Kolumbuksen synnyinkaupunki Genova ehkä tiesi Amerikasta jo 150 vuotta ennen Kolumbuksen matkoja - Tiede | HS.fi

Kolumbuksen synnyinkaupunki Genova ehkä tiesi Amerikasta jo 150 vuotta ennen Kolumbuksen matkoja

Latinaksi kirjoitettu munkin dokumentti vuodelta 1345 viittaa selvästi Pohjois-Amerikkaan. Löytö voi kolhia lisää Kolumbuksen mainetta.

Välimeren satamakaupungeissa, kuten Genovassa, ja sisämaassakin tiedettiin uuden mantereen alueista jo kauan ennen Kolumbusta.

19.10. 2:00 | Päivitetty 19.10. 6:28

Jo ennen renessanssin kulta-aikaa 1400-luvulla nykyisen Italian alueella tiedettiin Pohjois-Amerikasta, väittää italialainen tutkija.

Kesken jääneestä milanolaisesta kirjasta vuodelta 1345 on löytynyt kohtia, jotka viittaavat nykyiseen Pohjois-Amerikkaan.

Ne ovat varhaisimpia Välimeren alueelta löydettyjä viittauksia Amerikan mantereeseen.

Näin väittää latinalaisen kirjallisuuden asiantuntija, professori Paolo Chiesa. Hän työskentelee Milanon yliopiston kirjallisuuden, filologian ja kielitieteen laitoksella.

Chiesa löysi viittauksen milanolaisen munkin Galvaneus Flamman kirjoituksista, kertoo tiedote Phys.org -verkkosivulla.

Flamma oli dominikaaninen munkki, joka asui Milanossa. Hän oli kaupungin valtaa pitävien piireissä. Hän kirjoitti ja julkaisi yleensä historiallisista aiheista latinaksi.

Kirjoitus, johon Chiesa viittaa, on keskeneräinen Cronica universalis. Se on Flamman viimeinen tai viimeisiä teoksia.

Kirja jäi kesken. Sen tarkoitus oli kuvata koko maailman historiaa, aina luomisesta 1340-luvulle. Tutkittu dokumentti löytyi jo 2013. Nyt sitä on tutkittu tarkemmin.

Flammanin kirjan yksi kohta viittaa siihen, että Välimeren alueen merimiehet tiesivät kuulopuheiden perusteella Pohjois-Amerikan koillisimmista osista.

Sen voi tunnistaa tekstistä sanasta ”Marckalada”. Sama sana viittaa myös useissa islantilaisissa saagoissa metsäiseen maahan, joka on Grönlannista länteen.

Sana viittaa tarkemmin nykyisen Labradorin niemimaan ja Newfoundlandin alueisiin nykyisen Kanadan koillisrannikolla.

Marckaladasta oli Välimerellä asti kuulopuheita ja huhuja siis jo noin 150 vuotta ennen Kolumbuksen kuuluisia matkoja Amerikoihin.

Tietoja uusista maista oli saatu esimerkiksi kauppamatkoilla pohjoisimpaan Eurooppaan. Käsitykset Välimeren näkökulmasta luoteisista alueista tulivat Genovaan asti Brittein saarten ja Pohjanmeren kaupunkien kautta.

Tiedot uusista alueista olivat kuitenkin niin epätarkkoja, että edes niiden rantaviivaa ei voitu piirtää karttoihin, sanoo professori.

Kolumbuksen painoarvoa ja perintöä on kyseenalaistettu Yhdysvalloissa viime vuosina.

Professori Chiesa julkisti löytönsä lähellä Kolumbuksen päivää, jota vietetään Yhdysvalloissa lokakuun toisena maanantaina.

Viimeksi se pidettiin 11. lokakuuta eli viikko sitten maanantaina. Virallinen päivä on 12. lokakuuta.

Maanantai oli monissa osavaltioissa liittovaltion palkollisille vapaapäivä. Monet koulut olivat kiinni.

Kolumbuksen painoarvoa ja perintöä on kuitenkin kyseenalaistettu Yhdysvalloissa viime vuosina.

Kolumbuksen patsaita on kaadettu, siirretty muualle tai töhritty maaleilla. Monissa Yhdysvaltojen osavaltioissa on lokakuun alussa vietetty vaihtoehtoisesti alkuperäiskansojen päivää, vastalauseena Kolumbuksen juhlinnalle.

Koulukirjoista toki muistamme, että Kolumbus ei lännestä tulleena purjehtijana löytänyt Amerikoita ensimmäisenä, siis vuonna 1492.

Toinen tunnettu seikka on, että hän etsi meritietä Intiaan eikä Amerikoita.

Viikingit olivat jo paljon aiemmin rantautuneet Newfoundlandin saarelle ja Labradorin niemimaan seuduille nykyisen Kanadan koillisrannikolle. Tämä tapahtui jo ennen vuotta 1000. Asutusta oli siellä vuosisatoja.

Juuri näihin asutuksiin milanolaisen Flamman teos viittaa.

Marckalada on islantilaisten saagojen eli muinaiskirjoitusten lähteissä osa läntisen Atlantin reuna-alueita. Nykyään seudut ovat osa Labradorin niemimaata ja Newfoundlandia.

Merimiesten tarinoita kirjattiin ja kuunneltiin jo senkin takia, että ne vaikuttivat kaupan menestykseen.

Professori Chiesa viittaa siihen, että rannikon Välimeren satamakaupunki Genova oli hyvä paikka kuulla uutisia ja huhuja maailmalta.

Genova oli myös Kolumbuksen syntymäkaupunki vuonna 1451. Hän muutti jo nuorena eri vaiheiden jälkeen Lissaboniin Portugaliin.

Galvaneus Flamma asui Milanossa, mutta hänellä oli paljon yhteyksiä melko läheiseen satamakaupunki Genovaan. Kirjailija Flamma tuntuu kuulleen useita eri merenkulkijoiden huhuja kaukaista, luoteisista alueista.

Marckaladaan viittaava kappale on kirjoitettu Milanossa eli pohjoisessa Italiassa. Se todistaa, että tietoja Amerikan pohjoisista lähteistä oli levinnyt nykyisen Italian eri alueille jo 150 vuotta ennen Kolumbusta, sanoo professori Chiesa.

Genovassa merimiesten tarinoita kirjattiin ja kuunneltiin jo senkin takia, että ne vaikuttivat kaupan menestykseen.

Flamma tiesi Grönlannista, josta saatuja tietoja hän tarkasti aikansa keinoin.

Flamman kuvaamassa Marckaladassa on ”runsaasti puita”, toisin kuin puuttomassa Grönlannissa.

Pohjoisten alueiden kuvailu oli aikansa kirjoituksissa synkkää ja karua. Huhujen mukaan jättiläiset asuivat Marckaladan alueella.

Pitkään on tiedetty, että Välimeren alueella piirretyt 1400-luvun merikartat esittivät myös pohjoisen Euroopan eri alueita, ja erityisesti alueen kauppapaikkoja.

Genovan alueella oli myös piirretty karttoja pohjoisista seuduista ja kauppareiteistä, mutta Amerikan itäisiä rantaseutuja ei ole niihin piirretty. Virallisissa dokumenteissa ei myöskään ole tiettävästi mainittu Marckaladaa.

Ei ole myöskään todisteita siitä, että italialaiset tai katalonialaiset merenkulkijat olisivat tuohon aikaan käyneet Islannissa tai Grönlannissa.

Kirjaa Cronica universalis ei ole painettu. Milanon yliopisto suunnittelee sen kustantamista.

Löydöstä kertoi vertaisarvioitu historian tiedelehti Terrae Incognitae.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat