"Pikatorkut" ovat aivojen salainen ase: näin puolenkin minuutin esiuni auttaa ongelmanratkaisussa - Tiede | HS.fi

"Pikatorkut" ovat ongelmanratkaisijan salainen ase: näin puolenkin minuutin esiuni auttaa aivojamme

Pikaisesta torkahduksesta ei kuitenkaan saa unen hyötyjä.

Kukapa meistä ei olisi joskus nukahtanut television kaukosäädin kädessä.

16.12.2021 2:00 | Päivitetty 16.12.2021 7:10

monille on tuttu pikainen torkahdus, joissa ihminen simahtaa hetkeksi ja herää säpsähtäen melkein saman tien. Torkut voivat katketa vaikka siihen, että kynä putoaa kädestä tai päätä tukeva käsi herpaantuu.

Vain sekuntien tai minuuttien mittaisten lyhyiden torkahdusten on ajateltu auttavan ongelman ratkaisussa. Niitä hyödynsi muun muassa kuulu yhdysvaltalainen keksijä Thomas Edison (1847–1931).

Edison saattoi vaikeaa ongelmaa pohtiessaan mennä torkuille metallinen pallo kummassakin kädessään. Kun uni syveni, käsien ote herpaantui, jolloin pallot putosivat ja herättivät keksijän.

Ajatus pikaisista torkuista aivojen virkistäjänä on siis vanha, mutta todisteet hyödyistä ovat puuttuneet. Tutkija Delphine Oudiette Ranskan terveyden ja lääketieteen tutkimuslaitoksesta päätti tutkia asiaa.

Oudiette kehitti ryhmänsä kanssa ovelan kokeen. Siinä 103 koehenkilöille annettiin ratkaistavaksi joukko matemaattisia ongelmia, jotka noudattivat yksinkertaisia sääntöjä.

Ongelmissa täytyi järjestellä kahdeksan numeron sarjoja annettujen sääntöjen mukaan. Koehenkilöille ei kuitenkaan kerrottu, että ongelmiin oli myös yksinkertainen ratkaisu, eräänlainen oikotie.

Ensin piti kaikkien ratkaista 60 tehtävää. Tänä aikana 16 osallistujaa hoksasi helpot ratkaisut, jolloin heidät poistettiin koehenkilöiden joukosta.

Lopuille koehenkilöille tarjottiin mahdollisuutta pitää 20 minuutin tauko. Tauon aikana heitä rohkaistiin ottamaan torkut nojatuolissa. Tauon aikana tilan valoja himmennettiin.

Koehenkilöitä neuvottiin pitämään kädessään pulloa. Jos koehenkilö nukahtaisi, pullon irtoaminen kädestä herättäisi hänet.

Mukana olleista 24 koehenkilöä torkahtivat ainakin yhdeksi 30 sekunnin jaksoksi, jonka jälkeen he heräsivät. Neljätoista muuta koehenkilöä nukahti kunnolla. Loput eivät nukkuneet lainkaan.

Koehenkilöiden unen tilaa seurattiin päähän laitetuilla mittalaitteilla.

Tauon jälkeen koehenkilöt jatkoivat matemaattisten ongelmien ratkaisemista.

Nyt 83 prosenttia nopeasti nukahtaneista huomasi ongelmiin nopean ratkaisun. Syvemmin nukahtaneista oikotien hoksasi vain 14 prosenttia ja hereillä pysyneistä 31 prosenttia.

Oudiette uskoo nukahtamisen kevyen esiunen eli niin sanotun N1-vaiheen unen auttavan ongelmanratkaisussa. Kyseinen unen vaihe on ikään kuin valveen ja unen välisellä rajalla.

Tavallisessa yöunessa N1-vaiheen unta on vain muutamia minuutteja, kun ihminen nukahtaa sekä välillä myös herätessä.

”Sen aikana voimme jatkaa pohtimista, mutta samalla saatamme huomata asioita, joista voisi olla meille hyötyä”, Oudiette kertoo tieteen aikakauslehdelle New Scientistille.

Varsinaisen tutkimuksen julkaisi tiedelehti Science Advances.

Helsingin yliopiston kokeellisen aivotutkimuksen professori Anu-Katriina Pesonen pitää tutkimusta kiinnostavana.

Samalla Pesonen huomauttaa, että parin minuutin pikatorkuilla ei oikeastaan ole tekemistä varsinaisen unen kanssa.

”Nukahtamisen ensimmäinen, N- vaihe on siirtymä valveesta hyvin kevyeen uneen. Siinä ollaan valveen ja tietoisuuden rajamailla”, sanoo Pesonen.

”Muita uneen yleensä liitettyjä hyötyjä, kuten virkistymistä, pikatorkuista ei saa”, Pesonen sanoo. Hän johtaa Sleep & Mind -tutkimusryhmää yliopistossa.

Pesonen suhtautuu myös kriittisesti ajatukseen, että esiuni olisi varsinaisesti luova tila.

Koska hermoyhteyksiä muokkaavat unimekanismit eivät ehdi käynnistyä, ei N1-vaiheessa voi esimerkiksi nähdä unia.

”Voi kuitenkin ajatella, että sulkemalla pois tietoista ajattelua vaihe voi auttaa katsomaan ongelmaa uudella tavalla, ikään kuin vapaana tavallisen ajattelumme normeista”, Pesonen pohtii.

Suositteleeko professori siis kokeilemaan pikaisia torkkuja?

”Kyllä, ennakkoluulottomasti vaan, kun ongelmanratkaisussa on jumittunut hetki.”

Lue lisää: Minne katosi hyvä uni?

Lue lisää: Tieteellinen näyttö osoittaa yhä vankemmin, että aivot puhdistuvat ilmeisesti syvän unen aikana

Lue lisää: Huonosti nukutun yön jälkeen aivot eivät toimi oikein ja kivutkin tuntuvat kovemmilta – Tutkijat osoittivat, miten kehon oma kivunlievitys häiriytyi

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat