Koronavirus­epidemia jatkaa pienenemistään, kertovat THL:n uudet mallinnukset – Runsas kontaktien lisääminen voisi johtaa uuteen tartunta-aaltoon - Tiede | HS.fi

Koronavirus­epidemia jatkaa pienenemistään, kertovat THL:n uudet mallinnukset – Runsas kontaktien lisääminen voisi johtaa uuteen tartunta-aaltoon

Mallintajat arvioivat, mitä tapahtuisi, jos kontaktit palautuisivat helmikuun tai marraskuun tasolle.

Kevät ja koronarajoitukset saivat ihmiset ulkoilemaan viime viikon torstaina. Ulkoilijoita Herttoniemen ulkoilureitillä Viikin ja Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen laidalla.­

17.4. 2:00 | Päivitetty 17.4. 6:33

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) uusien epidemiamallien mukaan koronavirusepidemia jatkaa pienenemistään. Jos kontakteja kuitenkin lisätään liikaa tai liian nopeasti, tartunnat voivat taas ampaista uuteen jyrkkään nousuun.

”Ollaan veitsenterällä”, sanoi THL:n tutkija Anna Suomenrinne-Nordvik verkkoseminaarissa, jossa esiteltiin uusia epidemiamallinnuksia.

Veitsenterällä ollaan Suomenrinne-Nordvikin mukaan siksi, ettei ole täyttä varmuutta, että tartuttavuusluku on nyt alle yhden. Jos se on yli yhden ja kontakteja aletaan surutta lisätä, mallit ennakoivat pahimmillaan jyrkkää uutta aaltoa.

”Pieneltäkin näyttävä ero tehollisessa tartuttavuusluvussa näkyy suurina eroina tartunnoissa”, Suomenrinne-Nordvik sanoi.

Mallit kuvaavat epidemian mahdollista kulkua Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella heinäkuuhun asti.

Kontaktien voi nyt odottaa jonkin verran lisääntyvän, kun maaliskuussa asetettuja rajoituksia on ruvettu osittain purkamaan.

Yläkoulut ovat jo siirtyneet osittaiseen lähiopetukseen. Ensi maanantaina vapautetaan lasten ja nuorten ulkoliikuntaharrastuksia pääkaupunkiseudulla ja ravintolat ja baarit saavat avata ovensa rajoitetuin asiakasmäärin.

Rajoitusten lisäksi ratkaisevaa on, miten ihmiset noudattavat niitä ja muutenkin oma-aloitteisesti säätelevät kontakteja, joissa on tartuntariski.

Tämän hetken tartuttavuusluvuksi on ilmoitettu alle yksi, mikä tarkoittaa sitä, että epidemia hiipuu. Tartuttavuusluku kertoo sen, kuinka monta ihmistä sairastunut keskimäärin keskimäärin tartuttaa. Tartuttavuusluku ei kuitenkaan perustu nykyiseen tilanteeseen vaan kuvaa tilannetta pari viikkoa aikaisemmin.

Tämä johtuu siitä, että tieto tartunnoista tulee viiveellä. Aikaa kuluu siihen, että ihmisille ilmaantuu oireita, hän menee testiin ja saa siitä tuloksen ja tieto tartunnasta raportoidaan THL:n tietokantaan. Tähän kaikkeen menee THL:n erikoistutkijan Simopekka Vänskän mukaan noin kaksi viikkoa.

Tartuttavuuslukuun liittyvä viive tarkoittaa, että tällä hetkellä luku voi olla jotain muuta tiedossa oleva.

Tämän takia tutkijat tekivät epidemian kulusta malleja, kun tartuttavuusluku on vähän yli tai vähän alle yhden. Toisissa skenaarioissa se on 0,9, toisissa 1,05.

Skenaariot tehtiin myös kausivaihtelun kanssa ja ilman sitä. Tämän jutun kaikissa grafiikoissa kausivaihtelun vaikutus on mukana, koska uuden koronaviruksen uskotaan noudattavan sitä muiden hengitystiesairauksien tavoin: ne jylläävät talvisin ja hiipuvat kesäksi.

Tutkijoiden malleissa kesäkausi alkaa hiljalleen vähentää tartuttavuutta kevätpäiväntasauksesta lähtien mutta ei vielä vaikuta paljon huhtikuussa. Suurimmillaan se leikkaa tartuttavuuslukua neljänneksellä juhannuksen tienoilla.

Tutkijat mallinsivat epidemiaa tilanteessa, jossa kontaktit lisääntyvät 25 prosenttia tai 80 prosenttia.

Vänskän arvion mukaan 25 prosentin lisäys kontakteihin voisi vastata tilannetta helmikuussa. Silloin ravintolat ja baarit olivat auki, yläkoulut olivat lähiopetuksessa ja ihmiset saattoivat käydä harjoittelemassa yksityisissä ryhmäliikuntatiloissa.

Epidemia jatkaa lievenemistään, jos kontaktit lisääntyvät maanantaista lähtien 25 prosenttia, R-luku on alle 0,9 ja kausivaihtelu antaa apua.

Tartuntakäyrä olisi toisenlainen, jos kontaktit lisääntyisivät saman verran mutta tartuttavuusluku olisi nyt 1,05 eikä kausivaihtelu antaisi apuaan. Silloin tartunnat vähenisivät mallin mukaan vielä huhtikuussa mutta lähtisivät huhti–toukokuun vaihteessa jyrkkään kasvuun.

Heinäkuun lopussa päivätartunnat voisivat huidella yli 800:ssa.

”Kun meillä on aika paljon tartuntoja tällä hetkellä ja epidemia on korkealla tasolla, nähdään eksponentiaalisen kasvun voima”, Suomenrinne-Nordvik sanoi.

Hyvä uutinen on se, että sairaalahoitojen määrä ei kasvaisi samaa tahtia.

”Tartuntamäärät eivät suoraan periydy sairaalatapauksiksi, koska vanhempien ikäryhmien ja riskiryhmien rokotukset ovat edistyneet”, Suomenrinne-Nordvik selitti.

Hurjakin tartuntojen kasvu saataisiin mallinnusten mukaan myös talttumaan, kun kontakteissa palattaisiin nykytasolle.

Vielä runsaampi yhteiskunnan vapauttaminen johtaisi rajuun epidemian kasvuun siinäkin tapauksessa, että lähtökohtana oleva tartuttavuusluku olisi alle yhden.

Kontaktit lisääminen 80 prosenttia vastaisi suurin piirtein ihmisten välisten kontaktien määrää viime marraskuussa. Jos alkaisimme elää tähän tapaan ensi maanantaista lähtien, edessä olisi jyrkkä tautiaalto.

Kontaktien runsaan lisäämisen vaikutus epidemiaan pienenee kuitenkin huomattavasti, jos sitä lykätään kolmella viikolla. Mallinnuksen mukaan siitä kehittyisi jälleen uusi aalto mutta paljon pienempi kuin maaliskuussa nähtiin.

Jos suuri vapautus lykkääntyisi toukokuun loppuun, vaikutus jäisi vielä tätäkin pienemmäksi.

”Aikaisessa vaiheessa suuri kontaktien lisäys ei onnistune, mutta myöhemmin se ehkä on mahdollinen”, mallintajat totesivat.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat