Miksi naiset eivät olleet ennen niin tärkeitä kun miehet? - Tiede | HS.fi

Miksi naiset eivät olleet ennen niin tärkeitä kun miehet?

Lasten tiedekysymykset pohtivat myös kuuroutta, joulupukin ikää ja näkkileivästä syntyvää rouskutusta. Entä miksi lapsia kutsutaan etunimillä mutta isiä ja äitejä ei?

Taiteilijan näkemys keskiaikaisesta asumuksesta. Ihmiset jakoivat huoneen eläinten kanssa.

26.11. 2:00

Leevi Hietaranta, 9

Suomen ja muiden länsimaiden historiassa naisten ja miesten erilaisessa arvostuksessa on ollut kyse yksityisen ja julkisen elämänpiirin välisestä jaosta.

Naisten toiminnan kenttänä nähtiin ennen kaikkea yksityinen elämänpiiri eli koti ja lastenhoito. Niitä pidettiin usein vähempiarvoisina kuin palkkatyötä tai osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun, jotka olivat pitkään miesten yksinoikeus.

Kun länsimaiset naiset siirtyivät 1900-luvulla enenevästi julkisen elämän piiriin, kulttuuriset arvostukset eivät muuttuneet. Naisilla miehillä katsottiin edelleen olevan erilaiset kyvyt toimia muun muassa työelämässä.

Naisten ei usein esimerkiksi nähty soveltuvan johtotehtäviin ja työpaikkailmoituksissa tehtävät jaoteltiin sukupuolen mukaan.

Osin tätä selitettiin biologialla, kuten miesten fyysisesti vahvemmalla olemuksella. Näin perusteltiin myös sellaisia tehtäviä, joissa fyysinen vahvuus ei ollut edes välttämätöntä.

Pitkälti näistä ennakkokäsityksistä johtuen tytöt yhä edelleen ohjautuvat helpommin hoiva-aloille ja pojat teknisille aloille, vaikka naisjärjestöt ja feministinen liike ovat 1800-luvulta alkaen ajaneet sukupuolten tasa-arvoista kohtelua.

Heidi Kurvinen

kulttuurihistorian tutkijatohtori

Turun yliopisto

Lasten kuuroa on hyvä joskus tutkia.

Jos syntyy kuurona, millä kielellä vauva oppii ajattelemaan?

Isak Heikkilä, 10

kuulevat vauvat alkavat oppia äidinkieltään hyvin varhain. He tutustuvat kieleen jo ennen syntymäänsä, koska ääniä kantautuu äidin kohtuun.

Syntymänsä jälkeen kuuleva vauva oppii vanhempiensa puhekielen äänteet ja sanoja jo ensimmäisen vuoden aikana. Hänen ajattelunsa kehittyy sen myötä.

Kuuron vauvan omaisten äidinkieli voi olla viittomakieli, jossa sanoja ilmaistaan käsien ja sormien asennoilla ja liikkeillä. Tällöin vauvat viittovat jonkin verran jo noin puolen vuoden iässä, kun he toistelevat näkemiään viittomia.

Alle vuoden iässä pienokaiset ymmärtävät jo viittomien merkitystä. He oppivat näin myös ajattelemaan viittomakielellä.

Usein kuuron vauvan omaisten äidinkieli on puhuttu kieli. Silloin vauva oppii ensin huomaamaan ennen kaikkea ilmeet, eleet, suun liikkeet ja puheen rytmiä omaisten puhuessa.

Jos vauva saa kuulemista auttavan sisäkorvaistutteen alle vuoden ikäisenä, hän oppii sanoja ja ajattelemaan puhutulla kielellä useimmiten alle kaksivuotiaana.

Teija Kujala

psykologian professori

Helsingin yliopisto

Ritva Torppa

logopedian yliopistonlehtori

Helsingin yliopisto

Lapselle on tärkeää se, että perheessä on turvallinen olo vanhempien kanssa.

Miksi lapsia kutsutaan heidän oikeilla etunimillään, mutta äitejä ja isiä kutsutaan äideiksi ja isiksi?

Seela Koponen, 6

Parhaiten kielissä säilyvät yleensä sellaiset sanat, joita on käytetty eniten. Monet sukulaisten nimityksistä kuuluvat niihin. Ne ovat peräisin vuosisatojen takaa. Isä- ja äiti-sanat ovat peräti tuhansia vuosia vanhoja.

Suvulla on ollut varsinkin aikaisemmin hyvin tärkeä osa ihmisten elämässä. Jo pienestä asti lapsille on alettu opettaa, kuka kuuluu sukuun.

Tätä on helpottanut se, että sukulaisille on ollut vakiintuneet nimitykset sen sijaan, että olisi pitänyt opetella suuri määrä etunimiä.

Ennen perheet ja suvut olivat nimittäin usein paljon nykyistä suurempia. Etunimen käyttö on toisaalta yksi tapa erottaa yksilöitä suurehkosta joukosta. Siihen liittyy myös lasten kutsuminen etunimellä.

Isä- ja äiti-sanat ovat olleet hyvinkin tarpeellisia. Lapselle on tärkeää, että hänellä on lähellä aikuinen, johon voi turvautua, jos vaikka pelottaa. Yleensä tämä vanhempi on äiti tai isä tai molemmat, ja voi olla toki kaksikin äitiä tai isää.

Äidin tai isän etunimi ei ole tärkeä, vaan se mitä hän tekee eli on turvana. Samaan lähipiiriin, turvaverkkoon, kuuluu usein myös muita sukulaisia kuten mummeja ja vaareja. Heitäkään ei tavallisesti kutsuta etunimillä.

Kirsti Aapala

erityisasiantuntija

Kotimaisten kielten keskus

Joulupukki ajelee vuoden 1956 -mallisella Jawa 350 -moottoripyörällä, jossa on peräkärrykin.

Miksi joulupukki ei ikinä kuole, vaikka pukki on tosi vanha?

Minea Niemelä, 7

Joulupukki on odotettu jouluvieras ympäri maailman. Pukilla on monta nimeä, kuten Santa Claus, Sinterklaas, Nisse ja Babbo Natale. Hänen asuinpaikkanaan on pidetty milloin Pohjoisnapaa, milloin Korvatunturia tai Grönlantia.

Joulupukin vanhimmat juuret löytyvät yli 1 700 vuoden takaa. Tuolloin nykyisen Turkin seuduilla eli piispa nimeltä Nicolaus. Historiantutkijoiden mukaan tuo pyhimykseksi kehittynyt hahmo muistutti jo nykyistä joulupukkihahmoa.

Joulun supersankari on liikkunut vuosisatoja uskon ja tiedon rajamailla, ja hänen pitkäikäisyydestään on paljon erilaisia näkemyksiä. Joidenkin mielestä kyseessä on tuonpuoleisesta käsin ihmisiä ilahduttava Nicolaus.

Toisten mukaan joulupukki ei ole vain yksi ihminen, vaan yhden pukin siirryttyä eläkepäivien lepoon seuraava tarttuu toimeen. Toisten mielestä yksi ikivanha pukki kiertää kodeissa joulusta toiseen.

Lopulta kyse on joulun ihmeestä. Joulupukkia tarvitaan niin kauan kuin ihmiset haluavat jakaa lahjoja ja iloa ympärilleen. Pukki ei voi kuolla kokonaan pois, koska häntä tarvitaan.

Tuomas Heikkilä

kirkkohistorian professori, tietokirjailija

Helsingin yliopisto

Näkkileivän pureskelun äänet tuntuvan täyttävän pään.

Miksi näkkileivän rouskutus kuuluu kovempana, kun pitää käsiä korvilla?

Iivari Lundman, 4

Kun korvat on suljettu käsillä, etenkin matalat äänet voimistuvat korvissa. Esimerkiksi juuri näkkileivän rouskutus kuuluu kovempaa.

Rouskutuksen ääni voi olla 20–30 desibeliäkin voimakkaampaa kuin normaalisti. Äänen voimakkuus riippuu kallonpaksuudesta, korvakäytävän muodosta ja syömisestä tulevan äänen taajuudesta.

Rouskutuksen voimistuminen johtuu siitä, että äänet eivät pääse suljetuista korvakäytävistä pois normaaliin tapaan, vaan jäävät sinne loukkuun. Sama tapahtuu, jos korvat sulkee tiivisti millä tahansa muulla keinolla kuten vaikkapa korvatulpilla.

Äänet muodostuvat aina ääniaalloista, jotka kulkevat esimerkiksi ilmassa, korvassa tai missä tahansa muussa väliaineessa. Se että matalat äänet kuuluvat korvissa voimakkaampina johtuu siitä, että niillä on pidempi aallonpituus ja ne käyttäytyvät eri tavalla korvakäytävässä ja korvan luissa kuin korkeampien äänien aallonpituudet. Matalien äänien aallonpituudet myös etenevät kallonluita pitkin tehokkaammin.

Riina Niemensivu

korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri

Hus

Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat