Armeijat lämmittävät ilmastoa ja saastuttavat enemmän kuin monet valtiot yhteensä - Tiede | HS.fi

Armeijat lämmittävät ilmastoa ja saastuttavat enemmän kuin monet valtiot yhteensä

Yhdysvaltojen armeija yksinään on 47. suurin polttoaineen kuluttaja maailmassa. Asevoimat ja aseteollisuus aiheuttavat jopa viisi prosenttia kasvihuonepäästöistä.

Israelin ilmavoimien F-35 -hävittäjä osallistui lokakuussa usean valtion yhteiseen harjoitukseen maan pohjoisosissa. Mukana oli lentokoneita myös Ranskasta, Saksasta, Kreikasta, Intiasta, Italiasta, Britanniasta ja Yhdysvalloista.

18.11. 2:00 | Päivitetty 18.11. 9:41

Maailman valtiot saivat Glasgow’n ilmastokokouksessa aikaan kahden viikon kädenväännön tuloksena sopimuksen, jota monet osallistujat moittivat vesitetyksi.

Pettymyksen purkauksille on tarjolla toinenkin tärkeä kohde.

Glasgow’n kokouksen lopullisessa julkilausumassa ei nimittäin mainita halaistua sanaa aseteollisuuden ja asevoimien ilmastovaikutuksista, vaikka ne kuuluvat maailman suurimpiin päästöjen aiheuttajiin. Niistä ei keskusteltu kokouksessa lainkaan.

Tilastoluvut antavat vain summittaisen kuvan sotilaallisen toiminnan ympäristöhaitoista. Valtiot kätkevät järjestelmällisesti hankintojaan ja kulutustaan strategisista sekä sisä- ja ulkopoliittisista syistä, toteaa Conflict and Environment Observatory -järjestö.

Kyse on silti hyvin suuresta päästökokonaisuudesta.

Keskeisin sodankäyntikalusto kuten panssarivaunut, valtaosa sotalaivoista, hävittäjä- ja pommikoneet sekä joukkojen, tykistön tai ohjuspatterien kuljetuksissa käytetyt ajoneuvot ovat valtaosin ahneita energiasyöppöjä.

Yhdysvaltain laivaston tiedustelulennokki lensi USS Coronadon yllä harjoituksissa Tyynellämerellä huhtikuussa.

Ne liikkuvat pitkälti fossiilisten polttoaineiden varassa. Mikään armeija ei vielä ota sitä riskiä, että joutuisi ohjaamaan sähkötankin latausasemalle kesken hyökkäyksen.

Asevoimien ja aseteollisuuden päästöt aiheuttavat jopa viisi prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä, laskee Scientists for Global Responsibility (SGR)-järjestöä johtava ilmastotieteiden tohtori Stuart Parkinson.

Hän on toiminut YK:ta ilmastoasioissa neuvovan kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n asiantuntijana.

”Kun tähän lisätään sotatoimien vaikutukset, sotilaallisen toiminnan osuus ihmiskunnan hiilijalanjäljestä on kuusi prosenttia eli se saastuttaa enemmän kuin koko siviili-ilmailu yhteensä”, Parkinson vertaa.

Näiden päästöjen ilmoittaminen tai niiden leikkaaminen on silti käytännössä yhä valtioiden oman harkinnan varassa.

Siten yhdelle maailman suurimmista päästöjä aiheuttavista toimialoista on jätetty lähes täysi vapaus olla ilmoittamatta päästöjään ja hiilijalanjälkeään.

Ilmiö vääristää kuvaa tilanteesta ja haittaa sekä Glasgow’ssa että aiemmin asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamista.

”Koska maailman asemenot koko ajan kasvavat mutta muut päästöt vähenevät, porsaanreikä vain kasvaa”, Parkinson toteaa The Guardian -sanomalehdessä.

Joukkojen siirtely vaatii runsaasti ajoneuvoja. Intia lähetti lisää joukkoja Jammun ja Kashmirin alueelle syyskuussa 2020. Taustalla olivat jännitteet Intian ja Kiinan välillä.

Tiukimmin asevoimien ja aseteollisuuden päästöjen vähennyspakkoa tai niiden läpinäkyvää kirjaamista on torjunut maailman ylivoimaisesti suurin asemahti Yhdysvallat.

Kioton pöytäkirja vuonna 1997 oli ensimmäinen sitova kansainvälinen ilmastosopimus kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi.

Ankaran yhdysvaltalaisen painostuksen tuloksena kaikki asevoimien ja aseteollisuuden päästöt suljettiin sopimuksen ulkopuolelle, IPS-uutistoimisto kirjoittaa.

Yhdysvaltain ilmastolähettiläänä Glasgow’ssa oli John Kerry, joka oli mukana jo Kioton kokouksessa. Kerry kehui tuolloin Yhdysvaltain senaatin ulkoasiainvaliokunnalle asepäästöjen jättämistä pöytäkirjasta ”mahtavaksi saavutukseksi.”

Helikopterit seurasivat sotilaspartiota illankajossa.

Ensi askel salailun lopettamiseksi otettiin vasta Pariisin ilmastosopimuksessa vuonna 2015. Se on jäänyt kuitenkin nahkapäätökseksi.

Osapuolet sopivat The Atlantic -lehden mukaan, että on jokaisen valtion oma asia päättää ja ilmoittaa armeijoittensa ja aseteollisuutensa päästöistä.

Seuraus on, että suuri osa niistä jää ilmoittamatta kokonaan, tiivistää hollantilaisen tutkimusinstituutin Cligendaelin tutkija Louise van Schaik brittiläiselle Economist-talouslehdelle.

Teollisuusmaiden ja EU:n sitoviin päästövähennysvelvoitteisiin kuuluu päästöjen vuosikatsaus, joka pitää toimittaa YK:n ilmastosopimukselle UNFCCC:lle.

Sotilaallisen toiminnan aiheuttamien päästöjen raportoinnin taso on kuitenkin heikko ja siinä on vakavia puutteita, arvioivat aiheesta laajan selvityksen tehneet brittiläiset yliopistotutkijat Doug Weir, Benjamin Neimark ja Oliver Belcher The Conversation -verkkojulkaisussa.

Ranskalla arvioidaan olevan EU:n armeijoista suurimmat päästöt, noin kolmasosa kaikista. Se ei silti ilmoita niistä mitään UNFCCC:lle, koska tiedot ovat ”luottamuksellisia", SGR:n ja Conflict and Environment Observatoryn selvitys toteaa.

Britannian asevoimien hiilijalanjälki puolestaan on todellisuudessa lähes neljä kertaa suurempi kuin mitä maan puolustusministeriö ilmoittaa, SGR-järjestö laskee.

Valtiot, joilla ei ole raportoinnin pakkoa päästöistään UNFCCC:lle ilmoittavat sotilastoimintansa päästöistä vielä kehnommin jos ollenkaan, brittitutkijat toteavat.

Tällaisia suurten puolustusbudjettien maita ovat Kiina, Intia, Israel sekä Saudi-Arabia ja muut Persianlahden rikkaat öljyntuottajavaltiot.

Pariisin ilmastosopimuksen ulkopuolelle jäivät myös valtioiden ulkomailla tapahtuvien sotilasoperaatioiden päästöt.

Silti esimerkiksi Yhdysvaltain asevoimien energiankulutuksesta 70 prosenttia tapahtuu ulkomailla. Suuri osa siitä aiheutuu joukkojen ja sotilaskaluston siirroista ja varustelusta, toteaa Britannian Kuninkaallisen maantieteellisen seuran tutkimus.

Yhdysvalloilla on yli 750 sotilastukikohtaa yli 80 valtiossa eri puolilla maailmaa sekä 173 000 sotilasta yli 150 valtiossa. Koko tämä verkosto toimii jatkuvien maailmanlaajuisten huoltotoimitusten varassa.

”Jos Yhdysvaltain armeija olisi valtio, pelkästään sen polttoainekulutus veisi sen 47. suurimmaksi kasvihuonepäästöjen aiheuttajaksi.”

Armeijoiden ylläpito onkin haitallisempaa ilmaston kannalta kuin niiden toiminta.

Kansanvälisten yritysten huoltoketjujen päästöt ovat yli viisi kertaa suuremmat kuin niiden muusta toiminnasta aiheutuvat, laskee CDP-järjestö. Se kerää tietoa kasvihuonekaasupäästöistä ja ilmastonmuutoksen torjunnasta yhteistyössä liikemaailman kanssa.

Armeijat ovat rinnastettavissa suuryrityksiin. Yhdysvaltain puolustusministeriö on maailman suurin fossiilisia polttoaineita käyttävä organisaatio, muistuttaa amerikkalaisen Brownin yliopiston Costs of War -tutkimusohjelma.

Siten Yhdysvaltain asevoimat on myös suurin yksittäinen kasvihuonepäästöjen lähde maailmassa. Se tuottaa enemmän päästöjä kuin 140 maailman pienintä valtiota yhteensä.

”Ja jos Yhdysvaltain armeija olisi valtio, pelkästään sen polttoainekulutus veisi sen maailman maiden listalla 47. suurimmaksi kasvihuonepäästöjen aiheuttajaksi”, brittitutkijat Weir, Neimark ja Belcher vertaavat.

Päästölaskelmissa eivät näy myöskään sotien ja konfliktien vaikutukset.

Yhdysvaltain vuonna 2003 alkanut Irakin-miehitys aiheutti vuosina 2003–2007 yhtä paljon päästöjä kuin jos liikenteeseen olisi ilmestynyt 25 miljoonaa uutta fossiilisia polttoaineita käyttävää henkilöautoa, vertaa Oil Change International-järjestö.

Yhdysvaltain osuus maailman noin 1 700 miljardin euron puolustusmenoista vuonna 2020 oli 39 prosenttia, toteaa Tukholman kansainvälinen rauhantutkimuslaitos Sipri.

Vaikka Yhdysvallat painii vielä tyystin omassa sarjassaan, Kiina (13 prosenttia) kuroo jatkuvasti eroa umpeen. Se käytti viime vuonna sotilaalliseen toimintaansa 215 miljardia euroa, neljätoista kertaa enemmän kuin vuonna 1989.

Kiinalainen Xian Y-20-kuljetuslentokone on jättivaltion omaa tuotantoa.

Kaukana kahden suuren perässä tulevat Intia (3,7), Venäjä (3,1) ja Britannia (3,0 prosenttia).

Vaikka koronapandemia suisti maailman bruttokansantuotteen viime vuonna 4,4 prosentin laskuun, asemenot kasvoivat silti 2,6 prosenttia edellisvuodesta, muistuttaa Sipri. Suurimmat 25 asevalmistajaa kasvattivat myyntiään jopa 8,5 prosenttia vuonna 2019.

Vanhan kaluston korvaaminen uusimmalla aseteknologialla ei välttämättä vähennä päästöjä, norjalaiset ympäristöjärjestöt muistuttavat.

Norjan ilmavoimien uudeksi hävittäjäkoneeksi valittu F-35 kuluttaa 60 prosenttia enemmän lentopetrolia eli kerosiinia tunnissa kuin F-16-hävittäjät, jotka ne korvaavat, norjalaislehti Dagsavisen kertoo.

Kaikkiaan 52 F-35-hävittäjän hankinta kumoaa kaikki Norjan puolustusvoimien tähänastiset ilmastotoimet ja kasvattaa asevoimien päästöjä ainakin 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ympäristöjärjestöt arvostelevat.

Amerikkalaisen Lockheed Martin-yhtiön valmistama F-35 on myös yksi Suomen tulevan hävittäjähankinnan vaihtoehdoista.

Valtioiden turvallisuustavoitteita tai puolustuskyvyn ylläpitovaatimuksia on käytännössä mahdoton koskaan tyydyttää.

Aseteollisuus pitää yllä kilpavarustelun kierrettä tarjoamalla asiakkailleen yhä uusia tuotteita, jotka ovat parempia kuin niiden kilpailijoilla on: suurempia sotalaivoja, nopeampia ja tehokkaampia hävittäjäkoneita, tuhoisampia ohjuksia.

Siksi sotilaallisen toiminnan päästöjen vähentämistä ei pidä jättää valtioiden vapaaehtoisuuden varaan, SGR:n tutkijat korostavat. Vaikeneminen sotilaallisen toiminnan päästöistä Glasgow’n ilmastokokouksessa osoittaa kuitenkin, miten arka aihe yhä on.

Venäjä juhlii Saksaa vastaan käydyn sodan voittoa keväällä. Suuren isänmaallisen sodan paraatiin osallistui tänäkin vuonna runsaasti raskasta kalustoa.

Suuret sotilasmahdit pitävät kiristyviä ilmastovaatimuksia asevoimiensa toimintaa hankaloittavana riskinä.

Keskustiedustelupalvelun CIA:n entinen pääjohtaja ja sitä ennen amerikkalaisia Irak-joukkoja komentanut kenraali David Petraeus kuvasi taannoin fossiilisia polttoaineita ”Yhdysvaltain sodankäynnin elämänlangaksi.”

Uskalletaanko asia nostaa esille ensi vuoden ilmastokokouksessa Egyptin Sharm-el-Sheikhissä, on yhä arvoitus, uutistoimisto Reuters toteaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat