Sian munuainen suodatti virtsaa, kun sitä kokeiltiin aivokuolleessa ihmisessä - Tiede | HS.fi

Sian munuainen suodatti virtsaa, kun sitä kokeiltiin aivokuolleessa ihmisessä

Sian elimiä siirretään eläviin ihmisiin ”ehkä parin vuoden päästä”.

Syyskuussa otetussa valokuvassa lääkärit siirtävät sian munuaista ihmiseen. Tutkijoiden tavoitteena on edistää siirteiden käyttöä ihmisissä.

22.10.2021 18:31

Sian munuainen siirrettiin syyskuun lopulla ensi kertaa osaksi ihmiskehoa. Munuaisen saanut ihminen oli siirron hetkellä jo aivokuollut.

Munuainen kuitenkin toimi. Se alkoi suodattaa virtsaa normaalisti myös ihmisessä, jonka elintoimintoja lääkärit pitivät yllä.

Kokeilu kesti 54 tuntia, ja lääkärit tekivät sen newyorkilaisessa sairaalassa, kertoo verkkosivu Science Alert.

Elinsiirtoja tekevien lääkärien mukaan koe osoitti, että varsin pian sian elimiä voi siirtää ihmisiin, jotka odottavat siirrettä. Se pelastaa ihmishenkiä. Kokeesta ei ole vielä vertaisarvioitua tutkimusta.

Siirtoa vaikeutti sen, että sian solujen tuottama yksi sokeri on vieras ihmisen keholle ja puolustusjärjestelmälle. Ihmisen keho siis hylkii sitä.

Siksi kokeessa käytetty munuainen oli geneettisesti käsitelty. Munuainen siis saatiin kokeeseen muuntogeenisestä eläimestä.

Sialta oli saatu genetiikan keinoin pois se sokeri, jota ihmisen keho hylki. Näin ihmisen elimistön puolustus ei hylkinyt vierasta munuaista, kertoo uutistoimisto AFP.

KoKEESSA kirurgit kiinnittivät sian munuaisen osaksi kuolleen naisen verisuonia ja verenkiertoa.

Suonet oli siirretty leikkauksella aivokuolleen ruumiin ulkopuolelle. Näin kirurgit pystyivät helpommin seuraamaan sitä sen kaksi päivää, minkä ajan koe kesti.

Koko kokeen ajan siirre teki sen, mitä sen oletettiin tekevän. Se suodatti ihmisen elimistön kuona-aineita ja tuotti virtsaa. Ihmisen elimistö ei hylkinyt sitä.,

”Munuainen toimi täysin normaalisti”, sanoi kirurgi Robert Montgomery uutistoimisto AFP:lle. Hän johti kokeilua.

Siirrännäinen asetettiin vainajaan New Yorkin yliopiston Langone Healthin sairaalassa.

Kokeilu oli askel eteenpäin elinsiirroissa, sanoo lääkäri Andrew Adams Minnesotan yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta. Hän ei osallistunut tähän kokeeseen.

Eläinten elinten, kudosten ja nesteiden siirrosta ihmiseen on puhuttu ja niitä on kokeiltu pitkään. Tutkijat puhuvat ksenoransplantaatiosta.

Sitä on yritetty eri tavoin jo 1600-luvulla. Aluksi eläinten verta yritettiin siirtää osaksi ihmisen verenkiertoa. Silloin ei veriryhmistä tiedetty mitään.

1900-luvulla kirurgit yrittivät siirtää paviaanien elimiä ihmiseen. Kokeissa oli pieni onnistuminenkin. Yksi pienokainen eli 21 päivää paviaanin sydämellä.

Kokeet kuitenkin epäonnistuivat lähes aina. Niistä kiisteltiin muutenkin epäeettisinä.

Tutkijat siirtyivät sitten kädellisistä sikoihin.

Lue lisää: Ihmisen soluja yhdistettiin apinan alkioon ensimmäistä kertaa – Tavoitteena kasvattaa ihmisen varaosia sijais­isäntänä toimivassa eläimessä

SiAN elimillä on etuja apinoihin nähden. Niiden käyttö ei herätä yhtä paljon eettisiä kiistoja. Niitä kasvatetaan ruuaksi.

Sialla on pieni ja ihmiselle sopiva maksa, ja sian tiineysaika on lyhyt. Lisäksi sian elimet ovat suhteessa samaa kokoa kuin ihmisen elimet.

Sian elimistön osia onkin käytetty ihmisen elimistössä jo pitkään. Sian sydämen toimivia venttiilejä on sijoitettu ihmisten sydämiin jo vuosikymmeniä.

Verenohennuksessa käytettyjen lääkkeiden ainesosia on saatu sian suolistosta. Sian ihoa ja nahkaa on käytetty siirteenä palovammojen hoidossa. Kiinassa silmäkirurgit ovat siirtäneet sian silmien sarveiskalvoja ihmisiin.

Sian munuaisia kokeillessa tutkijat pitivät yllä kuolleen naisen elintoimintoja kokeen ajan. Omaiset suostuivat kokeeseen.

Naine halusi eläessään, että hänen elimiään lahjoitetaan lääketieteen käyttöön. Elimet eivät olisi enää kelvanneet perinteisiin elinsiirtoihin.

”Tämä meni paremmin kuin toivoimme”, sanoi kirurgi Robert Montgomery kokeilusta USA Today-lehdelle. Hän johti leikkausta Langonen sairaalassa New Yorkissa.

Montgomery itse sai elinsiirteen kolme vuotta sitten, toisen ihmisen sydämen.

”Olin yksi niistä, jotka makasivat teho -osastolla odottamassa eivätkä tienneet, saanko uuden elimen ajoissa”, hän sanoi.

Useat biotekniikan yritykset ovat alkaneet kehittää sopivia sian elimiä elinsiirtoa varten. Ne helpottaisivat potilaiden elinpulaa.

Yhdysvalloissa yli 90  000 ihmistä jonottaa munuaista. Joka päivä heistä ainakin 12 kuolee siirrettä odottaessaan, kertoo verkkosivu Science Alert.

Kokeilu sian munuaisella oli erävoitto Revivicor-yhtiölle. Se on biotekniikan yhtiön United Therapeuticsin tytäryhtiö. Revivicor kasvatti kokeeseen sata sikaa. Ne elivät tiukassa valvonnassa maatilalla Iowan osavaltiossa.

Näiltä sioilta puuttuu geeni, joka tuottaa sellaista sokeria, jota vastaan ihmisen immuunijärjestelmä hyökkää. Sokerin nimi on alpha-gal.

Viime joulukuussa Yhdysvaltain Elintarvike- ja lääkevirasto FDA hyväksyi Revivicorin geenimuunnellut siat kokeeseen.

FDA kuitenkin vaatii vielä lisää selvityksiä ennen kuin sian elin voidaan siirtää eläviin ihmisiin.

”Tämä on tärkeä askel eteenpäin. Eläimen siirteet voivat säästää tuhansia ihmishenkiä joka vuosi”, sanoo United Therapeuticsin toimitusjohtaja Martine Rothblatt yhtiön tiedotteessa uutistoimisto AFP:n mukaan.

Asiantuntijoiden mukaan sian munuaisen saisivat ihmiset, joilla ei ole muita vaihtoehtoja. Ensimmäiset halukkaat saisivat munuaisen ehkä kahden vuoden kuluessa.

Elintenluovuttajaksi kasvatettu sika tuntuu joidenkin ihmisten mielestä epäeettiseltä. Siitä voi tulla hyväksyttävämpää, jos näiden eläinten hyvinvointia kohennetaan, sanoo kokeita tutkiva Karen Maschke uutistoimisto AFP:lle.

Hän on Hastings -keskuksen tutkija, ja tutkii alaan liittyvää etiikkaa ja politiikkaa. Keskus laatii eettisiä ohjeita ensimmäisiin kokeisiin ihmisillä. Hän on saanut työhön apurahan NIH:lta eli Yhdysvaltain terveysvirastolta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat