Miksi koulussa pitää olla niin kauan? - Tiede | HS.fi

Miksi koulussa pitää olla niin kauan?

Lasten tiedekysymykset pohtivat myös virusten elämää, kakkaamista ja pissaamista sekä kirahvin kielen väriä. Entä miten linnut voivat lennellä piikkipensaissa?

Rap-artisti Jesse P kävi vuonna 2013 Joensuun yhteiskoulun lukiossa pitämässä ensimmäisen vuoden opiskelijoille erilaisen ruotsin kielen tunnin.­

9.4. 2:00 | Päivitetty 9.4. 6:15

Nea Kanerva, 10

Suomessa on sovittu, että esikoulu aloitetaan 6-vuotiaana ja sen jälkeen peruskoulua käydään yhdeksän vuotta. Ensi syksystä lähtien jokaisen tulee käydä koulua vielä hieman pidempään, vähintään 18-vuotiaaksi saakka. Esimerkiksi Kiinassa ja monissa Euroopan maissa koulu aloitetaan kuitenkin nuorempana ja päivät ovat pidempiä kuin Suomessa, jolloin koulunkäynnin kokonaiskesto on pidempi.

Eri maissa halutaan, että jokainen oppii monenlaisia tietoja ja taitoja. Monipuolinen oppiminen vaatii kunnolla aikaa. Suomessa lukemisen, kirjoittamisen, matematiikan ja kielten opettamisen lisäksi kerrotaan tietoja luonnosta, eri maista ja aikakausista.

Harvassa maassa opitaan myös musiikkia, kotitaloutta, kuvataidetta, käsitöitä ja liikuntaa niin paljon kuin meillä. Suomessa tehdään lisäksi paljon ryhmätöitä ja käytetään tietokonetta ja kännykkää monella tavalla.

Suomessa monipuolisuudella halutaan varmistaa, että kaikilla on tarpeeksi tietoja ja taitoja ammatinvalintaan ja töiden tekemiseen monilla aloilla. Ja jos aikuisena vaikkapa vaihtaa ammattia, uusi työkin onnistuu. Töissä pitää myös osata toimia toisten kanssa tai joskus pärjätä ihan ­yksin. Vähintään yhtä tärkeää on oppia asioita kaikkea muuta elämää varten.

Mari Tervaniemi

tutkimusjohtaja

Helsingin yliopisto

Taiteilijan näkemys koronaviruksesta.­

Kuoleeko virus, jos se ei pääse tarttumaan mihinkään?

Leevi Mäkinen, 9

Virukset tuhoutuvat, jos ne ­eivät pääse ihmisen tai jonkun muun eläimen solujen sisälle käyttämään niiden pienen pieniä rakennuspalikoita. Selviytyminen ja lisääntyminen on niille mahdollista vain soluissa.

Virusten tuhoutumista voisi parhaiten kuvata kuihtumisena. Tällöin ne lakkaavat toimimasta eivätkä enää aiheuta tauteja.

Virukset eivät ole samalla tavalla eläviä kuin eläimet. Ne eivät esimerkiksi ajattele eivätkä hengitä. Virusten ei voi siten sanoa myöskään kuolevan. Tieteessä niiden tuhoutumista sanotaan inaktivoitumiseksi.

Tytti Vuorinen

ylilääkäri, virusopin dosentti

Tyks ja Turun yliopisto

Kirahvi poimii ruokaa kielellään, jolloin se altistuu auringonvalolle.­

Miksi kirahvilla on sininen kieli?

Unna Kokkonen, 12

Ihmisten kieli on vilkkaan verenkierron vuoksi tavallisesti punainen.

Jos kieli sinertää ilman että on syönyt jotakin sinistä ruokaa, tämä on merkki siitä, ettei veri kierrä, jolloin on jo kiire sairaalaan.

Monilla muilla eläimillä, kuten jääkarhulla, kiinanpystykorvalla ja juuri kirahvilla, on kuitenkin luonnostaan sininen kieli.

Kirahvin koko kieli ei ole sininen, ainoastaan sen etuosa. Väri johtuu kirahvin elimistön tuottamasta melaniini-nimisestä väriaineesta.

Meillä ihmisillä melaniinia syntyy, kun olemme auringossa. Se aiheuttaa ihoomme ruskean värin, joka on suoja auringon haitallista ultraviolettisäteilyä vastaan.

Kirahvien sinisen kielen tarkkaa syytä ei tiedetä. Värin on kuitenkin arvioitu liittyvän siihen, etteivät ne polttaisi yli puolimetristä kieltään auringossa. Kirahvithan poimivat kielellään ruokaa päivät pitkät ja altistavat sen auringonvalolle.

Melaniinin aiheuttama sinertävä väri saattaa siis olla kirahvien suojamekanismi auringon haitallista säteilyä vastaan.

Mikael Segerstråle

fysiologian ja neurotieteen

yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto

Punatulkku ruusupensaassa.­

Miten pikkulinnut voivat lentää piikkipensaaseen sisään ja ulos ilman että niihin sattuu?

Emmi Björklund, 4

Piikkipensaisiin menevät pikkulinnut ovat yleensä aikuisen nyrkkiä selvästi pienempiä.

Ne pystyvät katsomaan pensaan oksia vain muutaman senttimetrin etäisyydeltä, jolloin jokainen piikkikin erottuu erillisenä esteenä, joka on helposti väistettävissä.

Lisäksi linnut ovat hyvin ketteriä. Niillä on muun muassa erittäin kehittyneet pikkuaivot, jotka ovat tärkeät liikkuessa.

Pikkulinnut eivät yleensä törmääkään piikkipensaisiin. Jos niin kävisi, luultavasti niihin ei sattuisi. Pikkulinnut ovat hyvin kevyitä: varpunen painaa vain runsaat 30 grammaa ja talitiainen noin 20 grammaa. Siksi törmäys olisi höyhenenkevyt. Vain jos piikki osuisi jostakin syystä silmiin tai muualle pään alueelle, linnulla olisi pieni riski vahingoittua.

Vaikkapa palloa orapihlaja-aidasta tavoitteleva ihminen joutuu toimimaan aika lailla sokkona, kun käsi on pensaan sisällä. Pensaan yksityiskohtia on vaikea havaita, kun ihmissilmät ovat niin kaukana kädestä.

Lähimmäksi lintujen ketteryyttä voisi päästä, jos sormien päässä olisi pieni videokamera, jonka avulla kurkotusta voisi ­ohjailla. Käsivarteen tulisi siitä huolimatta naarmuja.

Esa Hohtola

eläinfysiologian emeritusprofessori

Oulun yliopisto

Miksi pissa ja kakka tulevat usein eri aikaan, vaikka olisi molempien hätä, ja mikä määrää, kumpi tulee ensin?

Lisa Cheris, 8

Ylimäärä juomisestamme varastoituu virtsarakkoon, josta se pissataan ulos useita kertoja päivässä. Ylimäärä ruoasta puolestaan varastoituu suoliston loppupäähän eli peräsuoleen, josta se kakataan ulos tavallisesti 1–2 kertaa päivässä.

Peräsuolen ja virtsarakon suussa ja seinämässä on omat tuntohermot ja lihakset, ja niinpä me erotamme hyvin, mistä tarpeesta on milloinkin kyse. Hermojen ja lihasten toiminnassa on kuitenkin päällekkäisyyttä, ja niinpä kakalla käynnin yhteydessä myös virtsarakko tyhjenee lähes automaattisesti.

Pissatessa ei useimmiten tarvitse ulostaa, koska peräsuolessa oleva paine on yleensä vähäinen. Peräsuoli aktivoituu silti virtsatessa useimmiten osittain. Siitä merkkinä suolesta vapautuu usein ilmaa eli päästelemme paukkuja pissatessamme.

Niin lasten kuin aikuistenkin virtsarakko tyhjenee virtsatessa keskimäärin 20 sekunnissa. Peräsuolen tyhjentymiseen tarvitaan enemmän lihasvoimaa ja aikaa. Niinpä pissa tulee käytännössä aina ennen kakkaa.

Hannu Jalanko

lastenlääkäri

Hyksin Lastenklinikka

Korjaus 9. huhtikuuta kello 12.15: Lintuja piikkipensaissa käsittelevän vastauksen kuva vaihdettu. Kivitaskun sijasta kuvassa oli mustapääkivitasku. Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat