Kannattaako lapsetkin rokottaa, vaikka koronavirusepidemia saataisiin hiipumaan jo aikuisten rokotuksilla? - Tiede | HS.fi

Kannattaako lapsetkin rokottaa, vaikka koronavirusepidemia saataisiin hiipumaan jo aikuisten rokotuksilla?

Pieni osa lapsista voi saada koronaviruksen aiheuttaman vakavan taudin. Rokottamalla sen voi estää.

14-vuotias tyttö sai pistoksen Modernan koronavirusrokotteen tutkimuksessa helmikuussa Yhdysvaltain Houstonissa. Tutkimuskessa selvitetään rokotteen tehoa ja soveltuvuutta lapsille ja nuorille. Tällä hetkellä rokotetta voi antaa vain 18 vuotta täyttäneille.

3.5. 2:00 | Päivitetty 3.5. 6:18

Todennäköisesti ei kestä enää kauaa, kun myös teini-ikäisille on tarjolla koronavirusrokote. Se merkitsee sitä, että Suomenkin pitää päättää, annetaanko rokotuksia myös tämän ikäisille lapsille.

Nyt Pfizerin ja Biontechin rokote on hyväksytty annettavaksi vain 16 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille. Suomessa kaikki tämän ikäiset ovat halutessaan saaneet rokotteensa heinäkuun loppuun mennessä, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Sen jälkeen siis voitaisiin siirtyä ikäjärjestyksen mukaisesti nuorempiin.

Silloin heille voisi myös olla rokotetta. Pfizer ja Biontech jättivät perjantaina Euroopan lääkevirastolle (Ema) hakemuksen, että se laajentaisi niiden rokotteen myyntiluvan 12–15-vuotiaille. Jo aiemmin yhtiöt olivat tehneet samanlaisen pyynnön Yhdysvaltain lääkevirastolle (FDA).

Jos Ema käsittelee lupahakemuksen yhtä nopeasti kuin aikanaan aikuisten versiossa, teini-ikäisten rokotteelle heltiäisi lupa kolmessa viikossa.

Myös yhdysvaltalaisella Modernalla on käynnissä tutkimukset alaikäisillä. Nyt rokotetta on lupa antaa vain yli 18-vuotiaille.

Oxfordin yliopisto on sen sijaan keskeyttänyt jo alkaneet Astra Zenecan kokeet alaikäisillä, ja Johnson & Johnson on lykännyt omien lapsilla tehtävien tutkimusten aloittamista. Näissä molemmissa adenovirustekniikkaa käyttävissä rokotteissa on havaittu yhteys harvinaisiin verisuonitukoksiin.

Pfizer ja Biontech kertoivat maaliskuun lopussa erittäin lupaavista tuloksista, joita ne olivat saaneet rokotekokeista 12–15-vuotiailla. Rokote suojasi sataprosenttisesti taudilta. Kolmannen vaiheen kokeisiin osallistui kaikkiaan 2 260 teini-ikäistä, ja yksikään rokotettu ei saanut tartuntaa. Lumerokotetta saaneista tartunnan sai 18 nuorta.

Myös rokotteen nostattamat vasta-ainemäärät olivat vaikuttavat. Niitä oli ikäryhmän rokotetuilla enemmän kuin 16–25-vuotiailla aiemmissa kokeissa.

Mutta vaikka tehokas rokote teini-ikäisille on tulollaan, tarvitaanko sitä? Epidemiaa sammuttava laumasuoja saatetaan näet saavuttaa ilman lasten rokottamista.

Suomessa on 16 vuotta täyttäneitä noin 4,6 miljoonaa. Jos heidät kaikki on rokotettu, rokotuskattavuus on 83 prosenttia koko väestöstä. Osuus on ylikin sen, mitä luultavasti tarvitaan laumasuojaan.

Israelissa tehdyssä vielä vertaisarvioimattomassa tutkimuksessa on myös havaittu, että aikuisten rokotukset vähentävät lasten tartuntoja.

Tutkijat tarkastelivat rokotustahtia yli 200 kunnassa ja osoittivat, että mitä enemmän aikuisia oli rokotettu, sitä enemmän alle 16-vuotiaiden tartunnat vähenivät. Jokainen 20 prosenttiysksikön lisäys aikuisten rokotuskattavuuteen puolitti lasten tartunnat, kertoo tutkimuksesta raportoinut The Times of Israel.

”Aikuisten rokottamisella kyllä tulee suojaa lapsille. Mutta siihen ei voi luottaa, että se olisi pysyvä tilanne ja että lapset ja nuoret olisivat täysin turvassa pelkästään aikuisten rokotusten kautta”, huomauttaa Turun yliopiston lasten infektiotautiopin professori Ville Peltola.

Peltola on myös puheenjohtajana Kansallisessa rokotusasiantuntijaryhmässä (Krar), joka tekee suosituksia Suomen rokotuspäätösten tueksi.

”Matkailun kautta tulee kuitenkin uusia tilanteita, joissa virus voi lähteä tarttumaan. Jos lapset ja nuoret ovat ilman immuniteettia, on mahdollista, että virus lähtee enemmänkin leviämään tai sitten tulee pienempiä ryppäitä, jotka kuitenkin voivat olla siinä ryhmässä ongelmallisia”, Peltola sanoo.

Valtaosalla lapsista koronavirustartunta jää hyvin lieväksi. Heillä voi silti olla osuutensa viruksen leviämiseen, jos heillä ei ole immuniteettia.

Jos virus leviäisi lasten joukossa, olisi mahdollista, että se leviäisi uudestaan myös vanhempaan väestöön. Vaikka vanhempi väki on jo rokotettu, rokotukset eivät anna sataprosenttista suojaa uudelta tartunnalta. Aina silloin tällöin joku voisi saada taudin rokotuksesta huolimatta. Siksi lasten rokottaminen voi suojata muitakin.

Yhdysvalloissa jotkut tutkijat ovat varoittaneet, että jos virus jää kiertämään lapsiin, se saa tilaisuuksia kehittää uusia mutaatiota.

”Voi kysyä, että jos lapsilla ja nuorilla on tärkeä rooli viruskierron ylläpidossa, pitäisikö heitä rokottaa sitä varten, että viruskierto vähenisi. Onko se riittävä syy rokottaa heitä, vaikka he eivät itse siitä suurempaa hyötyä saisikaan?” THL:n ylilääkäri ja Krarin jäsen Hanna Nohynek pohtii.

Vihurirokkorokotukset ovat Nohynekin mukaan esimerkki rokotuksista, joita ei niinkään anneta lasten itsensä suojelemiseksi.

”Ei vihurirokkokaan ole kauhean vakava tauti, mutta se on vakava, jos sen saa raskaana oleva nainen. Jos virus menee sikiöön istukan kautta, se voi aiheuttaa kohdussa kehittyvälle lapselle epämuodostumia keskushermostossa ja sydämessä.”

Jotkut myös ottavat influenssarokotteen suojellakseen pikemminkin muita kuin itseään, arvioi Nohynek.

”Monelle terveelle ihmiselle influenssarokote ei ainakaan hänen omasta mielestään ole niin tärkeä. He uskovat selviävänsä influenssasta ihan hyvin mutta katsovat, että rokottamalla itsensä he eivät ole niin tartunnanvaarallisia lähipiirille. Jos perhepiirissä on immuunipuolustusta heikentävää tautia sairastava, silloin lähipiiri rokottautuu läheisensä vuoksi.”

Britanniassa on myös kokeiltu strategiaa, jossa rokotetaan lapsia influenssaa vastaan osin myös vanhempien ihmisten suojelemiseksi.

”Heidän omassa tutkimuksessaan estoprosentti ei tosin noussut kovin korkeaksi. Tuloksiin vaikuttaa aina se, kuinka hyvin kulloinkin käytössä oleva influenssarokote vastaa kiertäviä viruksia”, Nohynek kertoo.

Lasten rokottaminen koronavirusta vastaan heidän itsensä vuoksi on myös perusteltua. Lapsilla vakava koronatauti on mahdollinen, vaikkakin erittäin harvinainen.

Yhdysvaltain tartuntatautikeskuksen (CDC) mukaan 5–17-vuotiaiden riski joutua sairaalaan koronataudin takia on kymmenesosa siitä, mitä se on 30–39-vuotiailla, ja kuoleman riski vielä monin verroin pienempi. Lähes 280 alaikäistä on silti kuollut koronatautiin Yhdysvalloissa koko pandemian aikana.

Rokote suojelisi lapsia taudin vakavilta seurauksilta.

”Saattaa olla hyödyllistä käyttää rokotuksia, vaikka vakavat tapaukset olisivat harvinaisia. Niissä maissa, joissa on ollut voimakas epidemia, lapsille on tullut vakavia tauteja. Koronataudin jälkeen lapsilla voi myös tulla inflammatorinen oireyhtymä, joka on vakava tautitila”, Peltola sanoo.

Peltolan mukaan Suomessa lapsia on joutunut vain hyvin harvoin sairaalaan koronataudin takia. Lisäksi muutama vakava tulehduksellinen jälkitauti on ollut. Niitä tulee noin yhdelle tuhannesta lapsipotilaasta.

Epidemian hillitseminen hyödyttäisi lapsia myös muulla tavoin. Jos virus jäisi kiertämään heidän joukkoonsa, ei ehkä päästäisi eroon karanteeneista ja harrastusten ja koulunkäynnin rajoituksista.

”Ne häiritsevät lasten elämää kovasti”, Peltola muistuttaa.

Kesällä epidemia saattaa painua hyvinkin matalaksi. Aloitettaisiinko siis lasten rokotukset siitä huolimatta vai kannattaako ratkaisua lykätä, kunnes nähdään, jatkaako virus kiertoaan? Peltolan mielestä kovin pitkälle asiaa ei pidä lykätä.

”Kaiken kaikkiaan rokotukset ovat ennalta ehkäisevää toimintaa. Ei ole järkevää odottaa epidemian tulemista päälle meillä, jos muualla maailmassa tautia esiintyy. Pitäisi pyrkiä ennakoimaan tilannetta.”

THL:n johtava asiantuntijan Mia Kontion mukaan ei ole vielä tehty kyselyjä, joissa vanhemmilta olisi tiedusteltu halukkuutta rokotuttaa lapsiaan. Ainakin aikuiset itse ovat hyvin valmiita ottamaan pistoksensa kyselyiden perusteella.

”Prosentit ovat olleet todella hyviä koko ajan siitä lähtien, kun sitä on ensi kerran kysytty viime syksynä. Rokotushalukkuus on noussut koko ajan.”

Korjauksia 3.5.2012 klo 16.52: Kuvatekstiin korjaus, että tyttö sai rokotteen sijasta pistoksen. Tutkimuksessa osallistuja eivät tiedä, annetaanko siinä rokote vai lumerokote. Lisäksi Israelissa tehtyä tutkimusta käsittelevässä kohdassa korjattiin prosentit prosenttiyksiköiksi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat