Maailman pienin hyönteinen pärjää vähällä – vain 253 aivosolua - Tiede | HS.fi

Maailman pienin hyönteinen pärjää vähällä – vain 253 aivosolua

Maailman pienimpiä hyönteisiä mahtuisi tuhansia tälle riville.

Kiilupistiäiset ovat jopa pienempiä kuin ameebat.

18.10. 2:00 | Päivitetty 18.10. 8:23

Tietokilpailukysymys: mikä on maailman pienin hyönteinen? Nyt muistiinpanovälineet esiin!

Se on hiukekiilupistiäinen nimeltään Kikiki huna. Tämä mitätön ötökkä on vain 160 mikrometrin pituinen eli siis 0,16 millimetriä suuri. Suunnilleen hiuksen paksuinen.

Se löytyi – jotenkin – parikymmentä vuotta sitten Havaijilta Moloka’in saarelta, kun tutkijat tekivät katselmusta kiilupistiäisistä. Lajinimi tulee kahdesta havaijinkielen sanasta, jotka kumpikin tarkoittavat pientä asiaa.

Kiilupistiäiset kuuluvat loispistiäisiin. Ne siis munivat muiden hyönteisten muniin, ja toukka syö isäntänsä elävältä. Tätä ei ihmissilmä näe, mutta sitä tapahtuu.

Tällä tavoin asiattomasti käyttäytymällä hiukekiilupistiäiset kiusaavat muun muassa jäytiäisiä ja ripsiäisiä, jotka nekin ovat hyvin pieniä.

Itse asiassa kaikista pienin, tosin siivetön, hyönteinen on Dicopomorpha echmepterygis, kiilupistiäisiä hänkin. Pienin yksilö on ollut vain 139 mikrometriä pitkä.

Niitä mahtuisi painetun lehden palstalle satoja riviin siihen tilaan, jonka tuo lajinimi vaatii. Ja koska nämä hyönteiset ovat hyvin lyhytikäisiä, ne todennäköisesti ehtivät kuolla sinä aikana kuin ihminen opettelee lausumaan tuon lajinimen.

Kokoluokka on sellainen, että nämä ötökät ovat jo pienempiä kuin eräät ameebat, jotka siis ovat yksisoluisia eliöitä. Siihenkin mittaan on luonto saanut mahdutettua kokonaisen elimistön, siivet ja hermoston.

Kaunokainen kuvassa on pikkuhyönteisten pronssisijalla. Megaphragma mymaripenne on noin 200 mikrometriä pitkä. Kuva on otettu elektronimikroskoopilla.

Venäläinen hyönteistutkija Aleksei Polilov on ottanut selkoa tästä kiilupistiäisestä. Hän on tutkimuksissaan saanut selville, että hyönteisellä on vain 253 aivosolua.

Se on varsin vähän, kun mehiläiselläkin on noin miljoona. Jokainen solu on siis varmasti hyötykäytössä, kun kiilupistiäinen miettii elämän menoa.

Toukkavaiheessa ötökällä on vielä 7 400 hermo- ja aivosolua, mutta aikuinen on tyhmempi. Ilmeisesti aivot veisivät liikaa energiaa, joten hyönteinen pärjää vähällä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat