Miksi suurinta osaa ei enää kiinnosta koronavirusrajoitukset, vaikka se silti leviää? - Tiede | HS.fi

Miksi suurinta osaa ei enää kiinnosta koronavirus­rajoitukset, vaikka se silti leviää?

Lasten tiedekysymyksissä pohditaan myös kiukutteluun liittyvää päänsärkyä, ruuan maistumista ulkona ja ihmisen veren määrää. Entä kutiaako kissa?

Suuri osa suomalaisista noudattaa koronarajoituksia.

3.12.2021 2:00 | Päivitetty 3.12.2021 8:44

Hiski Mansner, 10

Koronaviruspandemia on vaatinut meiltä uhrauksia lähes kaksi vuotta.

Suosituksien ja ohjeiden noudattaminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä. Kun pandemia kaikesta huolimatta jatkuu, olemme helposti turhautuneita ja pettyneitä.

Olemme kyllästyneitä maskeihin, käsienpesuun, etäisyyden pitämiseen, karanteeniin ja koko koronavirukseen.

Joillekin ihmisille turhautuminen voi käydä niin suureksi, että se saa heidät jättämään jopa kaikki suojatoimet. Syy sille on usein se, että taudin sairastamisenkin ajatellaan olevan helpompaa kuin noudattaa rajoituksia.

Kun sairauden uhkaan totutaan, sairaus voi tuntua vähemmän uhkaavalta kuin se oikeasti on. Saatetaan ajatella, että viranomaiset ovat väärässä tai liioittelevat taudin uhkaa.

Kaikkia suojatoimia noudattamattomia ihmisiä on Suomessa tuoreimman tiedon mukaan kuitenkin vain alle viisi prosenttia eli hyvin vähän. Suuri valtaosa siis onneksi noudattaa rajoituksia.

Vähän yli puolet suomalaisista toteuttaa rajoituksia hyvin ja noin 40 prosenttia melko hyvin. Monet rajoituksia hyvin noudattavista ajattelevat, että ihmisillä on oikeus olla vihaisia ja turhautuneita, mutta silti on tärkeää, että jaksamme noudattaa rajoituksia.

Sen sijaan, että luopuisimme turvaväleistä, maskeista ja muista keinoista, voimme keskustella esimerkiksi läheisten kanssa siitä, kuinka haluaisimme heittää pandemian menemään. Sellainen auttaa jaksamaan rajoituksia vielä – niin kauan kuin on tarve.

Anna Soveri

psykologian dosentti ja psykiatrian akatemiatutkija

Turun yliopisto

Kiukuttelu voi aiheuttaa stressitilan, joka laukaisee päänsäryn.

Miksi päätä alkaa särkeä, kun on kiukutellut pitkään? Etenkin, jos on itkenyt ja huutanut?

Vanamo Herranen, 8

Eri ihmisillä hyvin erilaiset syyt voivat laukaista päänsärkyä, kuten valvominen tai tietyt ruoka-aineet. Myös stressi eli jostakin elämän asiasta kuormittuminen on yksi tavallisimmista päänsäryn syistä.

Tämä juontuu todennäköisesti siitä, että stressi aiheuttaa elimistössä niin sanottujen stressihormonien ylimääräistä erittymistä. Osalla ihmisistä ne aiheuttavat päänsärkyä.

Toisaalta myös stressin loppuminen ja sen aiheuttama stressihormonien väheneminen vaikkapa viikonlopun alkaessa voi osalla ihmisistä helposti aiheuttaa päänsärkykohtauksen.

Pitkään kestävää kiukuttelua voi hyvällä syyllä pitää elimistön kannalta stressitilanteena. Jos kiukutteluun liittyy itkua ja huutoa, on stressitilanne helposti erityisen voimakas. Toisaalta myös kiukun sisällä hautominen voi pidemmän päälle lisätä päänsärkyriskiä.

Tiedetään muuten myös, että itkeminen ilman kiukutteluakin aiheuttaa osalla ihmisistä päänsärkyä. Se vaikuttaisi kuitenkin liittyvän vain surusta tai kiukusta itkemiseen, eikä esimerkiksi ilosta itkemiseen tai sipulin leikkaamisen aiheuttamiseen kyyneliin.

Ville Artto

neurologian dosentti

Helsingin yliopistollinen keskussairaala

Retkellä eväät maistuvat, ja siihen voi vaikuttaa mukava seurakin.

Miksi ruoka maistuu paremmalta ulkona kuin sisällä?

Klaus Kairi, 7

Ulkona yleensä liikutaan enemmän kuin sisällä, jolloin nälkäkin kasvaa.

Ruokailulle annetaan ulkoilmassa myös usein enemmän huomiota. Kun ruokailu on tärkeä ohjelmanumero, sen merkitys kasvaa suuremmaksi kuin tavanomaisena päivänä koulussa tai kotona.

Tutkijat ovat arvioineet, että ruokailuympäristö voi vaikuttaa makuelämykseen jopa enemmän kuin ruoka itse. Ruokailuympäristönä ulkoilma on aivan erityinen. Siellä näkee, haistaa, kuule ja tuntee aivan erilaisia asioita kuin sisällä.

Ulkona aistitkin ovat usein herkistyneet vastaanottamaan elämyksiä tavanomaista enemmän, jolloin ruoan saattaa kokea kokonaisvaltaisemmin.

Hauska ulkoiluseurakin vaikuttaa ruokailukokemukseen suuresti.

Retkiruoka saattaa lisäksi olla jotakin vähän parempaa kuin koti- tai kouluruoka. Retkieväitä on ehkä tehty itse, tai ne ovat erikoisesti retkelle valittuja herkkuja.

Anu Hopia

elintarvikekehityksen tutkimusprofessori

Turun yliopisto

Joissakin verisairauksissa hoitona on liiallisen veren poistaminen.

Voiko ihmiselle tulla liikaa verta?

Elsa Alavillamo, 9

Normaalisti ihmiskehossa veren tuottaminen ja poistaminen on tarkkaan säädeltyä. Niinpä terveellä ihmisellä on yleensä sopiva määrä verta.

Meillä on verta noin 6–8 prosenttia painostamme. Esimerkiksi 30 kilogramman painoisella lapsella verta on noin kaksi litraa eli kaksi maitopurkillista.

Joskus verta voi kuitenkin olla liikaa. Liiallinen veren tilavuus johtuu yleensä siitä, että kehon suola- ja nestetasapaino ei toimi normaalisti.

Jos esimerkiksi munuaiset eivät toimi kunnolla, nestettä kertyy elimistöön ja myös verentilavuus kasvaa. Myös liiallinen suolan syönti voi vähän lisätä veren määrää.

Joissakin verisairauksissa verta on liikaa, vaikka varsinainen verimäärä ei muutu. Tällöin on kyse siitä, että veren solujen tuottaminen on lisääntynyt huomattavasti ja verenkierrossa on tungosta.

Punasoluja, jotka kuljettavat happea, muodostuu päivittäin noin 200 miljardia. On sairaus, jossa punasoluja syntyy jatkuvasti lisää. Sitä hoidetaan poistamalla elimistöstä säännöllisin väliajoin sopiva määrä verta.

Leukemioissa puolestaan valkosoluja on liikaa. Joissakin niin sanotuissa myeloproliferatiivisissa taudeissa on puolestaan verihiutaleita liikaa. Niihin tarvitaan verenpoiston sijaan muita hoitomuotoja.

Satu Mustjoki

translationaalisen hematologian professori

Helsingin yliopisto

Kissat tuntuvat pitävän siitä, että niiden päätä kosketetaan.

Kun rapsutan kissaani, voiko se joskus kutittaa sitä?

Venla Sarja, 5

Kissojen komeat viikset ovat niiden näkyvin tuntoelin. Viiksikarvan kärjen kosketus välittyy karvan tyven herkkiin tuntohermoihin. Ne reagoivat karvan pienempiinkin liikahduksiin ja välittävät tiedon niistä kissan aivoihin.

Pään lisäksi kissoilla on tuntokarvoja eri puolilla kehoa. Kooltaan ja ulkonäöltään tuntokarvat eivät poikkea juurikaan tavallisista karvoista, joten niiden erottaminen turkin seasta on vaikeaa.

Koska ihmisillä ei ole vastaavia tuntokarvoja kuin kissoilla, on vaikea sanoa, miltä kosketus niistä tarkalleen ottaen tuntuu.

Joka tapauksessa silittäminen ja rapsuttaminen välittyvät niille selvänä kosketusaistimuksena. Siihen saattaa liittyä myös pieni paineentunne iholla. Tuon tunteen välittävät aivoihin ihon tuntohermot.

Kissat ovat erityisen herkkiä tuntemaan pään alueen kuten otsan, poskien ja alaleuan kosketuksen. Ne saattavat tuntea sen miellyttävänä kihelmöintinä tai kutiamisena varsinkin, jos sitä tekee niille tuttu ihminen.

Kokemus välittyy kissan toimintaa ohjaavaan keskushermostoon ilmeisesti tuntohermosäikeiden ja erityisten C-fibers-nimellä kutsuttujen kipuhermosäikeiden avulla.

Kun kissa kokee mielihyvää pään kosketuksesta, se helposti hurahtaa kehräämään. Aina on kuitenkin poikkeuksia. Jotkin kissayksilöt voivat kokea kosketuksen epämukavana.

Outi Vainio

eläinlääketieteellisen farmakologian emeritaprofessori

Helsingin yliopisto

Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat