Miksi susi tuli Stadiin? - Tiede | HS.fi

Miksi susi tuli Stadiin?

Lasten tiedekysymyksissä pohditaan myös muuttolintujen paluuta, kuukausien nimiä ja leijonia. Entä miksi jotkut ihmiset haluavat tappaa toisia ihmisiä?

Kuvan susi on pohjoisen metsäalueella. Huhtikuussa kerrottiin kuitenkin sudesta pääkaupunkiseudulla.

13.5. 2:00 | Päivitetty 13.5. 8:11

Päiväkoti Munkkivuoren metsäesikouluryhmä Kotkat, Helsinki

Kun sudenpennusta on kasvanut nuori susi, se lähtee laumastaan etsimään paria ja sopivaa aluetta­ omien pentujen kasvattamiseen.

Lähtö on yleensä keväällä, kun susi on noin vuoden ikäinen. Se voi vaeltaa jopa satojen kilometrien päähän laumastaan.

Tällöin susi kulkee läpi seutujen, jotka ovat sille vieraita. Se vael­taa enimmäkseen yöllä. Asiaa­ ei tiedetä varmaksi, mutta on todennäköistä, että nuori susi on harhautunut Stadiin juuri yöllä, kun kaupungissa on hiljaista. Tällöin suurin osa ihmisistä nukkuu ja autot seisovat paikallaan.

Voi myös olla, että pääkaupunkiseudun suunnasta on sattunut tulemaan suden nenään saaliseläimen kuten metsä­kauriin haju, mikä on houkuttanut sitä eteenpäin.

Helsingistä on alle 200 kilometriä matkaa lähimpiin laumoihin, joista joissakin voi hyvin elää tämän nuoren suden lauma.

Stadiin susi on kuitenkin voinut jolkottaa paljon kauempaakin, jopa Venäjän puolelta. Enää sutta ei ole pääkaupunkiseudulla näkynyt, joten se lienee löytänyt reitin rauhallisemmille alueille­.

Ilpo Kojola

tutkimusprofessori

Luonnonvarakeskus

Kurjet lentävät Kirkkonummella.

Palaavatko muuttolinnut aina samaan paikkaan?

Teona Kessel, 10

Useat muuttolinnut ovat paikkauskollisia, mutta eivät kaikki.

Esimerkiksi laulujoutsenet voivat pesiä useana vuonna peräkkäin samalla pesäkummulla tai merikotkat samassa risu­pesässä. Näiden lajien yksilöt saattavat palata koko elämänsä samaan pesään.

Sen sijaan pikkukäpylintujen pesimäpaikkojen välillä voi olla vuosittain jopa tuhansia kilometrejä. Laji vaihtaa pesimä­aluetta kuusen siemensadon vaihtelevan runsauden mukaan.

Valtaosa lintulajeista on paikkauskollisuudeltaan noiden ääripäiden väliltä. Pesäpaikka voi vaihtua, etenkin jos pesintä on edellisenä vuonna epäonnistunut.

Turvalliseksi todetulle pesimäpaikalle linnun kannattaa palata monta vuotta putkeen, kun taas saalistajien tai huonon ravintotilanteen takia sen kannattaa siirtyä toisaalle. Vanhat linnut ovat uskollisempia pesäpaikalle kuin nuoret, ja useimmilla linnuilla koiraat ovat paikkauskollisempia kuin naaraat.

Monet linnut palaavat myös samoille talvehtimisalueille. Esimerkiksi pensastaskuista puolet palaa Afrikassa samalle talvi­reviirilleen kuin edellisvuonna.

Aleksi Lehikoinen

yli-intendentti

Luomus

Kuukausien nimistä oikeastaan vain syyskuu viittaa vuodenaikaan. Kesäkuukin voi tulla vuodenajasta, mutta oikeasti viitannee kesantoon eli viljelemättömään peltoon.

Miksi on kesä- ja syyskuu, muttei talvi- eikä kevätkuuta?

Lauri Pajukoski, 11

Kuukausien nimet ovat peräisin niihin liittyvistä töistä tai ilmiöistä, kuten kevääseen kuuluvat maalis-, huhti- ja toukokuu.

Ainoastaan syyskuu on poikkeus, sillä sille on annettu vuodenajan nimi. Kesä on ohi, mutta talvi ei ole vielä tullut – joten on siis syksy. Vanhan kansan kertomuksissa sanotaan: ”Syyskuu syksyn tuo”. Voi olla, ettei kuukaudelle keksitty aikoinaan parempaakaan nimeä.

Kesäkuukin voi tulla vuodenajasta, mutta todennäköisesti nimi viittaa kesannon eli viljelemättömän pellon kyntöön.

Suomessa oli aikoinaan käytössä vuoroviljely, jolloin pelto jätettiin välillä kesannolle. Tämä tapahtui usein joka kolmas vuosi. Alkukesästä tehtävänä oli siten kesannolla olleen pellon kyntö eli kesänajo.

Kesäkuuta on sanottu myös suvikuuksi. Suvella tarkoitetaan sekä kesää että kevättalvella esiintyvää suojasäätä.

Talvikuu on puolestaan ollut aikoinaan olemassa. Sitä käytettiin vielä 400 vuotta sitten ilmestyneissä virsikirjojen kalentereissa.

Kuukauden nimi muuttui 1600-luvun puolivälin jälkeen muotoon talvi- eli joulukuu. Ensimmäisessä suomenkielisessä kalenterissa vuonna 1705 kuukauden nimi on jo joulukuu. Nimen haluttiin viittaavan joulujuhlaan, joka pohjautuu talvijuhlaa tarkoittavaan ikivanhaan germaaniseen sanaan Yule.

Asko Palviainen

erikoissuunnittelija

Helsingin yliopiston almanakkatoimisto

Leijona on suuri ja vaikuttava kissapeto.

Miksi leijona on eläinten kuningas?

Elle Huovinen, 8

Ihmiset ovat pitäneet leijonaa eläinten kuninkaana jo antiikin aikoina eli runsaasti yli 1 500 vuotta sitten. Silloin leijonia esiintyi hyvin laajalla alueella. Niitä oli Euroopassa, Afrikassa ja Intiassa saakka.

Leijonaa on pidetty jo varhain rohkeuden ja urhoollisuuden vertauskuvana. Monet aateliset ovat halunneet sen omaan sukuvaakunaansa. Jopa Suomessa leijona komeilee vaakunassa ja kenraalien arvomerkeissä, vaikka täällä niitä ei ole koskaan elänyt.

Leijonaa pidetään eläinten kuninkaana todennäköisesti siksi, että se on suuri ja vaikuttava kissaeläin, joka elää laumassa.

Urosleijonan voikin helposti nähdä elävän kuin kuninkaallisen perheensä kanssa. Uroksilla on myös valtataisteluja, sillä ne käyvät verisiä reviirikamppailuja sekä taisteluja naaraista.

Leijona on lisäksi ravintoketjun huipulla elävä petoeläin, jolla ei ole juuri luontaisia vihollisia elinalueillaan. Se on täten tavallaan oman alueensa kuningas.

Ihmiset ovat kuitenkin myös romantisoineet tätä ajatusta. Esimerkiksi Disneyn Leijonakuningas-elokuvassa leijonalla on alamaisinaan koko savannin eläinkunta, vaikka todellisuudessa jokaisella eliöllä on oma roolinsa luonnossa, eivätkä ne tunnusta toista lajia hallitsijakseen.

Leijonia ei myöskään esiinny kaikkialla maapallolla. Voisikin olla perusteltua ajatella, että esimerkiksi jaguaari on Etelä-Amerikan kuninkaallinen, jääkarhu arktisten alueiden ja amurin­tiikeri Kaukoidän.

Hanna-Maija Lahtinen

nisäkäskuraattori

Korkeasaaren eläintarha

Miksi jotkut ihmiset haluavat tappaa muita ihmisiä?

Jimi Grönroos, 10

Onneksi vain hyvin harvat todella haluavat tappaa toisia ihmisiä. Esimerkiksi Suomessa henki­rikoksia tehdään nykyisin vuosittain noin sata, eli kaksi sataa­tuhatta ihmistä kohden.

Valtaosa surmaamisista tehdään päihtyneenä ja leimahtavan raivon vallassa ilman mitään järjellistä harkintaa.

Usein esimerkiksi pilkallisen sanailun herättämä häpeä saa yliotteen päihteiden sumentamasta harkinnasta. Suomessa päihtyneiden henkirikosten tekijöiden osuus on noin 70 prosenttia eli heitä on seitsemän kymmenestä.

On kuitenkin myös kylmästi harkittua surmaväkivaltaa, jolla tavoitellaan taloudellista etua, valta-asemaa rikollisessa toiminnassa tai kostetaan koettu vääryys. Tällaiset tappajat ovat usein tunnekylmiä ja itsekkäitä, eli omatunto ei juuri heitä paina.

Taustalla on sekä perintötekijöihin liittyviä syitä että lapsena koettuun pitkäaikaiseen kaltoin kohteluun nivoutuvia mielen vääristymiä.

Osa henkirikoksista tehdään joukolla, jolloin kokemus omasta vastuusta saattaa väistyä tai heikentyä. Usein surmaaminen selitetään itsepuolustukseksi, mutta monesti kysymys on vain yrityksestä väistää vastuu tapahtuneesta.

Muitakin syitä henkirikoksiin on, mutta ne ovat harvinaisempia.

Hannu Lauerma

vastaava ylilääkäri

Psykiatrinen vankisairaala

Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.

Sodissa kuolee paljon ihmisiä. Syyriassa Raqqassa kaupunki on raunioitunut vuosia kestäneessä sisällissodassa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat