Koronaepidemia näyttää nyt hiipuvan – Mikä takaa, ettei se palaa syksyllä? - Tiede | HS.fi

Koronaepidemia näyttää nyt hiipuvan – Mikä takaa, ettei se palaa syksyllä?

Asiantuntijat uskovat, että laajat rokotukset rauhoittavat epidemian.

Tapio ja Irmeli Mäkinen ovat tulevan kesän suhteen toiveikkaita, koska rokottaminen on Suomessa edennyt hyvin. ”Toivottavasti rokotuksista kieltäytyjiä olisi mahdollisimman vähän”, sanoo itsekin rokotteen saanut Tapio Mäkinen. He olivat sunnuntaina kävelyllä Seurasaaressa Helsingissä.

17.5. 2:00 | Päivitetty 17.5. 9:20

Koronaepidemia näyttää nyt hiipuvan samoin kuin viime vuonna tähän aikaan. Viime kesänä tapaukset vähenivät lähelle nollaa, mutta se oli vain väliaikaista. Syksyllä alkoi nousta toinen aalto.

Mikä takaa, etteivät tapausmäärät ala taas kasvaa kesän hiljaiselon jälkeen?

Tärkeä ero viime vuoteen verrattuna ovat tietysti rokotukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan kaikki halukkaat yli 16-vuotiaat ovat saaneet ensimmäisen pistoksensa heinäkuun loppuun mennessä.

Sadantuhannen asukkaan Seychellit Afrikassa ovat kuitenkin huolestuttava esimerkki siitä, että rokotteetkaan eivät ole taanneet rauhaa virukselta. Maassa on rokotettu 70 prosenttia asukkaista, mutta tartuntakäyrä kääntyi jyrkkään nousuun.

Kolmannes tartunnoista on tullut ihmisille, jotka ovat jo saaneet rokotteen. Seychelleillä on annettu eniten kiinalaisen Sinopharmin rokotetta, jonka Maailman terveysjärjestö WHO on todennut antavan 79 prosentin suojan oireista tartuntaa vastaan kahden annoksen jälkeen. Lisäksi ihmisille on annettu Astra Zenecan rokotetta.

Voi olla, että ihmiset ovat saaneet tartuntoja siinä vaiheessa, kun rokotteen nostattama immuunisuoja ei ole ehtinyt vielä kehittyä. Kiinalaisrokotteiden tehoakin epäillään.

Suomen tapauksessa Seychellejä parempi vertailukohta on Israel, jossa ainakin ensimmäisen rokoteannoksen on saanut jo 62 prosenttia väestöstä.

”Katseet kannattaa kääntää Israelin suuntaan, jossa on käytetty Pfizerin ja Biontechin rokotetta ja annettu toinenkin rokoteannos hyvin isolle joukolle ihmisiä”, sanoo Helsingin yliopiston uhkaavien tartuntatautien apulaisprofessori Tarja Sironen.

”Vaikka Israelissa on luovuttu kaikista rajoitustoimista ja siellä kiertää brittivariantti ja muitakin variantteja, tapausmäärät eivät ole lähteneet nousuun. Se on selkeä näyttö joidenkin rokotteiden laadukkuudesta.”

Miehiä rannalla Tel Avivissa Israelissa huhtikuussa. Israelin rokotusohjelman onnistuminen antaa luvan odottaa, että myös Suomessa rokotukset auttavat pitämään epidemian poissa vielä syksylläkin.

Viime viikolla israelilaiset tutkijat julkaisivat The Lancet -tiedelehdessä analyysinsä rokotekampanjan tehosta. Tulokset olivat todella hyviä: toisen rokoteannoksen jälkeen suoja tartuntoja vastaan oli 95 prosenttia ja vielä sitäkin parempi vakavaa tautia vastaan.

”Tällaiset teholuvut ovat aivan ainutlaatuisia rokotusten joukossa”, Sironen kertoo.

Ylivoimainen valtaosa liikkeellä olevista viruksista oli brittimuunnosta, joka tarttuu aiempia kantoja herkemmin.

Israelin esimerkki antaa luvan odottaa, että myös Suomessa rokotukset auttavat pitämään epidemian poissa vielä syksylläkin.

”Uskon, että rokotukset rauhoittavat tilanteen”, Sironen sanoo.

Entä jos rokotteen antama suoja alkaakin hiipua?

Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja, professori Mika Rämet sanoo, että toistaiseksi ei tiedetä, miten pitkään rokotteen antama suoja kestää.

”Rokotteen saaneiden vasta-ainetasoja voidaan mitata, ja ne tippuvat. Se kuuluu kuvioon. Mutta immuunivaste on muutakin kuin neutraloivat vasta-aineet. On myös soluvälitteinen puolustusvaste, jota harvemmin mitataan, koska se on vaikeampaa.”

Vaikka virusta torjuvia vasta-aineita ei siis enää jonkin ajan kuluttua löytyisikään paljon verestä, immuunijärjestelmän soluihin jää muistijälki viruksesta. Kun virus sitten tukeutuu elimistöön, solut alkavat jälleen tehtailla uusia vasta-aineita virusta vastaan.

Rokotekokeissa on myös osoitettu, että rokotteet nostavat tällaisen soluvälitteisen immuniteetin. Lisäksi taudin sairastaneilta on mitattu tällaisia immuunisoluja yli puoli vuotta taudin sairastamisesta. Se lupaa hyvää myös rokotteista saatavan suojan kestolle.

”Todellisessa elämässä suojan keston sitten näkee siitä, rupeaako rokotetuille tulemaan tautia”, Rämet sanoo.

Asiakkaita menossa koronavirusrokotuksen jälkeiseen odotustilaan Myyrmäen Energia Areenan rokotuspisteessä Vantaalla 5. toukokuuta.

Ainakaan toistaiseksi ei ole merkkejä huomattavasta suojan heikkenemisestä ajan kuluessa.

Pfizer ja Biontech ovat kertoneet, että puoli vuotta kestäneessä väestötutkimuksen seurannassa niiden rokote on osoittanut yli 91 prosentin tehon oireista tautia vastaan. Vakavaa tautia vastaan suoja oli sataprosenttinen.

Vaikka immuunisuoja kestäisi pitkään, toinen haaste ovat virusmuunnokset, joihin on kehittynyt keinoja väistää immuunisuojaa. Sellainen voisi mahdollisesti pilata toiveet epidemian selättämisestä.

Laboratoriokokeissa on osoitettu, että rokotteiden synnyttämät vasta-aineet eivät torju Etelä-Afrikan varianttia yhtä tehokkaasti kuin brittimuunnosta tai aiempaa viruskantaa.

Myös Israelissa tehdyn tutkimuksen mukaan Etelä-Afrikan variantti tosiaan näytti aiheuttavan muita variantteja herkemmin tartuntoja niille, jotka olivat jo rokotettuja. Tällaiset tartunnat jo rokotetuille ovat hyvin harvinaisia. Etelä-Afrikan variantista ne ovat kuitenkin kahdeksan kertaa niin todennäköisiä kuin brittivariantista.

Tuoreet tiedot Qatarista kertovat, että Pfizerin ja Biontechin rokotteen antama suoja Etelä-Afrikan varianttia vastaan on heikentynyt. Silti teho tätäkin muunnosta vastaan oli 75 prosenttia.

Pfizerin ja Biontechin omassa tutkimuksessa Etelä-Afrikassa tulos oli lupaavampi: rokotteen teho oli siellä sata prosenttia. Kahdeksansadan koehenkilön joukossa lumerokotetta saaneista yhdeksän sai tartunnan mutta rokotteen saaneista ei yksikään.

Sironen arvioi, että liikkeellä olevista varianteista eteläafrikkalainen on huolestuttavin mutta senkin kanssa selvitään.

”Yksi annos rokotetta ei suojaa kovin hyvin siltä, mutta toinen annos antaa jo ihan hyvän suojan. Ennen muuta se muistuttaa, että täytyy ottaa molemmat annokset. Pitää olla varovainen, kunnes riittävä määrä ihmisiä on rokotettu kahdella annoksella. Mutta mikään varianteista ei kierrä täysin immuniteettia eikä rokotteita.”

Myös Intian variantti pystyy Sirosen mukaan jonkin verran kiertämään immuniteettia mutta ei niin hyvin kuin Etelä-Afrikan variantti.

Koko pandemian kannalta olisi parasta, että rokotukset etenivät koko maailmassa vauhdilla. Mitä enemmän virus kiertää, sitä enemmän uudet muunnokset saavat tilaisuuksia kehittyä.

Maailmalta uutuudet voivat sitten kulkeutua matkailijoiden tuliaisina myös Suomeen.

”On mahdollista, että tulee variantteja, joihin rokotteet eivät ole ihan niin hyviä. Vaikka olisit rokotettu, saisit lievän infektion uusista varianteista, ja se saattaa johtaa uusiin tapauksiin Suomessakin”, Sironen sanoo.

Yksityisten lääkäriasemien koronatestaus ruuhkautui viime elokuussa. Kuva Helsingin Hernesaaresta Mehiläisen näytteenotosta.

Mika Rämet arvioi, että virus on voinut jo keksiä ne mutaatiot, jotka edistävät sen tartuttavuutta ja leviämistä, mutta viruksen evoluutio saattaa tuottaa uusiakin yllätyksiä.

”On mahdollista, että löytyy jokin mekanismi, jolla virus pakenee rokotesuojaa, ja tarvitaan tehosteannos. Niistä ei kuitenkaan tarvitse mrna-rokotteiden muunneltavuuden vuoksi olla kovin huolissaan.”

Jos uusia muunnoksia tulee, ihmiset on mahdollista suojata kolmannella rokotteen tehosteannoksella, joka on räätälöity juuri uutta muunnosta vastaan.

Yli 16-vuotiaiden rokottamisen jälkeen Suomessa jäävät vielä alttiiksi sitä nuoremmat lapset, joiden pariin virus saattaa jäädä jonkin verran kiertämään.

Tosin Israelissa tehdyn tutkimuksen mukaan aikuisten rokotukset vähensivät merkittävästi myös lasten tartuntoja.

Rokotukset saattavat laajeta melko pian myös 12–15-vuotiaisiin. Yhdysvaltain lääkevirasto hyväksyi jo Pfizerin ja Biontechin rokotteen sen ikäisille, ja Euroopan lääkevirasto voi seurata pian perässä.

Korjaus 17.5.2012 klo 9.30: Korjattu kohta, jossa sanottiin, että Sinopharmin rokote antaa WHO:n mukaan alle 79 prosentin suojan. Suoja on 79 prosenttia, ei alle.

Kattavasti rokotettu kansa voi elää vapaammin ensi syksynä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat