Intiassa ”mustana sienenä” tunnettu mukormykoosi on iskenyt koronaviruksesta parantuneisiin.
Tauti iskee herkimmin niihin, joiden immuunipuolustus on heikentynyt koronaviruksen tai hoitamattoman diabeteksen takia. Uutistoimisto AFP:n mukaan Maharastran osavaltiossa on ilmennyt viime viikkojen aikana yli 300 tautitapausta.
”Jo pelkästään Maharastrassa mukormykoosiin saattaa olla sairastunut jo yli 2 000 potilasta”, arvioi Maharastran terveysministeri Rajes Tope India Todaylle.
Tapauksia on tällä hetkellä kymmenkertaisesti enemmän verrattuna aikaan ennen pandemiaa.
Mukormykoosi on nopeasti etenevä ja tappava sienitulehdus. Aiheuttajana on altistuminen mucorales-lahkon sienille, joita esiintyy maaperässä, kasveissa, lannassa ja mätänevissä hedelmissä.
Tulehdus alkaa usein nenästä, josta se leviää silmien ja leuan kautta aivoihin. Tauti ei ole vaarallinen, kunhan hoito aloitetaan ennen kuin tulehdus ehtii aivoihin. Jos tulehdus ehtii levitä, kuolleisuus nousee noin 50 prosenttiin.
Miksi mukormykoosi on iskenyt juuri intialaisiin koronapotilaisiin?
Sairaalaan joutuneiden hoidossa on käytetty paljon kortikosteroideja. Ne vähentävät tulehdusta ja alentavat immuunijärjestelmää. Niiden pitkäaikainen käyttö voi kuitenkin johtaa korkeaan verensokeriin ja diabetekseen.
Oikeaan aikaan ja oikeissa määrin annettuna lääke voi auttaa vakavimmissa tapauksissa. Silti vain harva tutkimus osoittaa, että steroideista olisi selvää apua covid-19:n hoidossa. Viimeisimmissä Turun yliopiston tutkimuksissa on saatu selville, että niiden käyttö aikaisessa vaiheessa kasvattaa kuolleisuutta jopa nelinkertaiseksi.
”Koronahoitojen alkuvaiheessa kortikosteroideja ei saa missään tapauksessa antaa. Kortikosteroidit vähentävät vastustuskykyä, mikä pahentaa potilaan tilannetta”, sanoo immunologian professori Sirpa Jalkanen.
Maailman terveysjärjestö WHO on kieltänyt kortikosteroidien käytön lievän koronataudin hoidossa. Jalkasen mukaan kortikosteroideja on käytetty Suomessa teho-osastolla, mutta suhtautuminen niihin on ollut kriittisempää kuin monessa muussa maassa.
”Steroidien käyttö vetää immunipuolustuksen lähes nolliin, jolloin tulee helposti bakteeri-, virus- ja sienitauteja”, sanoo Jalkanen.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) infektiosairauksien ylilääkärin Asko Järvisen mukaan kortikosteroideja on käytetty Suomessa siinä vaiheessa, kun hengitys on heikentynyt merkittävästi. Steroideja alettiin käyttää viime vuoden toukokuussa.
Myöhemmin on havaittu, että vuodeosastolta teho-osastolle joutuvien määrä on vähentynyt lähes puoleen aiemmasta lääkkeen käyttöönoton jälkeen.
Tavallisin tapaus Intiassa on ollut potilas, jonka oireet ovat loppuneet kahta viikkoa aiemmin ja jolla on huonosti hoidettu diabetes. Jopa puolet mukormykoosipotilaista on ollut diabeetikkoja.
”Diabetes alentaa immuunipuolustusta, ja koronavirustauti alentaa sitä yhä enemmän. Lopulta vakavan koronaviruksen hoitoon käytettyjen kortikosteroidien käyttö on kuin bensaa liekkeihin mustalle sienelle”, sanoi mumbailainen lääkäri Akshay Nair Britannian yleisradiolle BBC:lle.
Monissa muissa maissa on suhteellisesti enemmän diabeetikkoja. Määrällisesti Intiassa on kuitenkin toiseksi eniten diabeetikkoja heti Kiinan jälkeen, kertoo Kansainvälinen diabetesliitto.
Mukormykoosia ei ollut samassa mittakaavassa vielä viime vuonna ensimmäisen epidemia-aallon aikana. Tiedot yleisyydestä kuitenkin vaihtelevat lähteestä riippuen.
Mumbailainen diabetologi Rahul Baxi sanoi BBC:lle hoitaneensa viime vuoden aikana noin 800:aa koronapotilasta, jolla oli diabetes, mutta joista yksikään ei saanut mukormykoosia. Gujaratin osavaltiossa lääkäri Sonal Anchliya taas kertoi The News Minute -lehdelle, että sieni-infektioiden määrä on nelinkertaistunut ensimmäisestä aallosta, mikä seuraa suhteellisesti koronatapausten määrän kasvua.
Intiassa on huomattavasti enemmän mukormykoosia kuin muualla maailmassa.
Jo ennen pandemiaa mukormykoositapauksia todettiin Intiassa 14 100 000 ihmisen joukosta, kerrotaan intialaistutkimuksessa. Vastaava luku Tanskassa oli 0,02 ja Norjassa 0,1.
Myös esimerkiksi ilmasto vaikuttaa. Helsingin yliopiston immunologian professorin Seppo Meren mukaan mukormykoosi on lämpimien ja kosteiden alueiden sieni-infektio. Myös sairaaloiden puhtaus ja happipullojen oikeanlainen käyttö voivat vaikuttaa taudin leviämiseen.
Husin Järvisen mukaan mukormykoosi ei ole Suomessa yleinen sienilaji, eikä Järvinen ole korona-aikana törmännyt yhteenkään mykormykoositartuntaan.
”Viimeisen parinkymmenenkin vuoden aikana vastaan on tullut vain muutama yksittäistapaus. Niistä suurimmalla osalla oli immuunipuutostila ja muutama heistä oli diabeetikko.”
