Miltä ihmisliha maistuu? Mille vesi maistuu? - Tiede | HS.fi

Miltä ihmisliha maistuu? Mille vesi maistuu?

Lasten tiedekysymyksissä pohditaan myös ensimmäistä dinosaurusta, maan napoja ja sitä, mitä on kaupunkilaisjärki.

Kulttuurimme ei hyväksy ihmisen lihan syömistä.

5.11. 2:00 | Päivitetty 5.11. 9:28

Oliver Komlosi, 12

Maku- ja hajuaistimuksen lisäksi makukokemukseemme vaikuttavat näkö-, kuulo- ja tuntoaistit. Lisäksi sitä muokkaa kulttuurinen käsityksemme siitä, mitä eri paikoissa on totuttu pitämään hyvänä ruokana.

Ihmislihan suhteen kulttuurinen puoli vaikuttaa suuresti. Koska emme hyväksy ihmisen lihan syömistä, siitä ei ole juuri kokemuksia. Ihmislihan syöntiä on kuitenkin kuvattu kirjoissa. Kuvaukset perustuvat siihen, että joku on vieraillut heimossa, jossa kulttuuriperinteeseen on liittynyt ihmisen lihan syönti.

Tiedetään, että ihmisen liha on periaatteessa tyypillistä nisäkäseläimen punaista lihaa, jonka väri tulee rautaa sisältävästä myoglobiini-nimisestä valkuaisaineesta. Asiaa käsittelevien kirjojen mukaan ihmislihan maku ei juuri poikkea esimerkiksi naudan lihan mausta.

Tiina-Kaisa Kukko-Lukjanov

fysiologian yliopistonlehtori ja erikoistutkija

Helsingin yliopisto

Vanhimmasta dinosauruslajista ei ole varmuutta.

Mikä oli ensimmäinen dinosaurus?

Eemeli Sjöholm, 5

Etelä-Amerikassa on elänyt useita varhaisia dinosauruksia samoihin aikoihin. Niistä löydetyt fossiilit eli kivettyneet jäänteet ovat noin 230 miljoonaa vuotta vanhoja.

Ei ole varmuutta, mikä fossiileista on kaikkein vanhin, koska ne ovat löytyneet eri paikoissa olevista kivikerrostumista. Paikkojen suora vertaaminen keskenään ei ole mahdollista.

Varhaisia dinosauruksia olivat pitkäkaulaisiin kasvinsyöjädinoihin kuuluneet lajit Eoraptor lunensis, Panphagia protos, Guaibasaurus candelariensis, Saturnalia tupiniquim, Chromogisaurus novasi ja Pampadromaeus barberena.

Ne olivat kaikki varsin pienikokoisia: mitta kuonosta hännän päähän oli noin 1,5 metriä. Lisäksi on löydetty samankokoinen pieni petodinosauruslaji Eodromaeus murphi.

Etelä-Afrikasta on havaittu myös jäänteitä Nyasasaurus parringtoni -lajista. Ne ovat iältään peräti 243 miljoonaa vuotta vanhoja. Lajia ei ole kuitenkaan arvioitu dinosaurukseksi, vaikka se onkin luustoltaan hyvin lähellä sellaista. Voi olla, että kun lajista löydetään lisää näytteitä, se todetaan dinoksi.

On myös mahdollista, että tulevaisuudessa löydetään lisää eteläamerikkalaisia dinosauruksia vanhempia fossiileita.

Mikko K. Haaramo

selkärankaispaleontologi

Helsingin yliopisto

Makuerot tulevat aineista, joita veteen liukenee ympäristöstä.

Mille vesi maistuu? Ja miksi vesi maistuu erilaiselle eri kaupungeissa?

Raakel Heiniö, 9

Puhdas vesi ei maistu millekään, mutta pieniä eroja tulee aina ympäristöstä veteen liukenevien aineiden takia. Makuun vaikuttaa esimerkiksi maaperä.

Eri kaupunkien hanavesi on peräisin eri lähteistä. Esimerkiksi Helsingin seudun juomavesi kerätään Päijänteen järvestä, ja Tampereen juomavesi on sekoitus järvi- ja pohjavettä. Keski-Euroopan kalkkipitoisen maan pohjavesi puolestaan maistuu aivan erilaiselta kuin meidän happamahko pohjavetemme.

Myös veden käsittely voi vaikuttaa makuun. Jos veteen on lisätty puhdistusvaiheessa paljon klooria, se voi maistua jopa kamalalle. Se ei kuitenkaan ole terveydelle vaarallista. Makuun vaikuttavat myös veden lämpötila sekä hanavedessä vesijohdon materiaalit, ikä ja kunto.

Erot maussa huomaa kunnolla kuitenkin yleensä vain maistelemalla ja haistelemalla erilaisia vesiä rinnakkain. Maistaminen ja haistaminen ovat myös suomalaisilla vesilaitoksilla osa veden laadun tarkkailua.

Maija Taka

tutkijatohtori

Aalto-yliopisto

Anna Mikola

työelämäprofessori

Aalto-yliopisto

Napa viittaa keskeiseen asiaan.

Miksi maan napoja sanotaan navoiksi?

Ellen Halsti, 5

Napa tarkoittaa suomen kielessä monia eri asioita. On esimerkiksi mahassa oleva napa, polkupyörän napa, pariston plus- ja miinusnapa, maapallon napa, ja myös jonkin asian keskipistettä voidaan sanoa navaksi. Napa tarkoittaa aina jotakin hyvin keskeistä asiaa.

Maapallon voi ajatella pyörivän akselin ympäri, joka tulee ulos pohjois- ja etelänavoilta. Eihän siellä mitään oikeaa akselia ole kuten vaikka polkupyörässä, mutta maapallo joka tapauksessa pyörii kyseisen kohdan ympäri. Kuvaavaa on, että englannin kielessä maapallon napa on pole, joka tarkoittaa myös seivästä, tankoa tai pylvästä.

Jos maapallo sattuisi pyörimään toisin, navat olisivat silloin eri paikassa. Onkin melkoisen luonnollista kutsua navoiksi niitä merkittäviä kohtia, joiden ympäri maapallo pyörii.

Markku Poutanen

professori

Maanmittauslaitos, Paikkatietokeskus

Sekä maalais- että kaupunkilaisjärjelle on käyttöä.

Puhutaan usein maalaisjärjestä. Mikä on sitten kaupunkilaisjärki?

Lotta Horn, 9

Maalais-, arki- ja talonpoikaisjärki ovat paljon käytettyjä termejä, jotka tarkoittavat käytännöllistä kokemukseen ja perimätietoon perustuvaa näkemystä asioista. Kaupunkilaisjärki ei ole yhtä yleisesti käytetty termi, mutta sillekin on olemassa määritelmä.

Vaikutusvaltaisin määritelmä on suomen kielen kehittämisestä vastaavan Kotimaisten kielten keskuksen tekemä. Sen mukaan kaupunkilaisjärki tarkoittaa tervettä järkeä, jossa painottuvat nopea päätöksenteko muuttuvissa tilanteissa ja järjen joustavuus.

Kaupunkilaisjärkeen liittyy myös termi katuäly, joka on englanniksi street smarts. Termin on määritellyt muun muassa Urbaani sanakirja. Sen mukaan katuäly tarkoittaa kykyä selvitä vaarallisista tilanteista ja tulla toimeen monien erilaisten ihmisten kanssa.

Sekä maalais- että kaupunkilaisjärki voivat olla tärkeitä. Riippuu tilanteesta, kumpaa tarvitaan enemmän.

Teija Kujala

psykologian professori

Helsingin yliopisto

Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.

Oikaisu 5.11. klo 9.28: Työelämäprofessori Anna Mikola oli alkujaan merkitty vastaajaksi väärään kohtaan eli dinosauruskysymykseen. Mikola vastasi yhdessä Maija Takan kanssa vesikysymykseen.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat