Kiinan Pitkä marssi -raketti saattaa pudota Maahan sunnuntaina – HS:n grafiikka seuraa kierto­radalla hallitsemattomasti kieppuvaa kiinalais­rakettia reaaliajassa - Tiede | HS.fi

Kiinan Pitkä marssi -raketti saattaa pudota Maahan sunnuntaina – HS:n grafiikka seuraa kierto­radalla hallitsemattomasti kieppuvaa kiinalais­rakettia reaaliajassa

Vaarana on, että Pitkä marssi -niminen kantoraketti päätyy asutetulle alueelle.

4.5. 18:16 | Päivitetty 6.5. 10:20

Uutta tietoa maapalloa hallitsemattomasti kiertävästä kiinalaisesta Pitkä marssi -kantoraketista on toistaiseksi niukalti.

Kantoraketin avulla Kiina laukaisi Maan kiertoradalle ensimmäisen oman avaruusasemansa rakentamiseen tarvittavan moduulin. Moduuli laukaistiin Maan matalalle kiertoradalle 29. huhtikuuta Wenchangin avaruuskeskuksesta Kiinasta.

Kiertoradalle päätyi myös moduulia kuljettanut Pitkä marssi 5B -niminen kantoraketti, jonka ydinosan odotetaan nyt putoavan toistaiseksi tuntemattomaan paikkaan maankamaralle. Vaarana on, että se päätyy asutetulle alueelle.

Lähtönsä hetkellä raketti oli 30 metriä korkea ja viisi metriä leveä.

Lue lisää: Kiina aloittaa Taivaallisen palatsin eli uuden avaruusasemansa rakentamisen – Ensimmäinen moduuli laukaistiin kiertoradalle

The Independent -lehden mukaan Euroopan avaruusjärjestö (ESA) on päivittänyt arviotaan raketin mahdollisesta putoamisajankohdasta. Arvionsa ESA perustaa omien havaintojensa lisäksi Yhdysvaltain avaruus­valvonta­verkoston välittämään tietoon.

ESA:n mukaan on mahdollista, että raketti putoaa Maahan Suomen aikaa sunnuntaina 9. toukokuuta keskipäivällä eikä aiemman arvion mukaisesti sunnuntai-iltana. Arvio voi järjestön mukaan kuitenkin heittää yli 20 tunnilla. Huomioitava on, että paluuennusteet voivat erota toisistaan paljonkin sen mukaan, mikä taho ne on tehnyt.

Ennakointia vaikeuttaa raketin suuren nopeuden ja epävakaan liikehdinnän lisäksi se, että sen korkeus on vaihdellut kuluvan viikon aikana lähes 160 kilometristä noin 370 kilometriin.

Törmäyksestä näyttää tulevan yksi tähän mennessä suurimmista avaruusaluksen hallitsemattomista törmäämisistä Maahan, kertoo Space News -verkkosivusto.

Tähän mennessä suurin hallitsemattomasti Maahan palannut avaruusalus on ollut Nasan 76-tonninen Skylab, jonka jäänteet levisivät lopulta laajalle alueelle Intian valtamereen ja Länsi-Australiaan vuonna 1979.

Kantoraketit eivät monestikaan saavuta Maan kiertorataa, jolloin ne voivat suhteellisen helposti palata ennalta määrätylle maankamaran vyöhykkeelle. Suurimmat raketit ohjaavat yleensä itsensä pois kiertoradalta nopean Maahan paluun mahdollistamiseksi tai välttääkseen törmäämisen muihin avaruusaluksiin. Näin Pitkä marssi 5B ei ole tehnyt.

Yhdysvaltain armeija on nimennyt Pitkä marssi -raketin kohteeksi 2021-035B. Sen reittiä voi seurata verkossa esimerkiksi osoitteessa orbit.ing-now.com.

Tiistaina raketin ydinosa kiersi Maan joka 90:s minuutti noin 27 600 kilometrin tuntinopeudella. Lentokorkeutta sillä oli yli 300 kilometriä, kertoi brittilehti The Guardian. Space Newsin mukaan muiden muassa harrastajatarkkailijat ovat kertoneet raketin kieppuvan hallitsemattomasti.

Torstaina aamupäivällä raketin nopeus oli yli 28 000 kilometriä tunnissa.

Koska meret peittävät maapallon pinta-alasta noin 71 prosenttia, todennäköistä on, että Pitkä marssi päätyy veteen.

Harvardin yliopiston astrofyysikon Jonathan McDowellin mukaan mahdollista kuitenkin on, että jotkut raketin osat eivät tuhoudu äärimmäisessä kuumuudessa Maan ilmakehään saapuessaan, vaan niiden törmääminen maankamaralle voi vastata ”pientä lento-onnettomuutta”. Sen vaikutukset voisivat levitä jopa 160 kilometrin laajuudelle.

McDowellin mukaan raketin paluuaika voidaan laskea kuuden tunnin tarkkuudella sen jälkeen, kun saapumisen päivämäärä on selvillä.

ESA:n nykyisten arvioiden mukaan Pitkä marssi -raketti voi pudota vyöhykkeelle, johon kuuluvat Euroopassa tietyt alueet Espanjasta, Italiasta ja Kreikasta. Muualla riskivyöhyke kattaa nykyisten tietojen mukaan pohjoisimmalla reitillä muiden muassa New Yorkin ja Kiinan Pekingin ja eteläisimmässä vaihtoehdossa Etelä-Chilen ja Uuden-Seelannin Wellingtonin. Paluu voi tapahtua missä tahansa näiden alueiden välillä.

Vyöhykettä voi tarkastella osoitteessa: https://aerospace.org/reentries/cz-5b-rocket-body-id-48275.

Paluun aiheuttamasta kuumuudesta saattavat selvitä Maahan asti esimerkiksi teräksestä ja titaanista valmistetut raketin osat. Ne putoaisivat maankamaralle valtavalla nopeudella pystysuorassa linjassa.

Euroopan avaruus­keskuksen Esan avaruus­turvallisuus­keskuksen johtaja Holger Krag kertoo Space Newsille, että yhden vuoden aikana Maahan palaa hallitsemattomasti keskimäärin satatuhatta kiloa avaruusromua.

”Tämä vastaa vuosittain 50–60:tä yksittäistä tapahtumaa”, hän toteaa.

Kragin mukaan ilman yksityiskohtaista tietoa kohteen rakenteesta on vaikea arvioida paluusta selviävän massan ja osien määrää. Näppituntumalta se on hänen mukaansa 20–40 prosenttia alkuperäisestä kuivasta massasta.

Vuodesta 1990 lähtien mitään yli kymmenen tonnin painoista avaruusesinettä ei ole tahallisesti jätetty palaamaan hallitsemattomasti Maan kiertoradalta. Pitkä marssi 5B painaa noin 21 000 kiloa. Astrofyysikko McDowell arvosteleekin Kiinaa vastuuttomasta toiminnasta, kun se on jättänyt kantorakettinsa heitteille.

Toukokuussa 2020 toinen Pitkä marssi -raketti tuhoutui osittain Maahan palatessaan. Suurin osa siitä päätyi Atlantin valtamereen, mutta romua päätyi myös Norsunluurannikolle Afrikkaan asuttujen kylien alueelle. Kukaan ei kuitenkaan loukkaantunut tapauksessa.

Kiinan Taivaalliseksi palatsiksi nimetyn avaruusaseman arvioidaan olevan valmis vuoden 2022 lopussa. Aseman kokoamiseen tarvitaan vielä ainakin kymmenen kuljetuslentoa. Valmistuttuaan se on kooltaan vajaa neljäsosa kansainvälisestä avaruusasemasta ISS:stä.

Oikaisu 4.5. kello 19.24: Jutussa kirjoitettiin aiemmin virheellisesti, että nykyisen kiertoratansa perusteella raketti ylittäisi Maan pohjoisimman reitin toteutuessa New Yorkin, Madridin ja Pekingin pohjoispuolelta ja eteläisimmän vaihtoehdon mukaan Chilen ja Uuden-Seelannin Wellingtonin eteläpuolelta. Tosiasiassa raketti ylittää Maan pohjoisimman reitin toteutuessa New Yorkin, Madridin ja Pekingin tasalta ja eteläisimmän vaihtoehdon mukaan Chilen ja Uuden-Seelannin Wellingtonin tasalta. Paluu voi tapahtua missä tahansa näiden alueiden välillä. Lisäksi 5.5. kello 12.40 muutettu maininta Chilestä Etelä-Chileksi.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat