Miksi vesilinnut kelluvat paikallaan vedessä, mutta ihmiset uppoavat? - Tiede | HS.fi

Miksi vesilinnut kelluvat paikallaan vedessä, mutta ihmiset uppoavat?

Lasten tiedekysymyksissä pohditaan myös elinten ääniä, dinosaurusten ikää ja autojen nopeuksia. Entä voiko koiran nenästä tulla verta?

Tämä laulujoutsenpari kelluskeli Sulkavalla tapaninpäivänä. Pakkasta oli 25 astetta.

31.12.2021 2:00 | Päivitetty 31.12.2021 8:24

Ahti Alanne, 7

Tärkein vesilintujen valtti kellumisessa on niiden höyhenpuku. Vesilintujen vedenpitäviin höyheniin nimittäin lokeroituu ilmaa, mikä keventää ja kelluttaa niitä.

Vesilinnut ovat tietenkin myös ilman höyhenpukuakin keveämpiä kuin ihmiset. Ne ovat pienempiä ja niiden ilmapussit ja muut sisäelinten rakenteet ovat selvästi keveämpiä kuin meillä.

Vesilintujen höyhenissä on ilmaa jopa niin paljon, että se vaikeuttaa sukeltamista. Paljon sukeltavilla vesilinnuilla, kuten kuikkalinnuilla ja ruokeilla, on kuitenkin hieman vähemmän kellumista edesauttava höyhenpuku, minkä huomaa siitä, että ne uivat yleensä muita syvemmällä.

Niillä on myös kyky poistaa vähän ilmaa höyhenten välistä. Se käy litistämällä niitä ihon pienten lihasten avulla ennen sukellusta.

Vaikka höyhenpuvussa oleva ilma haittaa hieman veden alle pääsyä, se on vesilinnuille elintärkeä etenkin lämmönsäätelyn vuoksi. Höyhenet lämmittävät hyvin lintuja.

Esa Hohtola

eläinfysiologian emeritusprofessori

Oulun yliopisto

Kuinka kovaa auto menisi moottoritiellä, jos ilmavastus ei hidastaisi?

Kasper Färkkilä, 11

Ilmanvastuksen puuttuminen lisäisi tosiaan vauhtia. Kun nopeus kasva kaksinkertaiseksi, ilmanvastus aina nelinkertaistuu.

Muut auton liikkumista vastustavat voimat, kuten renkaiden vierintävastus ja voimansiirron häviöt, taas kasvavat kutakuinkin samassa suhteessa kuin nopeus.

Ilmanvastuksesta on kuitenkin myös paljon hyötyä. Autot on muotoiltu niin, että ilmavirta painaa niitä tietä vasten.

Jos ilmanvastusta ei olisi, vauhdin kiihtyminen saattaisi pysähtyä lopulta melko aikaisin, kun auton oma massa ei riittäisi pitämään renkaita tiessä kiinni. Ajoneuvo lähtisi ilmojen teille. Voisi myös olla, että moottorin teho ei riittäisi renkaiden vierintävastukseen.

Todennäköisimmin kiihdyttäminen loppuisi kuitenkin renkaan rikkoutumiseen tai jonkin osan, kuten laakerin tai hammasrattaan, hajoamiseen.

Jos auto onnistuttaisiin jollain tavalla suunnittelemaan kulkemaan lujaa vailla ilmanvastusta, päästäisiin varmasti useamman sadan kilometrin tuntinopeuteen. Tavallisellakin autolla päästäisiin Formula 1 -autoa lujempaa eli yli 350 kilometriä tunnissa.

Juho Könnö

auto- ja työkonetekniikan professori

Oulun yliopisto

Sydän voi pamppailla joskus kovasti.

Kun sydän pamppailee, keuhkot puhisevat ja suolisto kuplii, niin pitävätkö muutkin elimet ääntä?

Selja Niiranen, 10

Kaikki elimistön sisäinen liike tuottaa ääniä. Suurin osa niistä kuuluu yhtä aikaa.

Kun esimerkiksi juuri sydän, keuhkot ja suolisto pitävät ääntä, monet muutkin elimistön elimet ja järjestelmät aiheuttavat ääniä.

Kehosta pystytään jo paljain korvin kuulemaan erilaisia ääniä, kuten hengästyneen ihmisen voimistunutta hengitystä, kaasujen kuplintaa mahalaukun ja suoliston lihasten supistellessa tai nivelten naksumista.

Jos halutaan kuunnella kehon sisäisiä ääniä, kuten verisuonten sykkimistä, sydämen pamppailua tai ilman kulkua keuhkoputkissa, voidaan ääniä vahvistaa esimerkiksi stetoskoopilla.

Hyvin hiljaisiakin elimistön ääniä voidaan kuulla, mikäli niitä vahvistetaan riittävän paljon. Atomivoimamikroskoopilla voidaan tutkia solukalvojen värähtelyä ja muuntaa se ihmiskorvalle kuultavaksi ääneksi.

Tiina-Kaisa Kukko-Lukjanov

fysiologian yliopistonlehtori ja erikoistutkija

Helsingin yliopisto

Isot dinosaurukset elivät 30–40 vuotta.

Kuinka vanhaksi dinosaurukset elivät?

Daniel Suomalainen, 12

Suurin osa eläimistä kuolee jo poikasina tai nuorina. Vain harvat selviävät hengissä lisääntymisen ikään saati täysikasvuisiksi. Samoin oli dinosaurusten laita.

Eläinten elinikään vaikuttavat sattuman lisäksi koko ja aineenvaihdunta. Suurikokoiset ja hitaan aineenvaihdunnan omaavat eläimet ovat yleensä pitkäikäisempiä.

Suurikokoisimmat jättiläismaakilpikonnat voivat elää peräti 100–150 vuotta, koska niillä on etunaan hidas aineenvaihdunta. Dinosaurusten aineenvaihdunta muistutti sen sijaan ihmisten ja muiden nisäkkäiden aineenvaihduntaa.

Sen ja koon perusteella on arvioitu, että täysikasvuisiksi selviytyneet pienet dinosaurukset elivät 10–20 vuotta, keskikokoiset 20–30 vuotta, suuret 30–40 vuotta ja hyvin suuret yli 70 vuotta.

Tarkentunutta tietoa dinosaurusten eliniästä on saatu tutkimalla niiden luihin jääneitä merkkejä niin sanotun pysähtyneen kasvun tilasta. Noita merkkejä syntyy, kun eläimen kasvu hetkellisesti pysähtyy stressin vuoksi. Vuosittain toistuvan stressin voi aiheuttaa muun muassa talvi tai kuiva kausi.

Ei ole kuitenkaan varmuutta, ovatko pysähtyneen kasvun merkit dinosauruksilla olleet joka vuosi toistuvia ”vuosirenkaita”. Noita merkkejä on pyritty tutkimaan useilta täysikasvuisiksi kasvaneilta dinoilta. Niiden perustella on esitetty, että esimerkiksi pieni kasvinsyöjä Psittacosaurus eli noin 15 vuotta, hadrosaureihin kuulunut Maiasaura eli noin 20 vuotta ja Tyrannosaurus rex eli noin 35 vuotta.

Mikko Haaramo

selkärankaispaleontologi

Helsingin yliopisto

Koiralta voi joskus tulla verta kuonosta, jos sinne on vaikkapa mennyt jokin tikku.

Voiko koiralta tulla verta nenästä?

Olli Mettälä, 10 ja Mari Mettälä, 8

Kyllä voi, mutta se on melkoisen epätavallista.

Toisin kuin ihmiset koirat eivät aiheuta kaivamalla nenäänsä limakalvon rikkoutumista ja nenäverenvuotoa.

Kun koirat nuuskivat ja pureskelevat löytämäänsä, sieraimiin tai syvemmälle nenäonteloon voi kyllä ajautua pieniä teräviä esineitä tai tikkuja. Ne voivat vaurioittaa nenän limakalvoa ja aiheuttaa nenäverenvuotoa.

Myös erilaiset koirien nenäontelon alueella esiintyvät tulehdukset tai kasvaimet saattavat saada aikaan veristä vuotoa. Lisäksi on olemassa veren hyytymiseen vaikuttavia sairauksia, jotka altistavat nenäverenvuodolle.

Joskus nenästä tuleva veri voi kertoa jopa siitä, että koira on syönyt rotanmyrkkyä. On tärkeää myös huolehtia puutiaisten eli punkkien puremien estolääkityksestä. Meillä Suomessakin punkit voivat levittää keväisin, kesäisin ja syksyisin sairauksia, jotka aiheuttavat veren hyytymiselle tärkeiden verihiutaleiden sekä punasolujen katoa.

Ulkomailta tuotavissa koirissa voi esiintyä myös nenäverenvuotoa aiheuttavaa leismaniaasi-nimistä sairautta. Se tarttuu hietasääsken piston välityksellä. Tauti on hyvin yleinen Välimeren alueen maissa.

Eläinlääkärissä käynti on tarpeellista, jos verentulo nenästä ei johdu kuonon päässä tai sieraimissa olevasta selkeästi näkyvästä pinnallisesta haavasta. Silloin verenvuodon syy voidaan selvittää ja hoitaa.

Leena Saijonmaa-Koulumies

eläinlääketieteellisen dermatologian dosentti, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri

Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat