Tutkimus: Jäätiköiden sulamisvauhti on kaksinkertaistunut, vesi- ja ruokapula uhkaavat miljardeja ihmisiä ennen vuotta 2050 - Tiede | HS.fi

Tutkimus: Jäätiköiden sulamis­vauhti on kaksinkertaistunut, vesi- ja ruoka­pula uhkaavat miljardeja ihmisiä ennen vuotta 2050

Vuosien 2000 ja 2019 välillä jäätiköt sulivat 267 miljardin tonnin vuosivauhdilla.

Jäätiköt vetäytyvät ilmastonmuutoksen takia. Ilmakuva on otettu Grönlannin Kujalleqista kesäkuussa 2019.

29.4. 16:03 | Päivitetty 29.4. 16:57

Jäätiköiden sulamisvauhti on kaksinkertaistunut 20 viime vuoden aikana, selviää tuoreesta kansainvälisestä tutkimuksesta. Tutkimus julkaistiin Nature-tiedelehdessä.

Tutkijat tarkastelivat lähes kaikkia maapallolta löydettyjä jäätiköitä kahden vuosikymmenen ajalta. Tutkittavia jäätiköitä oli yhteensä 217 175, mikä vastaa yli 99:ää prosenttia kaikista tunnetuista jäätiköistä.

Osa tutkituista jäätiköistä oli hyvin pieniä, vain noin jalkapallokentän kokoisia. Osa jäätiköistä riittäisi pinta-alaltaan peittämään keskikokoisia maita.

Tutkijat käyttivät apunaan Yhdysvaltojen avaruushallinnon Nasan satelliittitietoja ja tilastollisia menetelmiä.

He havaitsivat, että vuosien 2000 ja 2019 välillä jäätiköt sulivat 267 miljardin tonnin vuosivauhdilla, mikä vastaa noin viidesosaa merenpinnan noususta.

”Jos otamme tuon määrän vettä ja levitämme sen Irlannin alueelle, se riittäisi joka vuosi peittämään koko maan kolmen metrin vesikerroksella”, kertoi irlantilaisen Ulsterin yliopiston tutkija Robert McNabb BBC:lle.

Hänen mukaansa jäätiköiden sulamisvauhti kiihtyy tulevaisuudessa entisestään, noin 48 miljardilla tonnilla vuodessa. Sulamisen syitä ovat ilmaston lämpeneminen ja muutokset jäätiköitä ruokkivien lumisateiden kierrossa.

Merenpinnan kohoaminen johtuu pääasiassa ilmastonmuutoksen aiheuttamasta lämpölaajenemisesta, kun merissä oleva vesi vie lämmetessään aiempaa enemmän tilaa.

Jäätiköiden sulaminen on toiseksi merkittävin syy merenpinnan nousuun.

Keskimäärin jokainen jäätikkö menetti kahden vuosikymmenen aikana neljä prosenttia massastaan. Sulamistahti kuitenkin vaihteli alueittain.

Neljännes kaikesta sulamisesta tapahtui Alaskassa, joka menetti yli 60 miljardia tonnia jäätiköidensä massasta joka vuosi.

Grönlannissa jäätiköt kutistuivat yli 35 miljardia tonnia, Pohjois-Kanadassa runsaat 30 miljardia tonnia ja Etelämantereella yli 20 miljardia tonnia vuosittain.

Jäätiköt sulivat vauhdikkaasti myös Himalajan ja Andien vuoristoissa. Lisäksi pienet jäätiköt etenkin Alpeilla ja Uudessa-Seelannissa menettivät kokoonsa nähden ison osan massastaan.

 Jäätiköt ovat Alpeilla jo ennestään hyvin ohuita, ja ne sulavat nopeasti.

Päätutkija Romain Hugonnet kertoi The Guardian -sanomalehdelle, että tutkimuksen tulokset ovat hyvin huolestuttavia. Suurta yleisöä on kuitenkin hänen mukaansa hankalaa saada ymmärtämään jäätiköiden merkitystä niiden kaukaisen sijainnin vuoksi.

”Jäätiköt vaikuttavat monin tavoin veden kiertokulkuun maapallolla. Jos se muuttuu liian nopeasti, voi seurauksena olla alajuoksun ekosysteemien järkkyminen tai jopa tuhoutuminen”, Hugonnet sanoi.

Sveitsissä asuva Hugonnet ottaa esimerkiksi Alpit. Tulevat sukupolvet eivät hänen mukaansa enää pääse nauttimaan vuoristosta entiseen tapaan, sillä jäätiköiden sulaminen uhkaa johtaa ympäristön kuivumiseen.

Jäätiköt ovat Alpeilla jo ennestään hyvin ohuita, ja ne sulavat nopeasti. Jos tahti jatkuu nykyisellään, 80–90 prosenttia vuoriston jäätiköistä menetetään vuoteen 2050 mennessä.

”Ensimmäistä kertaa voi käydä niin, ettei Sveitsissä näkyisi kesällä enää vihreää ruohikkoa.”

Erityisesti tutkija on huolissaan jäätiköiden sulamisesta Aasian vuoristoissa. Maailman pisimpiin ja suurimpiin jokiin kuuluvat Jangtse, Mekong, Salween ja Brahmaputra saavat kaikki virtansa jäätiköiltä.

Jos jäätiköt sulavat ja joet tyrehtyvät, vesi- ja ruokapula uhkaavat alajuoksun alueella Kiinassa ja Intiassa useita miljardeja ihmisiä ennen vuotta 2050.

Jäätiköiden sulaminen vaikuttaa myös rannikoilla asuviin 200 miljoonaan ihmiseen, joiden koti uhkaa jäädä nousevan merenpinnan alle vuosisadan loppuun mennessä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat