Ilmastonmuutos uhkaa kahvia – sekä muita meille rakkaita ja virkistäviä juomia - Tiede | HS.fi

Ilmastonmuutos uhkaa kahvia – sekä muita meille rakkaita ja virkistäviä juomia

Monet arkiset nautintoaineet voivat kallistua tulevina vuosikymmeninä niin paljon, että niistä tulee ylellisyyttä. Sama voi näkyä elintarvikkeiden tuotannossa.

Kahvi, tee ja kaakao ovat vaativia viljeltäviä.

1.12.2021 2:00

Kuppi kahvia 12 euroa. Espresso, cappucino ja macchiato 14 euroa. Tee 10 euroa. Kupillinen aitoa kaakaota 16 euroa.

Tältä voi näyttää 2050-luvun kahvilan hinnasto, jos synkimmät ennusteet ilmaston lämpenemisen vaikutuksista elintarvikkeiden ja nautintoaineiden tuotantoon toteutuvat.

Monet arkisista nautinnoistamme voivat lähivuosikymmeninä kallistua niin paljon, että ne muuttuvat ylellisyyksiksi, joita nautitaan harvoin. Näin varoittaa vanhempi tutkija Monika Zurek Oxfordin yliopiston ilmastonmuutosinstituutista BBC:n Future -ohjelmasarjassa.

Vaarassa ovat muun muassa kahvi, tee ja kaakao.

Trooppisen maatalouden asiantuntijaelin International Center for Tropical Agriculture (CIAT) totesi jo kymmenen vuotta sitten, että monet kaakaon tärkeimmistä tuotantoalueista Länsi-Afrikassa voivat muuttua kasvatukseen kelpaamattomiksi.

Kaakao kasvaa lämpimässä ja kosteassa, ja se on arka viljeltävä. Kuvan kaakao kasvaa Ecuadorissa.

Näin käy, jos maapallon keskilämpötila nousee vuoteen 2050 mennessä kaksi astetta esiteolliseen aikaan verrattuna.

Järjestö ei ole korjannut ennusteitaan valoisammiksi. Kasvattajat näkevät ensi merkit tuotannon supistumisesta jo vuoteen 2030 mennessä.

Menetettävää tuotantoa on vaikea korvata. Länsi-Afrikan maat tuottavat 70 prosenttia maailman kaakaosta. Suurimpien tuottajien Norsunluurannikon ja Ghanan yhteinen osuus on yli puolet maailman vuosituotannosta.

Lämpimissä ja kosteissa oloissa kasvava kaakaopuu on arka kasvi. Se sietää huonosti kuivuutta ja kuumuutta ja on herkkä kasvitaudeille ja loisille, joita ilmaston lämpeneminen on jo lisännyt, CIAT toteaa.

Jopa puolet maailman kahvinviljelyn maa-alasta voi käydä kelvottomaksi vuoteen 2050 mennessä.

MYÖS kahvin sääennuste näyttää ankealta.

Jopa puolet maailman kahvinviljelyn maa-alasta voi käydä kelvottomaksi vuoteen 2050 mennessä. Näin ennustaa Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian rahoittama ryhmä.

Tutkijoiden mallinnusten mukaan Latinalaisen Amerikan kahvinkasvatukseen sopivat alueet kutistuvat peräti 73–88 prosenttia nykyisistä.

Latinalainen Amerikka on maailman suurin kahvintuotantoalue, jossa kasvatetaan noin 80 prosenttia suosituimmista arabica-lajikkeista.

Arabicapensaat kasvavat viileillä ylängöillä. Ne ovat herkkiä kuumuudelle ja rankkasateille, jotka ovat yleistyneet tuotantoalueilla.

Matalammalla kasvavat, maultaan kitkerämmät robustalajikkeet ovat sitkeämpiä, mutta muutokset koettelevat niitäkin.

Kahviviljelmien korvaaminen vie aikaa, koska kahvipensas kasvaa hitaasti.

Veden jälkeen maailman suosituin juoma tee on yhtä lailla vaarassa. Sekin on korkean ilmanalan kasvi. Tee viihtyy yli 2 000 metrin korkeudella merenpinnasta ja sietää huonosti kuivuutta, helleaaltoja ja myrskyjä.

Teen parhaat viljelyalueet Keniassa kutistuvat yli neljänneksellä vuoteen 2050 mennessä, kertoo kansalaisjärjestö Christian Aid tuoreessa yhteenvedossaan.

Tee on kahvin lailla korkean ilmanalan kasvi.

Maailmassa on kolme muuta keskeistä teen tuotantoaluetta, joista Kiinan ja Sri Lankan sadot heikkenevät. Samaan aikaan Intia hyötyy, koska se saa lisää teen kasvatusalaa, arvioivat ilmasto- ja maataloustutkijat Sadeeka Layomi Jayasinghe ja Lalit Kumar australialaisesta New Englandin yliopistosta Agronomy-tiedelehdessä.

Yhteen lasketut teen menetykset ovat kuitenkin suuremmat kuin Intian saama hyöty. Myös teen maku voi kärsiä, sillä rankkasateet ja tulvat heikentävät lehtien aromeja, Christian Aid toteaa.

Samoin teen terveydelliset hyödyt heikkenevät rankkasateiden seurauksena, havaitsi Montanan yliopiston professori Selena Ahmedin ryhmä Kiinan Yunnanissa.

Lämpeneminen on tuhoisaa ensinnäkin pippureille. Pitemmät kuivat kaudet haittaavat kardemumman pölytystä.

Kato uhkaa myös monia jokapäiväisiä mausteita, sanoo kasvitieteen professori Amit Baran Sharangi intialaisesta Mohanpurin maataloustieteiden yliopistosta. Hän laati laajan yhteenvedon ilmastonmuutoksen vaikutuksista Intian mausteisiin.

Kaikki Intian merkittävät maustekasvit kärsivät jo ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Lämpeneminen on tuhoisaa ensinnäkin pippureille.

Pitemmät kuivat kaudet haittaavat kardemumman pölytystä. Sahramiviljelmiä kurittaa vesipula. Myrskytuulet ja maaperän köyhtyminen kiusaavat vaniljaa.

Aiempaa rajummat rankkasateet ja kosteus houkuttelevat kasvitauteja ja loisia, jotka vaarantavat korianterin ja juustokuminan kasvatuksen, Sharangi luettelee.

”Toisaalta ilmastonmuutos tuo tullessaan myös mahdollisuuksia heille, jotka osaavat niihin tarttua. Se ei pelkästään hävitä kaakaon nykyisiä tuotantoalueita vaan luo uusia”, CIAT tähdentää

Kahvin syntyseuduilla Etiopiassa eräät ylänköalueet, jotka aiemmin olivat liian kylmiä kahville, ovat jo muuttuneet viljelylle suotuisiksi. Kaikkiaan uutta kahvinviljelyn alaa syntyy kuitenkin selvästi vähemmän kuin sitä katoaa, yhdysvaltalainen tutkimus laskee.

Sukupolvien ajan kahvia kasvattaneiden viljelijöiden maat ja tietotaito tulevat arvottomiksi.

Muutokset aiheuttavat suuria yhteiskunnallisia jännitteitä, muistuttaa Lontoon Kew Gardensin kasvitieteellisen puutarhan tutkija Aaron Davis BBC:n verkkosivulla.

Kaakaon, kahvin, teen ja mausteiden viljely on pitkälti pienviljelijöiden monokulttuuria, jossa kasvattajat keskittävät kaiken tarmonsa yhteen tuotteeseen.

Yli 90 prosenttia kaakaosta kasvatetaan alle viiden hehtaarin pientiloilla. Noin 80 prosenttia kahvintuotannosta on alle neljän hehtaarin pientiloilla.

Korvaavaa tulonlähdettä ei ole helppo löytää. CIAT on yli vuosikymmenen ajan kannustanut pientilallisia ottamaan kaakaon rinnalle paremmin kuumuutta kestäviä kasveja, kuten appelsiineja, cashewpähkinöitä ja öljypalmua. Toistaiseksi kannustus ei ole edistänyt rinnakkaisia tulonlähteitä.

Kun suotuisat tuotantoalueet siirtyvät, sukupolvien ajan kahvia kasvattaneiden viljelijöiden maat ja tietotaito tulevat arvottomiksi.

Vastaavasti kasvatus käy mahdolliseksi maanomistajille, joilla ei ole siitä mitään kokemusta. Suuri osa uusista kasvatukseen kelpaavista alueista sijaitsee sitä paitsi luonnonsuojelualueilla tai viidakoissa, joiden raivaaminen nopeuttaa metsäkatoa.

”Teeviljelmänsä menettävien kasvattajien Keniassa on käytännössä mahdotonta muuttaa uusille, aiemmin viljelemättömille alueille”, Christian Aidin tutkijat toteavat.

Miljardit kuluttajat voivat joutua muokkaamaan kahvin- ja kaakaonjuonnin tapojaan ja maustamista uuteen uskoon.

Mausteet, kahvi, tee, ja kaakao nousivat 1500-luvulta alkaen Euroopassa ensin ylhäisten ja rikkaiden kuluttajien suosikeiksi. Niillä laivansa lastannut kauppias ansaitsi rahdillaan omaisuuksia.

Monen muun ennen arvokkaan tuotteen tavoin ne halpenivat vähitellen ja muuttuivat arkisiksi. Kauppareitit laajenivat, kuljetus ja jakelu nopeutuivat, viljelyalat kasvoivat, tuottavuus koheni ja säilytyskeinot paranivat.

Nykyään muutaman euron kahvipaketti, kaakao- tai teepakkaus ja pippuripussi siirtyvät lähimarketin hyllyltä ostoskärryyn ilman suuria tunteita.

Kaikki voi kuitenkin taas keikahtaa päälaelleen. Ruokailutavat, ruokalajien arvostus ja kulutustottumukset ovat aina muuttuneet.

Näin on käynyt myös meidän aikanamme. Vielä 40 vuotta sitten mansikat keskellä talvea olivat ylellisyyttä, samoin lohi ja kananpoika olivat pitkälti juhlaruokaa.

Myös punaisesta lihasta voi tulla ylellisyystuote.

Kuumien juomien ja mausteiden lisäksi myös punaisesta lihasta voi tulla ylellisyystuote.

Sitäkin syödään esiteollisten aikojen tapaan säästeliäästi ja vain silloin tällöin, sanoo vanhempi tutkija Peter Alexander Edinburghin yliopistosta BBC:n katsauksessa. Hän tutkii skotlantilaista maataloutta ja ruokaturvallisuutta.

Nyt lihansyönti kasvaa yhä, vaikka sen vastustus on aiempaa näkyvämpää. Väestönkasvu ja köyhyyden lieventyminen kasvattavat eläinperäisen ruoan kulutusta maailmassa lähes 80 prosenttia ja naudanlihan kulutusta jopa 95 prosenttia vuosina 2006–2050, Maailman luonnonvarainstituutti WRI ennustaa.

Kiristyvä päästöjen seuranta voi vähitellen muokata lihansyönnistä tupakoinnin kaltaiseksi tavaksi, jota jotkut pitävät jopa nolona ja arveluttavana, Alexander väittää.

Tuotantoeläinten kasvatusta pidetään epäeettisenä. Toisaalta halutaan vähentää lihantuotannon aiheuttamaa hiilijalanjälkeä ja sille varattua maa-alaa. Nämä perustelut ja kasviksiin painottuvan ruokavalion terveysedut voivat painaa kuluttajien puntarissa makuelämyksiä enemmän.

Kun valtioiden päästövähennykset kasvavat, niiden pitää rahoittaa päästöjen leikkauksia elintarvikkeiden haittaveroilla. Sellaisia on nykyisin jo alkoholilla ja tupakalla, Alexander huomauttaa.

Yksi ensimmäisistä verotettavista voi olla naudanliha. Tuotantoeläimet vastaavat 14,5 prosentista maailman kasvihuonekaasujen päästöistä.

Maidon- ja lihantuotantoon kasvatettava nautakarja puolestaan synnyttää 65 prosenttia tuotantoeläinten päästöistä, laskee YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö Fao.

Monet kansainväliset lihan massavalmistajat ovat jo ennakoineet kuluttajakäyttäytymisen muutoksia alkamalla sijoittaa lihankaltaisten kasvisproteiinien markkinoille. Ne muokkaavat nykyään itsestään julkikuvaa mieluummin proteiinintuottajina kuin lihantuottajina.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat