Kiina aloittaa Taivaallisen palatsin eli uuden avaruusasemansa rakentamisen – Ensimmäinen moduuli laukaistiin kiertoradalle - Tiede | HS.fi

Kiina aloittaa Taivaallisen palatsin eli uuden avaruusasemansa rakentamisen – Ensimmäinen moduuli laukaistiin kiertoradalle

Avaruusaseman odotetaan valmistuvan vuoden 2022 loppuun mennessä. Kiinan mukaan asemalle ovat tervetulleita kaikki maat, jotka haluavat tehdä tieteellisiä kokeita avaruudessa.

29.4. 7:00 | Päivitetty 29.4. 9:45

Kiina valmistelee pysyvän avaruusasemansa rakentamista Maan kiertoradalle. Ensimmäinen moduuli laukaistiin kiertoradalle torstaina aamulla Suomen aikaa.

Ydinmoduuli Tianhe on 18 metriä pitkä ja massaltaan 22 tonnia. Se pitää sisällään ohjauskeskuksen ja elossapitojärjestelmien lisäksi asuintilat kolmelle taikonautille. Heidän on tarkoitus asua avaruusasemalla puoli vuotta kerrallaan.

Avaruusasemaan kuuluu lisäksi kaksi noin 14 metrin pituista päämoduulia, jotka toimivat aseman laboratorioina.

Aseman kokoamiseen vaaditaan ainakin yksitoista laukaisua. Kiinan tavoitteena on saada asema valmiiksi vuoden 2022 loppuun mennessä. Sen toimintaiäksi on arvioitu vähintään kymmenen vuotta.

Valmistuessaan Kiinan avaruusasema vastaisi kooltaan vajaata neljäsosaa kansainvälisestä avaruusasemasta (ISS). Kansainvälinen avaruusasema on massaltaan 420 tonnia, siinä missä kiinalainen asema painaisi kaikkine osasineen noin 100 tonnia.

”Emme yrittäneet kilpailla kokoluokassa ISS:n kanssa. Sen sijaan kolmiosainen asema on suunniteltu vastaaman tieteellisten kokeidemme tarpeita”, kertoi tutkija Gu Yidong Kiinan miehitettyjen lentojen ohjelmasta.

Ihmisiä oli kerääntynyt seuraamaan laukaisua torstaina.­

Työ avaruusasemalla keskittyisi biologisiin kokeisiin ja tutkimuksiin mikropainovoimassa. Kiinan tavoitteena on tutkia esimerkiksi kvanttimekaniikkaa, materiaalitekniikkaa ja lääkkeiden toimivuutta avaruudessa.

Rakenteilla oleva avaruusasema on osa Kiinan Tiangong-avaruusohjelmaa. Tiangong tarkoittaa suomeksi ”Taivaallista palatsia”.

Aikaisemmin Kiina on laukaissut Maan kiertoradalle kaksi pienempää avaruusasemaa, joiden tehtävänä on ollut oimia testialustoina pysyvää avaruusasemaa varten. Niistä ensimmäinen, Tiangong-1, laukaistiin syyskuussa 2011. Tiangong-2 seurasi perässä vuonna 2016.

Väliaikaiseen käyttöön suunnitellut avaruusasemat vastasivat kooltaan pientä linja-autoa: massaa niillä oli noin kahdeksan tonnia ja pituutta kymmenisen metriä.

Tiangong-1 ajautui ulos radaltaan vuonna 2016 ja ajelehti avaruudessa kaksi vuotta ilman ohjausta, kunnes se putosi hallitsemattomasti Maan ilmakehään huhtikuussa 2018. Tiangong-2 ohjattiin putoamaan Tyyneenmereen vuonna 2019.

Kiina teki harjoitusasemilleen useita miehitettyjä lentoja, joiden aikana taikonautit tekivät tieteellisiä kokeita ja testasivat aseman teknologiaa. Pisin vierailu Tiangong-2 -asemalla kesti yhden kuukauden.

Kiinan tulevaa avaruusasemaa ei ole tarkoitettu vain kiinalaisten käyttöön, vaan mukaan on saatu jo rakennusvaiheessa lukuisia kansainvälisiä yhteistyökumppaneita.

Kiinan avaruushallinto (CNSA) on solminut kumppanuuden muun muassa YK:n ulkoavaruusasioiden osaston Unoosan kanssa. Vuonna 2018 Kiina julisti, että Tiangong on avoin kaikille maille, jotka haluavat tehdä tieteellisiä kokeita avaruudessa.

Kiina on tehnyt tiivistä yhteistyötä myös Venäjän avaruushallinnon Roskosmoksen kanssa. Maaliskuussa Kiina ja Venäjä ilmoittivat suunnittelevansa yhteisen avaruusaseman rakentamista Kuun tutkimista varten.

Avaruusasema on tarkoitus rakentaa Kuun kiertoradalle tai sen pinnalle. Kiinan avaruushallinto ilmoitti, että hanke on avoin kaikille siitä kiinnostuneille valtioille ja yhteistyökumppaneille.

Pitkä marssi -kantoraketti kuvattiin 23. huhtikuuta laukaisualustalla. Sen pitäisi kohta viedä Kiinan uuden avaruusaseman osa kiertoradalle.­

50 vuotta kiertoradalla

Ensimmäinen avaruusasema laukaistiin Maan kiertoradalle vuonna 1971. Kyseessä oli Neuvostoliiton Saljut 1 -asema, jolla vieraili yksi miehitetty lento.

Pysyvästi miehitetyistä avaruusasemista ensimmäinen oli Neuvostoliiton Mir-asema. Vuonna 1986 rakennetulla ja vuoteen 2001 toimintaansa jatkaneella avaruusasemalla ehti vierailla 28 pitkäkestoista miehistöä.

Tällä hetkellä Maata kiertää kansainvälinen avaruusasema (ISS), jonka ensimmäinen moduuli laukaistiin vuonna 1998. Kyseessä on Yhdysvaltojen, Euroopan, Kandan, Japanin, Venäjän ja Brasilian avaruushallintojen yhteinen hanke.

ISS on ollut miehitettynä yli 20 vuoden ajan, ja sen toiminta jatkuu ainakin vuoteen 2024 asti.

Kiinan lisäksi omia avaruusasemiaan suunnittelevat muun muassa Venäjä ja Intia. Venäjä ilmoitti huhtikuussa vetäytyvänsä kansainväliseltä avaruusasemalta perustaakseen oman asemansa. Sen päämoduuli on tarkoitus laukaista kiertoradalle vuonna 2025.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat