Hiipuvassa epidemiassa Astra Zenecan rokotteen tukos­riski korostuu, tällainen on veritulppariski verrattuna tupakointiin ja e-pillereihin - Tiede | HS.fi

Hiipuvassa epidemiassa Astra Zenecan rokotteen tukos­riski korostuu, tällainen on veritulppariski verrattuna tupakointiin ja e-pillereihin

Rokoteriskiä voi suhteuttaa taudin aiheuttamaan riskiin, joka vaihtelee ikäryhmittäin ja epidemiatilanteen mukaan.

Koronatautiin on Suomessa kuollut 0,5 prosenttia taudin saaneista 60–69-vuotiaista, mikä on valtava osuus verrattuna rokotetuille tuleviin tukoksiin.­

25.4. 18:16

Astra Zenecan rokotteen käytön rajoittaminen ja jopa siitä luopuminen ei tässä hiljenevän epidemian tilanteessa vaikuttaisi merkittävästi tartuntamääriin ja sairaalahoidon tarpeeseen. Näin osoittavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) uudet laskelmat.

THL:n erikoistutkija Simopekka Vänskä on laatinut skenaarioita siitä, miten Astra Zenecan rokotteiden käytön rajoittaminen viivästyttää suomalaisten rokottamista ja miten tämä viivästyminen mahdollisesti voimistaa epidemiaa ja johtaa sairaalahoidon ja tehohoidon tarpeen kasvuun.

Laskelmien tulokseen vaikuttaa Vänskän mukaan olennaisesti se, että Pfizerin rokotetta on tulossa paljon ja epidemian suunta on alaspäin.

”Jos nykyinen epidemian laskutrendi jatkuu näin voimakkaana ja Pfizerin rokotetta tulee niin paljon, Astra Zenecan suurikaan vähentäminen ei vaikuta tapausmääriin juuri lainkaan.”

Vänskä on laskenut, miten eri tasoiset Astra Zenecan rajoitukset vaikuttavat: kokonaan siitä luopuminen, rokotusten jatkamien nykyiseen tapaa 65 vuotta täyttäneille sekä niiden antaminen vielä nuoremmillekin.

”Skenaarioiden ero itse koronaviruksen aiheuttamaan tautitaakkaan on hyvin pieni, koska epidemia on niin vahvassa laskussa”, Vänskä sanoo.

Tässä tilanteessa rokotteen mahdolliset haitat alkavat Vänskän mukaan painaa vaakakupissa, vaikka ne ovatkin harvinaisia.

Myös THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek korostaa, että rokotteen riskiarvio riippuu epidemiatilanteesta.

”Tällaisessa hiljaisen ja kutistuvan epidemian tilanteessa vähäinenkin rokotteen riski painaa paljon enemmän kuin sellaisessa, jossa paljon ihmisiä kuolee tai vammautuu koronan seurauksena. Päätös käyttää rokotetta on hyvin paikka- ja epidemiasidonnainen”, Nohynek sanoo.

Adenovirustekniikkaa hyödyntäviin Astra Zenecan ja Johnson & Johnsonin rokotteisiin liitetyn veren hyytymishäiriön yhteydessä esiintyy samalla verihiutaleiden vähyyttä. Vakavimmissa tapauksissa tukokset ovat syntyneet aivojen laskimoihin, mutta niitä on ollut myös muualla kehossa.

Rokotteisiin liitetty tukosriski on huomattavasti pienempi kuin itse koronataudista syntyvä kuoleman riski. Euroopan lääkevirasto (Ema) onkin tähän saakka todennut, että rokotteiden hyödyt ylittävät niiden haitat.

Perjantaina Ema julkaisi uuden riskivertailun, jonka mukaan hyötyjen ja haittojen painoarvo vaihtelee epidemiatilanteen ja ikäryhmien mukaan.

Rokotteesta koituvat hyödyt alkavat kalveta riskien rinnalla, kun tartuntoja tulee vähän. Alhaisen epidemian skenaariossa 60–69-vuotiaiden rokottamisella säästettäisiin kolme ihmishenkeä samalla, kun rokotteen seurauksena ikäryhmässä olisi yksi verisuonitukos, johon liittyy verihiutaleiden vähyys.

Nuoremmissa ikäryhmissä rokottamisen etu alkaa heiketä. 30–39-vuotiailla ei enää säästyisi yhtään ihmishenkeä mutta tulisi 1,8 tukostapausta.

Eman vertailun alhaisen epidemian tilanteessa tartuntojen ilmaantuvuus on noin kolmanneksen pienempi kuin Suomessa nyt. Tosin Suomen epidemia näyttää edelleen lähenevän Eman tarkoittamaa hiljaista epidemiatilannetta.

Ema ei ole vielä julkaissut tarkemmin, millaisiin oletuksiin hyytymishäiriön yleisyydestä riskivertailu perustuu.

Tukosriski näyttää vaihtelevan melko paljon sen mukaan, minkä maan aineistoa katsotaan. Erilainen ilmaantuvuus saattaa myös liittyä ikään ja sukupuoleen.

Tosin Eman mukaan ei ole osoitettu, että ikä, sukupuoli tai mikään muukaan taustatekijä selittäisi tukoksen syntymistä.

Johnson & Johnsonin rokotteesta on tietoa vain Yhdysvalloista. Siellä rokotetta on annettu noin kahdeksan miljoonaa ja verihiutaleiden vähyyteen yhdistyviä tukoksia on raportoitu 15 rokotetulla.

Kaikki tähän mennessä vahvistetut tapaukset ovat olleet alle 60-vuotiailla naisilla. Kahta tapausta lukuun ottamatta tukoksia saaneet ovat olleet 18–49-vuotiaita. Tässä ikäryhmässä riski on 0,9 tapausta sataatuhatta rokotettua kohden.

Yhdysvaltain tartuntatautivirasto (CDC) ja lääkevirasto (FDA) katsovat kuitenkin perjantaina julkaisemassaan lausunnossa samoin kuin Ema aiemmin, että rokotteen hyödyt ylittävät sen mahdolliset haitat. CDC ja FDA suosittelevat rokotteen käytön jatkamista kaikille yli 18-vuotiaille.

Astra Zenecan rokotteen vastaavista tukosriskeistä on erilaisia havaintoja eri maista. Eman tietoon on tullut Euroopan talousalueella 142 tapausta. Euroopan talousalueeseen kuuluvat EU-maiden lisäksi Norja, Islanti ja Liechtenstein.

Alueella on annettu kaikkiaan 16 miljoonaa annosta Astra Zenecan rokotetta. Tukoksia on siis raportoitu vähän yli yksi sataatuhatta rokotettua kohden.

Britanniassa esiintyvyys on ollut samaa luokkaa kuin muualla Euroopassa. Siellä on annettu kaikkein eniten Astra Zenecan rokotetta, yli 21 miljoonaa annosta.

Tuoreimpien Britannian kansaterveyslaitoksen (MHRA) tietojen mukaan 168 rokotetulla on raportoitu tukos, johon liittyy verihiutaleiden vähyys. Se tekee 1,25 tapausta sataatuhatta kohden.

Norjassa on Astra Zenecalla rokotettu vain alle 65-vuotiaita. Siellä tukoksia on ollut noin neljä sataatuhatta rokotettua kohden eli moninkertainen määrä verrattuna esimerkiksi Britanniaan.

Myös Suomen kolme tukostapausta ovat kaikki tulleet alle 65-vuotiailla, ja esiintyvyys on ollut 2,5 sataatuhatta rokotettua kohden. Näin on ollut myös Tanskassa, joka ensimmäisenä päätti luopua rokotteen käytöstä.

Erot eri maiden välillä tukosten määrässä voivat johtua siitä, miten täsmällisesti eri maissa tunnistetaan ja raportoidaan näitä tapauksia. Taustalla voi olla muitakin syitä.

”Se herättää kysymyksen, onko tässä jokin maantieteellisyys ja onko perimällä merkitystä”, Nohynek pohtii.

Tapausmäärien eroihin voi myös vaikuttaa se, keitä on rokotettu enemmän ensimmäisten joukossa.

”Jos on niin, että haittareaktioita havaitaan enemmän nuorilla ihmisillä, se pitää suhteuttaa siihen, miten paljon enemmän nuoria ihmisiä on rokotettu.”

Suomessa jatketaan Astra Zenecan käyttöä 65 vuoden ikäisillä ja sitä vanhemmilla. Tämän harvinaisen tyypin tukoksia ei Nohynekin mukaan tässä ikäryhmässä ole Suomessa havaittu eikä rokote siksi muodosta heille huomattavaa lisäriskiä.

Adenovirusrokotteissa paljastunut tukosriski on Nohynekin mukaan todella valitettavaa.

”On ajateltu, että ne olisivat tulevaisuuden rokotteita.”

Astra Zenecan rokote on myös se, jota Maailman terveysjärjestön Covax-järjestelmän mukana on varauduttu lahjoittamaan alhaisen tulotason maille suurissa määrin.

Astra Zenecan rokotteeseen sisältyvä tukosriski on erittäin harvinainen. Sitä voi suhteuttaa esimerkiksi ehkäisypillereihin, jonka ensimmäisenä käyttövuotena on paljon suurempi laskimotukoksen riski.

Ehkäisypillerit aiheuttavat pillerityypistä riippuen 30–100 laskimotukosta sataatuhatta naista kohden vuodessa.

”Moni ei ole pitänyt reiluna, että verrataan e-pillerin tukoksiin, koska ne ovat syviä laskimotukoksia alaraajoissa ja joskus keuhkoveritulppia. Kuolleisuus niihin on ihan eri luokkaa kuin tähän rokotteisiin liittyvään syndroomaan”, Nohynek sanoo.

Ehkäisypillereiden aiheuttamat tukokset johtavat hyvin harvoin kuolemaan. Suomessa vuoden 2017 jälkeen vain yksi nainen on kuollut niiden takia.

Paljon herkemmin kuolee Astra Zenecan rokotteeseen liitetyn veren hyytymishäiriön takia. Norjassa viidestä tukoksen saaneesta kolme kuoli. Britanniassa vähän vajaa viidennes tapauksista on johtanut kuolemaan.

Vaikka rokotteeseen liittyvä riski on edelleen hyvin harvinainen, se sisältää hengenvaaran. Mutta myös koronatauti on etenkin iäkkäämmille hengenvaarallinen.

Koronatautiin on Suomessa kuollut 0,5 prosenttia taudin saaneista 60–69-vuotiaista, mikä on valtava osuus verrattuna rokotetuille tuleviin tukoksiin. Se tarkoittaa 500 kuolemaa sadastatuhannesta tartuntatapauksesta.

Kuitenkin epidemian hiipuessa yhä harvempi saa tartunnan ja altistuu taudin sisältämälle riskille. Niinpä valmius hyväksyä rokotteen sisältämä riski voi muuttua, kun taudin uhka hiipuu.

”Se pistää miettimään, millaisia riskejä olemme valmiita sietämään varsinkin sellaisessa tilanteessa, jossa me nyt olemme. Meidän epidemiamme on hyvin lievä verrattuna Intian tai Brasilian tilanteeseen”, Nonyhek sanoo.

Täsmennys 26.4.2021 klo 9.13: Jutussa luki alunperin, että harvinaisen tyypin tukoksia ei Nohynekin mukaan yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä ole havaittu eikä rokote siksi muodosta heille lisäriskiä. Nyt kohta on korjattu näin: ”harvinaisen tyypin tukoksia ei Nohynekin mukaan tässä ikäryhmässä ole Suomessa havaittu eikä rokote siksi muodosta heille huomattavaa lisäriskiä”. Oikaisu 26.4.2021 klo 10.05: Korjattu kohta, jossa kerrotaan, että Eman vertailun luvut eivät suoraan sovellu Suomen tilanteeseen ja että Suomessa tartuntojen ilmaantuvuus on tällä hetkellä vielä vähäisempää kuin Eman matalimmassa vaihtoehdossa. Todellisuudessa Suomessa ilmaantuvuus on vähän suurempi kuin Eman analyysissä. Kohta on korjattu näin: ”Eman vertailun alhaisen epidemian tilanteessa tartuntojen ilmaantuvuus on noin kolmanneksen pienempi kuin Suomessa nyt. Tosin Suomen epidemia näyttää edelleen lähenevän Eman tarkoittamaa hiljaista epidemiatilannetta.” Oikaisu 26.4.2021 klo 10.27: Astra Zenecan hyöty- ja haittavertailugrafiikassa oli väärin ilmoitettu tartuntojen ilmaantuvuus viikkoa kohden. Oikea ajanjakso on kuukausi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat