Veikko Kosonen, 7
Me ihmiset olemme sellaisia olentoja, että haluamme yleensä itse päättää. Jos joku muu koko ajan määrää meidän puolestamme, se suututtaa. Silloin on paikallaan kysyä, millä perusteella näin toimitaan.
Monissa tilanteissa on perusteltua, että aikuinen päättää. Syy on siinä, että joku on jo kasvattanut ja opettanut aikuiset. Siksi he tietävät monia asioita ja heillä on kokemusta. Esimerkiksi 2-vuotias ei vielä tiedä, että autotielle juokseminen on vaarallista, eivätkä kaikki ekaluokkalaiset tiedä, miten pitää pukeutua, kun on tosi kylmä.
Joskus lapset myös käyttäytyvät vähän villisti ja silloin aikuisten on syytä rauhoittaa heitä, ettei satu vahinkoja. Itseasiassa, jos aikuinen ei valvoisi ja määräisi tarvittaessa, hän tekisi tosi väärin. Aikuisten täytyy pitää lapsista hyvää huolta.
Aikuisten kuitenkin pitää kysyä lapsen mielipidettä ainakin isoista päätöksistä, kun he vaikkapa suunnittelevat toiseen kotiin tai paikkaan muuttamista.
Lisäksi on asioita, joita aikuinen ei saa lapsen puolesta päättää. Sellaisia ovat ihan omat, sisimmässä tuntuvat asiat, kuten tunteet, mistä asioista on kiinnostunut, kenestä tykkää ja uskooko jumalaan vai ei.
Tarna Kannisto
filosofian väitöskirjatutkija
Helsingin yliopisto
Saunominen 200 asteessa voisi olla vaarallista.
Voiko saunan lämmittää 200 asteeseen ja jos voi, kuinka iso kiuas siihen tarvitaan?
Kasper Metsälä, 6
Sähkökiukaan teho riippuu ennen kaikkea sähkövastusten tehosta eikä niinkään kiukaan varsinaisesta koosta. Vastukset säännöstelevät sähkövirran kulkua. Puukiukaassa suuri vaikutus on esimerkiksi arinan ja hormiliitännän eli savupiippuun menevän aukonkoolla.
Puusaunan voi kuitenkin lämmittää tavallisen kokoisella ja tehoisella kiukaalla 200 asteeseen, jos tulipesän pitää koko ajan täynnä puuta, eikä sauna ole hyvin suuri tai vuoda lämpöä normaalia enemmän. Sähkölämmitteiselläkin kiukaalla se onnistunee, jos saa lämpötilan säätimen kytkettyä pois päältä.
Puukiukaat tuottavat usein lämpöä pari kertaa tehokkaammin kuin sähkölämmitteiset kiukaat. Ilman saa lämpenemään saunassa kohti hurjia lukuja nopeammin pienellä määrällä kiviä kiukaassa, koska myös kivien lämmitys vie energiaa.
Saunomisesta ei kuitenkaan tulisi mitään 200 asteessa. Niin kuumassa ihminen voisi olla vain hyvin lyhyen hetken. Löylyn heitto tuntuisi sietämättömältä. Se olisi jopa vaarallista ihon ja hengityselinten palovammojen vuoksi.
Myös tulipalon riski kasvaisi. Vaikka lämpömittari näyttäisi 200 astetta, voisi jossain kohdassa saunassa olla 250 astetta, jossa puu jo syttyy. 200 asteeseen lämmitettävän saunan pitäisi siis olla erityisen hyvin suojattu tulipaloa vastaan.
Saunaa ei siis kannata kokeilla lämmittää epätavallisen kuumaksi.
Timo Vesala
meteorologian professori
Helsingin yliopisto
Lassi Liikkanen
dosentti
Aalto-yliopisto
Röyhtäisy, oksentaminen, haukottelu ja yskäisy eivät onnistu samaan aikaan.
Voiko ihminen röyhtäistä, oksentaa, haukotella ja yskäistä samaan aikaan?
Axel Ahola, 11
kUN ihminen oksentaa, aiemmin syöty ja juotu tulevat mahalaukusta ruokatorvea pitkin ulos. Röyhtäisy tulee samasta paikasta.
Yskiessämme ilmavirta kulkee keuhkoista henkitorven kautta. Ja kun haukottelemme, hengitämme ilmaa henkitorven kautta sisään keuhkoihin.
Ruokatorvi ja henkitorvi ovat ihan peräkkäin, mutta henkitorven suulla on kurkunkansi, joka sulkee sen. Jos ruokatorvessa liikkuu esimerkiksi juuri oksennusta, kurkunkansi estää sen pääsyn keuhkoihin.
Eli meidän kehomme niin sanotut suojamekanismit estävät röyhtäisyn, oksentamisen, haukottelun ja yskäisyn samaan aikaan.
Röyhtäisy ja oksennus voivat kyllä tulla samalla kertaa ja usein tulevatkin. Samoin haukottelu ja röyhtäisy saattavat tulla yhtä aikaa. Yskiessä taas hengitämme voimakkaasti ulos, jolloin haukotus ei onnistu.
Mari Hero
korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri
Mehiläinen
Yhteistä eläimille on ainakin se, että niiden pitää syödä tavalla tai toisella.
Mikä on yhteistä kaikille eläimille?
Leevi Tanskanen, 2,5
Suuri osa maapallon eläimistä kuten nokkosperhonen, talitiainen ja kastemato on helppo tunnistaa eläimiksi.
Luonnossa on kuitenkin myös eläimiä, joiden tunnistaminen on vaikeampaa. Yksi esimerkki on pesusieni. Sitä katsellessa ei tule heti mieleen, että kyseessä on eläin. Sehän näyttää ihan pesusieneltä!
Kaikkia eläimiä yhdistää kuitenkin se, että ne joutuvat elääkseen syömään muita eläimiä, kasveja, sieniä tai vaikkapa pikkuruisia bakteereja.
Ruokailun lisäksi kaikille eläimillä on yhteistä se, että ne muodostuvat monista soluista. Solut ovat vähän kuin legopalikoita, jotka muodostavat yhdessä kokonaisuuden.
Kaikissa eläimissä on hurjan paljon soluja. Ne ovat koostumukseltaan erilaisia kuin esimerkiksi kasvien solut.
Suurelle osalle eläimistä on myös tyypillistä, että ne osaavat liikkua. Yhteistä on myös se, että kaikki eläimet syntyvät ja kuolevat. Mikään eläin ei siis elä ikuisesti.
Ilari E. Sääksjärvi
biodiversiteettitutkimuksen professori
Turun yliopisto
Vauvoja keinuttaminen ei yleensä häiritse.
Miksi vauvat eivät saa matkapahoinvointia, kun heitä keinutetaan nukuttaessa?
Venla Virtanen, 11
Matkapahoinvointi liittyy ohimoluiden sisällä olevien sisäkorvien toimintaan. Siellä sijaitsee tasapainoelimiä.
Todennäköisesti paha olo syntyy, kun sisäkorvien kaarikäytävät ja otoliittielimiksi sanotut kaksi rakkulaa saavat keskenään ristiriitaisia viestejä.
Pahaa oloa saattaa lisätä myös silmiin tulevien aistimusten ja tasapainoelimiin tulevien tietojen välinen ristiriita.
Matkapahoinvointiin vaikuttavat monet muutkin tekijät, kuten aikaisemmat huonot kokemukset pahoinvoinnista.
Vauvat eivät tosiaan yleensä kärsi matkapahoinvoinnista. Sisäkorvan tasapainoelimet ja niistä lähtevät yhteydet eli hermoradat kypsyvät vasta iän myötä. Nämä hermoradat kulkevat tasapainoon vaikuttaviin aistinelimiin eli silmiin, alaraajojen asentotuntoaisteihin ja aivojen tasapainotumakkeisiin.
Kun vauva nukkuu, hänen silmiinsä ei pääse aistimuksia, mikä todennäköisesti vähentää pahoinvoinnin riskiä. Lisäksi pikkulapset nukkuvat hyvin sikeää unta, eivätkä he herää herkästi ulkoisiin ärsykkeisiin.
Aivan tarkkaan ei kuitenkaan tiedetä, miksi jotkut ovat herkkiä saamaan matkapahoinvointia ja jotkut eivät. Kysymykseen ei olekaan vielä lopullista vastausta.
Riina Niemensivu
korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri
Hus
Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.
