Paraneeko räkätaudista oikeasti paremmin, jos malttaa loikoilla päivällä? - Tiede | HS.fi

Paraneeko räkätaudista oikeasti paremmin, jos malttaa loikoilla päivällä?

Lasten tiedekysymyksissä pohditaan myös löylynheittoa, kissojen hammashygieniaa ja palaneen makua. Entä miksi tammenterhoilla on hattu?

Nuhakuumeessa ihmisen kannattaa levätä kunnolla.

19.11.2021 2:00 | Päivitetty 19.11.2021 7:27

Väinö Hietala, 5

Aivan tarkkaan ei tiedetä, paraneeko räkätauti nopeammin lepäämällä ja loikoilemalla verrattuna siihen, jos leikkii. Tuota pitäisikin tutkia enemmän.

Se kuitenkin tiedetään, että urheileminen tai muu kova rasitus flunssan aikana voi joskus pahentaa ja pitkittää tautia.

Lisäksi epäillään, että räkätaudissa urheillessa voi tulla herkemmin myös jokin jälkisairaus kuten esimerkiksi sydänlihastulehdus. Varsinkin lapsille voi flunssaisena liikkuessa joskus tulla myös hengenahdistusta.

Elimistö joutuu nimittäin räkätaudissa helposti liian koville. Voimakas rasitus vaikuttaa elimistömme puolustusjärjestelmään heikentävästi.

Juoksentelua kannattaakin välttää ainakin, jos on kuumetta tai kova yskä. Myös kurkku kipeänä liikkuminen voi tuntua hankalalta. Etenkin kuume voi usein kieliä siitä, että taudinaiheuttajia on koko elimistössä ja tulehdus on levinnyt laajasti kehoon.

Eikä kunnon räkätaudissa jaksakaan juoksennella. Jaksaminen onkin hyvä mittari: jos tuntuu, että vointi riittäisi hyvin leikkimiseen, sitä voi hyvillä mielin tehdä sisätiloissa. Ulkoleikkeihin kannattaa mennä vasta sitten, kun flunssa on jo selvästi helpottamassa.

Marjo Renko

lastentautien professori

Itä-Suomen yliopisto

Jos löylyvesi on kuumaa, vesi höyrystyy helpommin.

Tuleeko saunassa tavallista kuumemmat löylyt, jos löylyvesikin on kuumaa, lähes kiehuvaa?

Eeli Näivä, 9

Kun kuumille kiuaskiville heitetään vettä, se ensin lämpenee ja muuttuu lopulta vesihöyryksi, joka muuta saunan ilmaa kuumempana kipuaa kohti kattoa ja lauteilla istuvia saunojia.

Löylyt tuntuvat kuumilta siksi, että lisääntynyt kosteus heikentää ihon kykyä haihduttaa pinnaltaan vettä. Samalla iholle tiivistyvä vesihöyry luovuttaa sille lämpöä. Kostea ilma johtaa myös paremmin lämpöä kuin kuiva ilma.

Jos löylyvesi on kuumaa, veden höyrystyminen on helpompaa ja kosteus nousee nopeammin. Kuuma löylyvesi ei myöskään viilennä samaan tapaan kiuaskiviä kuin viileä vesi.

Mitä kuumempaa vesi on, sitä kuumemmalta löylyt voivat siis tuntua. Ero kylmällä vedellä saunomiseen on kuitenkin niin pieni, että kovin merkittävää muutosta saunojat tuskin kokevat, vaikka vesi olisi lähes kiehuvaa.

Kuuman löylyveden vaikutuksen suuruus löylyjen kuumuuteen vaihtelee riippuen olosuhteista. Vaikutus on kuivassa suomalaisessa saunassa suurempi kuin vaikkapa todella kosteissa turkkilaisissa saunoissa.

Tom Kuusela

fysiikan yliopistotutkija

Turun yliopisto

Kissojenkin hampaita kannattaa pestä vaikka päivittäin.

Miksi kissat eivät pese hampaitaan?

Jadon Strandman, 7

Kissojen taidot eivät riitä omatoimiseen hampaiden pesuun. Ongelmia aiheuttaa se, että ne eivät kykene pitämään hammasharjaa tukevasti tassuissaan.

Kissat eivät pysty ihmisten lailla peukalo-etusormiotteeseen. Ne eivät myöskään ymmärrä hampaiden pesun tarpeellisuutta.

Yleisesti ottaen siisteys on niille kuitenkin tärkeää. Terve kissa huolehtii puhtaudesta pesemällä turkkinsa karhealla kielellään useamman kerran päivässä.

Kissojen hampaita kannattaa kuitenkin pestä päivittäin. Sen tekeminen jää lemmikin omistajan vastuulle.

Kissojenkin hampaiden pinnalle nimittäin muodostuu bakteeripeitettä eli plakkia, mikä ärsyttää ikeniä aiheuttaen ientulehdusta. Pahimmillaan voi kehittyä hampaan tukikudoksen tulehdus eli parodontiitti, mikä aiheuttaa syventyneitä ientaskuja, ienvetäymää ja lopuksi hampaiden heilumista ja irtoamista.

Hampaita harjaamalla on tarkoitus poistaa muodostunutta plakkia. Kissoja on hyvä totuttaa hampaiden harjaamiseen. Helpointa opettelu on aloittaa jo pentuiässä. Apuna opettelussa käytetään kissan omia herkkuja.

Hanna Sillanpää

pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri

Catvet-kissaklinikka

Pahasti kärähtänyttä ruokaa ei kannata syödä.

Miksi palanut maistuu kitkerältä?

Varpu Nikkanen, 3

Kun ruokaa valmistetaan kuumentamalla, sen rasvat, valkuaisaineet ja sokerit alkavat reagoida.

Tyypillisiä reaktioita ovat sokereiden ja aminohappojen eli valkuaisaineiden eräänlaisten rakennuspalikoiden väliset Maillard-reaktiot ja sokereiden karamelloitumiset. Ne tuottavat ruokaan kaunista ruskeaa väriä ja herkullisia aromeja.

Sopivasti kuumennetussa ruoassa reaktiotuotteita on juuri sopivasti ja siihen tulee esimerkiksi paahtuneita ja karamellisia aromeja.

Ruokaan on jo tuossa vaiheessa syntynyt jonkin verran myös karvaan ja pistävän makuisia aineksia, mutta ne eivät häiritse makunautintoa.

Mitä pidemmälle ruokaa kuumentaa, sitä enemmän noita reaktiotuotteita muodostuu.

Kun ruoka kärähtää niin, että siitä alkaa nousta sinistä savua ja sen pintaan muodostuu ruskeiden värien lisäksi mustaa, ovat reaktiot edenneet hyvin pitkälle.

Silloin esimerkiksi sokereiden makeus on hävinnyt lähes kokonaan ja pistävien ja karvaiden ainesten määrä on erittäin suuri. Tällöin kaikki ruoan herkulliset aromit peittyvät.

Varsinkin rasvojen hajotessa syntyvä akroleiini on voimakkaan hajuista ja merkittävä syy palaneen ruoan pistävälle maulle. Akroleiini on terveydelle haitallista. Se on myrkyllistä ja voi aiheuttaa pidemmän päälle jopa syöpää. Kärähtänyttä ruokaa ei kannata syödä, sillä se sisältää muitakin terveydelle huonoja aineksia.

Anu Hopia

elintarvikekehityksen tutkimusprofessori

Turun yliopisto

Tammenterhon hattua sanotaan kehdoksi, ja terho on siinä kiinni.

Miksi tammenterholla on hattu?

Eino Petäjä, 7

Kasvitutkijat sanovat tammenterhojen hattua kehdoksi. Se onkin terhon ala- eikä yläpäässä kuten hattu olisi.

Kehto on tosi tiukka. Terho pysyy siinä kiinni syksyyn asti. Tällöin terhon sisällä oleva siemen on kypsä. Tuo siemen on hyvin iso ja painava. Millään Suomen kasvilla ei ole isompaa.

Lopulta terho putoaa maahan ja siemenestä alkaa kasvaa uusi tammi. Keväällä voikin tammipuiden alta löytää itäviä terhoja, joista kasvaa pikkuruinen vaaleanvihreä tammi.

Tammipuut kasvavat hitaasti ja elävät vanhoiksi. Suomen vanhimmat tammet ovat yli tuhatvuotiaita.

Tammenterhot hattuineen ovat kivan näköisiä. Lapsena keräsin niitä ja pidin lasiastiassa ikkunalaudalla.

Johannes Enroth

kasvitieteen dosentti

Helsingin yliopisto

Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat