Miksi Lapissa näkyy revontulia, mutta Etelä-Suomessa ei? - Tiede | HS.fi

Miksi Lapissa näkyy revontulia, mutta Etelä-Suomessa ei?

Lasten tiedekysymyksissä pohditaan myös, miksi lämpimässä nukuttaa, maidon kuplia ja maailman numeroita. Entä kummassa on enemmän osia, autossa vai ihmisessä?

Revontulet voivat olla hyvin näyttäviä.

24.12.2021 2:00 | Päivitetty 24.12.2021 6:11

Erika Kiviniemi, 9

Revontulia syntyy, kun Auringosta tulevat hiukkaset törmäävät maapallon ilmakehän hiukkasiin.

Revontulia esiintyy vannemaisilla vyöhykkeillä maapallon napojen ympärillä. Maata ympäröi magneettikenttä, joka on ikään kuin suuri magneetti. Se vetää ja ohjaa hiukkasia sinne.

Kun Auringosta lähtee voimakas hiukkasten purkaus, revontulivyöhyke laajenee etelään tavallisesta paikastaan Lapista. Etelä-Suomessakin näkyy siis revontulia, mutta ei niin usein kuin Lapissa.

Suunnilleen kerran kuukaudessa on purkaus, jonka aikana revontulet leviävät Etelä-Suomeen. Kerran sadassa vuodessa ne yltävät jopa päiväntasaajalle.

Ilmatieteen laitoksen avaruussään sivuilta voi seurata revontulien ennusteita.

Tällä hetkellä Aurinko on aktivoitumassa. Lähivuosina revontulia onkin odotettavissa enemmän myös Etelä-Suomeen. Parhaiten niitä näkee syksyisin ja keväisin kuuttomina ja pilvettöminä öinä.

Lappiin verrattuna Etelä-Suomessa on myös paljon keinotekoista valoa. Pimeässä pitäisi olla ainakin puoli tuntia, jotta silmät tottuvat ylipäätään näkemään revontulien heikkoa valoa.

Minna Palmroth

avaruusfysiikan professori

Helsingin yliopisto

Peiton alle on mukava käpertyä, kun väsyttää.

Miksi lämpimässä nukuttaa?

Vilhelmiina Ylönen, 10

Kaikkien tasalämpöisten eläinten, joihin ihminenkin kuuluu, täytyy pitää huolta siitä, että elimistön lämpötila pysyy tasaisena.

Kehon lämpötila laskee luonnostaan, kuin ihminen menee nukkumaan. Silloin ihmiset yleensä käpertyvätkin peiton alle. Monet muut eläimet hakeutuvat lämpimään pesään.

Tällöin kehon lämpötila nousee. Ihon lämpötilan kohoaminen erityisesti raajoissa lähettää viestin aivojen lämmönsäätelyn keskukseen. Se viestittää muulle elimistölle viilennyksen tarpeesta. Samalla se käynnistää unen aloituksen.

Nukahtaminen onkin kaikkein helpointa silloin, kun elimistön lämpötilan lasku on nopeimmillaan.

Ilmiötä on tutkittu laboratoriossa lämmittämällä käsiä tai jalkoja noin 40-asteisessa vedessä. Tutkijat seurasivat, kuinka kauan nukahtaminen kestää. Lämpimäksi kylvyksi sanottu ilmiö vaikuttaa voimakkaimmin illalla, koska se on ihmiselle ominaisin aika nukahtaa.

Lämpimässä siis nukuttaa, koska nukkuminen ja elimistön lämmönsäätely kytkeytyvät tiukasti toisiinsa.

Henna-Kaisa Wigren

neurotieteiden yliopistonlehtori

Helsingin yliopisto

hmisessä on paljon osia, jos ihan pienimmätkin lasketaan.

Kummassa on enemmän osia, autossa vai ihmisessä?

Saara Kosonen, 5

Auto koostuu muun muassa korista, renkaista, akseleista ja moottorista. Isot osat, kuten moottori, koostuvat pienistä osista, muttereista ja ruuveista.

Samalla tavalla ihminen koostuu elimistä, kuten ihosta, lihaksista, sydämestä, aivoista ja keuhkoista.

Elimet myös muodostavat kokonaisuuksia. Sellainen on esimerkiksi verenkierto, joka muodostuu sydämestä ja verisuonista. Elimet puolestaan koostuvat pienenpienistä soluista.

Jos auton pikkuosat lasketaan yhteen, niitä on noin 30 000. Ihmisessä puolestaan soluja on noin 37 biljoonaa eli noin 37 miljoonaa miljoonaa. Näin ollen ihmisessä on paljon enemmän osia kuin autossa.

Suurempia osia puolestaan on autossa ja ihmisessä suunnilleen sama määrä, koska molemmat tarvitsevat samantapaisia rakenteita toimiakseen.

Auton moottori vastaa paljolti ihmisen sydäntä, renkaat jalkoja ja polttoainesäiliö mahalaukkua. Auton tietokone puolestaan ohjaa autoa samankaltaisella tavalla kuin aivot ihmisen elimistöä.

Mikael Segerstråle

fysiologian ja neurotieteen yliopistonlehtori

Helsingin yliopisto

Numerot ovat periaatteessa samanlaisia, vaikka joissakin maissa niiden kirjoitustapa voi olla erilainen.

Onko jokaisessa maassa käytössä samanlaiset numerot kuin Suomessa?

Lauri Karjalainen, 7

Kyllä, joka maassa on käytössä samanlaiset numerot.

Vaikka emme siis osaisi sanaakaan jonkin maan kieltä, voimme silti ymmärtää vaikkapa jollekin paperinpalalle rustattuja numeroita.

Joissakin maissa, kuten Japanissa ja Kiinassa, on kyllä kokonaan erilainen tapa kirjoittaa, joten numeroillekin on siellä omanlaisensa merkit. Mutta niiden rinnalla opiskellaan ja käytetään aivan saman näköisiä numeroita kuin meillä.

Muutenkin matematiikka on kaikissa maissa samanlaista. Siksi useissa yliopistoissa ainetta opiskelee monista eri maista tulleita opiskelijoita.

On kuitenkin olemassa myös joitakin ihmisten ryhmiä, jotka elävät hyvin erillään muusta yhteiskunnasta. Tällaisia ryhmiä asuu esimerkiksi viidakoissa. Osa heistä saattaa ajatella aivan eri tavalla luvuista.

Juha Oikkonen

matematiikan emeritusprofessori

Helsingin yliopisto

Kuu loistaa Nasaretin kaupungin yllä Israelissa.

Mihin se kuu laskee?

Toivo Hopia, 3

Kun Kuu laskee, se laskee taivaalta meiltä näkymättömiin maanpinnan taakse. Se pysyy meiltä piilossa, kunnes nousee taas maanpinnan yläpuolelle. Jos maapallon läpi voisi katsoa, Kuu näkyisi edelleen laskiessaankin.

Maapalloa voi verrata pyörivään karuselliin. Samaan aikaan Kuu kiertää sitä. Kuu lakkaa näkymästä, kun liikumme riittävästi poispäin siitä Maan pinnan mukana.

Kuinka kauan Kuu tarkalleen ottaen pysyy maapallolta katsoen näkymättömissä ja missä kulmassa se milloinkin näkyy riippuu kahdesta asiasta. Ensinnäkin siitä, missä päin Maata katsoja on ja toiseksi siitä, missä kohtaa Kuu tuolloin kiertää maapallon ympäri.

Nyt jouluaattona Kuu nousee Helsingissä taivaalle iltayhdeksältä ja laskee seuraavana päivänä puoliltapäivin. Viikon kuluttua nousu on siirtynyt yli yhdeksän tuntia myöhemmäksi ja lasku puoli tuntia myöhemmäksi.

Maapallolta löytyy myös paikkoja, joissa Kuu ei välillä nouse tai laske ollenkaan.

Joskus laskevaksi Kuuksi sanotaan myös sen näkyvän osan pienenemistä täysikuusta puolikuuksi tai sitä kapeammaksi sirpiksi. Silloinhan Kuu ei katoa minnekään, vaan Auringon valo osuu siihen vain osittain.

Silja Pohjolainen

tähtitieteen dosentti ja yliopisto-opettaja

Turun yliopisto

Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat