Hevosen kehittyminen nykyiseksi liittyy ilmeisesti kahteen geeniin, joista toinen hillitsee pelokkuutta - Tiede | HS.fi

Hevosen kehittyminen nykyiseksi liittyy ilmeisesti kahteen geeniin, joista toinen hillitsee pelokkuutta

Uusi kanta valtasi muutamassa vuosisadassa koko Euraasian.

Villihevoset hamuavat syötävää Mongoliassa.

7.12.2021 2:00

Yksi tutkijoita pitkään vaivanneista mysteereistä ratkesi, kun kansainvälinen tutkimusryhmä onnistui selvittämään nykyhevosen alkuperän.

Dna-näytteet paljastavat, että hevonen kesytettiin ensimmäisen kerran Mustaamerta ympäröivillä aroilla nykyisen Venäjän alueella.

Hevosen kesyttäminen muutti maailmanhistoriaa, sillä se mullisti matkustamisen, viestinnän ja sodankäynnin.

Kesyyntymisen tarkkaa ajankohtaa on ollut kuitenkin vaikea määrittää.

Toisin kuin monet muut kotieläimet, nykyhevoset ovat kooltaan ja piirteiltään suunnilleen samanlaisia kuin niiden villit edeltäjänsä.

Pelkkiä luita tutkimalla on siis vaikea erottaa, kuuluvatko ne kesytetylle vai villille hevoselle.

”Aikaisemmat tutkimukset ovat perustuneet epäsuoriin todisteisiin, kuten hampaiden vaurioihin, hevosen maidon kulutukseen sekä symboleihin”, kertoo tutkimusta johtanut Ludovic Orlando ranskalaisesta Paul Sabatierin yliopistosta Nature-tiedelehdelle.

Ensimmäiset merkit kesyistä hevosista on löydetty 5 500 vuoden takaa nykyisen Kazakstanin alueelta, jossa hevosia hyödynnettiin lihan ja maidon saamiseksi.

Dna-analyysi kuitenkin paljasti, etteivät fossiilit olleet sukua nykyhevosille.

Tutkimuksissa ei myöskään ole löydetty todisteita siitä, että näillä hevosilla olisi ratsastettu.

Roomalaisessa mosaiikissa metsästäjät ratsastavat. Teos on toiselta tai kolmannelta vuosisadalta. Mosaiikki on Bardon kansallisessa museossa Tunisiassa.

Nykyhevosten alkuperää selvittääkseen tutkijat seuloivat 273 hevosen muinaista dna:ta yli sadalta arkeologiselta alueelta ympäri Eurooppaa ja Aasiaa.

He onnistuivat löytämään nykyhevosen perimää Mustanmeren aroilla eläneestä kannasta noin 5 000 vuoden takaa.

Tuohon aikaan Euraasiaa asuttivat perimältään hyvin erilaiset villihevosten laumat, kunnes geneettinen monimuotoisuus alkoi 4 200 vuotta sitten yhtäkkiä vähentyä.

Silloin nykyhevosen edeltäjä syrjäytti muut populaatiot ja levisi vain muutamassa sadassa vuodessa kaikkialle Euraasiaan.

Lue lisää: Hevosen perus­tarpeet eivät toteudu ihmisen kanssa: Ne kaipaavat kaveria, lihovat toimettomina ja kärsivät stressistä

Jo kaukaiset esivanhempamme osasivat kuvata hevosia tarkasti. Nämä maalaukset ovat Chauvetin luolassa Ranskassa. Maalaukset ovat yli 30 000 vuoden ikäisiä.

Tutkijat vertailivat Naturen tutkimuksessa hevosten perimää selvittääkseen, miksi juuri Mustanmeren kanta onnistui valtaamaan tilaa muilta.

He löysivät kaksi geeniä, jotka saattoivat helpottaa sen kesyttämistä. Toinen niistä auttaa hillitsemään pelokkuutta ja aggressiivisuutta, ja toinen on yhteydessä vahvaan selkärankaan.

Kummastakin ominaisuudesta on hyötyä, kun hevosia koulutetaan ratsuiksi ja taisteluun.

Hevosten kesyyntymistä on edistänyt muun muassa geeni, joka auttaa hillitsemään pelokkuutta.

Julkaistu Tiede-lehdessä 13/2021

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat