellisinä vuosina. Järjestäjien piti lähettää töitä 7 000 arvioijalle.

”Tämä on hyvin väsyttävää ja rasittaa hermoja”, sanoo Marc’Aurelio Ranzato, joka vetää tämän vuoden NeurIPS-konferenssia. Se huipentuu joulukuussa.

Tekoäly voi kuitenkin auttaa arvioimaan ihmistä nopeammin, kenelle tutkimus kannattaa antaa arvioitavaksi.

NeurIPS-konferenssin järjestäjät päättivätkin ottaa tekoälyn avuksi seulontaan. He käyttävät työssä ohjelmaa, jonka nimi on TPMS (Toronto Paper Matching System). Sitä on jo käytetty apuna eri konferensseissa vuosien varrella.

Ohjelma arvioi ja vertailee jätettyjä tutkimuksia ja arvioijien omia töitä. Näin löytyvät oikeat asiantuntijat. Monesti he ovat kokeneita omalla alallaan ja pystyvät arvioimaan, voisiko juuri tämä tämä tutkimus olla arvokas tai käänteentekevä.

 Tekoälyn avulla voi välttää turhaa työtä ja päällekkäisyyksiä.

Rinnalle on tullut myös uusi tekoäly, jonka nimi on OpenReview. Se on neuroverkkoihin perustuva tekoäly, joka tutkii nopeasti työn otsikkoa ja työstä tehtyä lyhennelmää. Se ja TPMS tekevät yhdessä päätelmiä tutkimuksen sisällöstä.

Myös muissa tietokonealan konferensseissa aletaan käyttää näitä tekoälyohjelmia yhdessä, sanovat Melisa Bok ja Haw-Shiuan Chang. He ovat tietojenkäsittelytieteen tutkijoita Massachusettsin yliopistossa Armherstissa ja ovat mukana OpenReview’ssa.

Tekoälyn avulla voi välttää turhaa työtä ja päällekkäisyyksiä. Esimerkiksi vuonna 2014 joka kymmenes NeurIPS-konferenssiin tarjotuista töistä oli käynyt kahdella eri tarkastajaryhmällä.

 Maailmaan jää silti yhä paljon arvostettuja julkaisuja, jotka eivät eivät käytä apuna tekoälyjä, vain ihmisten taitoja ja älyä.

Ryhmien välillä oli eroja siinä, mitä ne päättelivät töiden arvosta. Toisen ryhmän valitsemista töistä toinen ryhmä valitsi vain 57 prosenttia yhteiseen kokoukseen.

Tähänkin epäsuhtaan tulee avuksi tekoäly. Arvioinnissa auttaa tutkija Ivan Stelmakhin algoritmi, jota hän kutsuu nimellä PeerReview4all. Stelmakh on kokeillut sitä vuoden aikana kahdessa eri tekoälykonferenssissa.

Tutkijat uskovat, että tekoälyn avulla tehtävä alustava arviointi laajenee hiljalleen muillekin tieteenaloille. Maailmaan jää silti paljon arvostettuja julkaisuja, jotka eivät käytä tekoälyjä vaan ainoastaan ihmisten taitoja ja älyä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat