Miksi ihminen itkee syntyessään mutta eläinten lapset eivät? - Tiede | HS.fi

Miksi ihminen itkee syntyessään mutta eläinten lapset eivät?

Lasten tiedekysymyksissä pohditaan myös sitä, putoavatko kissat aina jaloilleen ja voivatko linnut lentää väärinpäin. Entä kuinka kauan kestää suihkuveden matka jätevedenpuhdistamolle?

Vastasyntyneen itku voimistaa yleensä äidin hoivaamishalua.

7.5. 2:00 | Päivitetty 7.5. 7:25

Niilo Pälve, 8

Ihminen ei ole ainoa syntyessään itkevä eläin. Esimerkiksi ihmisapinoiden, kuten simpanssien ja gorilloiden, vastasyntyneet poikaset päästävät usein pian syntymän jälkeen itkua muistuttavaa ääntelyä.

Ihmisvauvat kuitenkin itkevät mitä ilmeisimmin määrällisesti enemmän kuin esimerkiksi lähisukulaistemme simpanssien poikaset.

Tämä saattaa johtua siitä, että simpanssien poikanen on koko ajan kiinni emossa ja sillä on mahdollisuus imeä maitoa melkein milloin tahansa. Ihmisillä äiti on välillä kauempana.

Vastasyntyneen ihmisvauvan itkiessä hengitystiet avautuvat ja keuhkot täyttyvät ensi kertaa ilmalla. Samalla itku yleensä voimistaa äidin hoivaamishalua ja osoittaa, että vauva on elossa.

Vastasyntyneen ääntelystä on hyötyä muillekin eläimille: se auttaa muun muassa juuri emon hoivan saamisessa ja siteen muodostamisessa poikaseen. Esimerkiksi kananpoikaset saattavat aloittaa vienon ääntelyn jo ennen kuoriutumistaan.

Sellaisilla eläinlajeilla, joiden pienokaisia emo ei hoivaa, ei ole yleensä samanlaista tarvetta äännellä välittömästi syntymisen tai kuoriutumisen jälkeen. Niiden ääntely voisi päinvastoin vain houkutella paikalle petoeläimiä. Syntyessään ääntelemättömiä eläimiä ovat esimerkiksi liskot.

Ihan aina vastasyntyneen ääntelyä ei ole kuitenkaan suunnattu emolle. Esimerkiksi merikilpikonnanpoikaset ääntelehtivät ennen kuoriutumistaan ja sen jälkeen, jotta ne pääsisivät liikkumaan turvallisemmin yhtenä joukkona mereen.

Ilmari Määttänen

yliopistotutkija

Helsingin yliopisto

Uskomuksen mukaan kissa selviää mistä tahansa pudotuksesta.

Putoavatko kissat aina jaloilleen?

Samuel Kivekäs, 6

Kissojen pyrkimys on aina pudota jaloilleen, jolloin niiden on mahdollista tarvittaessa pinkaista nopeasti pakoon. Ne ovat saalistajia mutta samalla saaliseläimiä joillekin eläimille.

Kissat eivät kuitenkaan aina putoa jaloilleen. Jos matka putoamispaikasta, kuten puusta, maan tasolle on liian lyhyt, ne eivät välttämättä ehdi kääntyä takaisin jaloilleen, mikäli sattuvat putoamaan selkä tai kylki edellä.

Näin voi tapahtua helposti lemmikkikissalle, joka nukkuu sikeästi sohvalla tai pöydällä. Jos se päätyy liian lähelle reunaa, se voi mätkähtää lattialle.

Kissat ovat tarkkoja omasta reviiristään. Reviirikiistojen yhteydessä ne saattavat päätyä esimerkiksi katolle keskinäisiin mittelöihin. Selvitellessään välejään kissat voivat pudota yhtenä pallona, jolloin ne eivät ehdi kääntyä lajitoveriinsa keskittyessään.

Myös selkärangan ongelmat ja runsas ylipaino voivat estää kissoja kiepahtamasta jaloilleen putoamisen jälkeen.

Pääasiassa kissat kuitenkin pudotessaan päätyvät jaloilleen.

Kirsi Juuti

pieneläinsairauksien

erikoiseläinlääkäri

Catvet-kissaklinikka

Hyasinttiarat kääntyvät soidinlennoilla välillä selkä alaspäin.

Lentävätkö kaikki linnut vatsa maata kohti? Onko linnun mahdollista lentää väärinpäin?

Anselmi Helttula, 6

Linnut pystyvät lentämään myös selkä alaspäin. Sellaista tapahtuu kuitenkin vain lyhyillä matkoilla.

Muun muassa korppien paritteluun liittyviin soidinlentoihin kuuluu usein kiepsautuksia, joissa ne ovat välillä selkä alaspäin. Petolinnut, kuten haukat ja kotkat, taas lentävät monesti väärinpäin tehdessään saalistukseen kuuluvia koukkauksia.

Pitkää matkaa linnut eivät voi lentää selkä alaspäin, sillä siipien alasvetäjä- ja kohottaja­lihakset joutuisivat silloin vaihtamaan tehtäviä. Kohottajat ovat paljon heikompia lihaksia, joten niiden voima ei riitä linnun pitämiseen ilmassa. Lisäksi siipien muoto ei ilmanvastuksen kannalta suosi matkalentoa väärinpäin.

Kolibreilla siipien kohottaja­lihakset ovat kuitenkin lähes yhtä vahvat kuin alasvetäjälihakset ja siivet varsin levymäiset. Nuo ominaisuudet liittyvät kolibrien kykyyn lentää paikallaan kiitäjäperhosten tapaan.

Esa Hohtola

eläinfysiologian emeritusprofessori

Oulun yliopisto

Jäteveden matka-aika riippuu suihkupaikan sijainnista.

Kun käy suihkussa, kuinka kauan kestää ennen kuin vesi on jätevedenpuhdistamolla?

Pihla Virkki, 5

Vesi kulkee noin metrin sekunnissa viemäriputkessa. Vauhti on hieman nopeampi kuin puroissa ja ojissa virtaavalla vedellä, koska putkissa ei ole kiviä tai muita esteitä hidastamassa vauhtia.

Matka-ajan kokonaiskestoon vaikuttaa kuitenkin paljon se, kuinka kaukana jätevedenpuhdistamosta käy suihkussa.

Esimerkiksi Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle tulee vesiä aina 40 kilometrin päästä Mäntsälästä ja Pornaisista, mutta lähimmät talot sijaitsevat aivan puhdistamon naapurissa.

Putket mutkittelevat muun muassa maanpinnan muotojen ja katujen mukaan, joten reitti ei ole koskaan aivan suora. Myös matkalla olevat suuret tunnelit saattavat hieman hidastaa vauhtia.

Jos käy suihkussa Helsingin keskustassa, vesi päätyy jätevedenpuhdistamolle noin kahden tunnin kuluttua. Mäntsälästä matka kestää yli 15 tuntia.

Jäteveden matka-aika vaihtelee paljon sijainnin mukaan. Suomeen ja moneen muuhun maahan on rakennettu useita pitkiä linjoja keskuspuhdistamoille, jolloin matkaa saattaa kertyä useita kymmeniä kilometrejä.

Leena Sänkiaho

kehittämisinsinööri

HSY

Miten nosturit liikkuvat paikasta toiseen?

Stella Holländer, 10

Nostureita liikutetaan paikasta toiseen monilla eri tavoilla. Kulloinenkin tapa riippuu nosturityypistä.

Nosturi voidaan rakentaa esimerkiksi auton tai muun ajoneuvon päälle. Tällöin niiden liikuttamista voi verrata kuorma-auton käyttöön. Jos nosturi rakennetaan telaketjujen päälle, sen liikuttaminen on verrattavissa kaivinkoneisiin.

Erityisesti rakennustyömailla käytettävät torninosturit ja etenkin sataman tavaroiden siirtelyyn käytettävät satamanosturit on usein rakennettu kiskojen päälle. Silloin nostureita voidaan liikuttaa kiskoilla omalla sähkömoottorilla.

Monien nosturityyppien liikuttelemista helpottaa se, että ne puretaan aina kun halutaan vaihtaa paikkaa. Perillä ne kootaan uudelleen.

Tällöin nosturit siirretään paikasta toiseen paloina kuorma-autojen avulla.

Matti Keskinen

koulutuspäällikkö

Turun aikuiskoulutussäätiön Suomen Nosturikoulutus

Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat