Jopa etätyön, rajoitusten ja sulkujen aikana olet liikkunut miljardeja kilometrejä: Näin liikkuvat mannerlaatat, maapallo ja Aurinkokunta - Tiede | HS.fi

Jopa etätyön, rajoitusten ja sulkujen aikana olet liikkunut miljardeja kilometrejä: Näin liikkuvat mannerlaatat, maapallo ja Aurinkokunta

Maapallo pyörii ja kiertää Aurinkoa, joka kiertää Linnunrataa, joka syöksyy lukuisten muiden galaksien kanssa kohti tuntematonta. Kaiken huipuksi kaikki jalkojemme alla nousee, laskee ja huojuu avaruudessa.

Vuodenaikojen vaihtelu kertoo, miten maapallo kiertää vinossa Aurinkoa. Samalla maapallo liikahtelee ja liikkuu muutenkin monella tavalla ilman, että sitä edes huomaamme.

5.1. 2:00 | Päivitetty 10.1. 15:38

Viime vuonna etätyöt, matkustamisen vaikeudet ja erilaiset sulut saivat monet sulkeutumaan kotiin ja perhepiiriin.

Etenkin menevämmille meistä tämä saattoi tuntua ahdistavalta. Ihan kuin olisimme jumiutuneet paikoillemme kuukaudesta toiseen.

Todellisuus on kuitenkin toinen. Vaikka et olisi noussut koko vuonna sohvalta, olet silti päätynyt liikkumaan monella tavalla maailmankaikkeudessa. Nopeuttakin on piisannut.

1. Ylöspäin maan noustessa

Aloitetaan pienestä. Jos asut Helsingissä, olet vuoden mittaan kohonnut noin 4 millimetriä. Pohjanmaalla nousua voi olla jopa 9 millimetriä.

Maan kohoamisen syy löytyy yli 11 500 vuoden takaa menneisyydestä. Silloin jääkauden jääpeite painoi Fennoskandian syvemmälle, josta se yhä nousee jään painosta vapauduttuaan.

Nykyinen maan kohoaminen johtuu maan nestemäisestä ylävaipan liikkeestä. Se virtaa edelleen hitaasti takaisin kohti jääkautta edeltänyttä asentoa.

2. Mannerlaatan kyydissä koilliseen

Sijaitsemme Euraasian valtavalla mannerlaatalla, joka liikkuu hitaasti kohti Tyyntä valtamerta.

Tyyni valtameri kapenee samalla kuin Atlantti levenee. Suomen kohdalla mannerlaatan liike on kohti koillista. Vauhtia on noin 3 senttimetriä vuodessa. Suunnilleen samaa tahtia kasvavat kyntemme.

3. Maapallon mukana pyörien

VARMASTI tutuin tapa liikkua kaiken aikaa on pyöriä maapallon mukana. Yhden tähtitieteellisen vuoden aikana, eli kierroksella Auringon ympäri, maapallo ehtii pyörähtää akselinsa ympäri noin 365,25 kertaa suhteessa Aurinkoon.

Suhteessa tähtiin pyörähdyksiä tulee vielä yksi enemmän.

Pyörimisestä johtuvan liikkeen nopeus riippuu siitä, missä kohden maapallon pintaa asustaa.

Helsingissä nopeus on noin 960 kilometriä tunnissa. Se vastaa suihkumoottoreilla toimivan matkustajalentokoneen lentovauhtia.

Yhden pyörähdysliikkeen pituus on Helsingissä noin 20 000 kilometriä. Näin ollen vuodessa kertynyt matka vastaa liki kymmentä matkaa Kuuhun ja takaisin.

4. Vuoksi-ilmiössä ylös ja alas

KuuHUN liittyy sekin, että Helsingin maaperä liikkuu vuorokaudessa noin 30 senttimetriä ylös ja alas kiertolaisen vetovoiman takia. Yhteensä liikettä tulee siis parhaimmillaan noin 60 senttimetriä.

Kyse on samasta ilmiöstä kuin vuorovedessä eli siitä, että Kuun vetovoima vetää kohdalleen osuvaa maapallon pintaa puoleensa.

Kuun vetovoiman vaikutuksen voimakkuus vaihtelee kiertolaisen vaiheiden mukaan. Se on voimakkaimmillaan täydenkuun ja uudenkuun aikana, kun Kuu on samassa linjassa kuin Aurinko.

Vuoden mittaan ylösalaista liikettä kertyy yli 200 metriä.

5. Kuu myös huojuttaa

Kuu aiheuttaa maapallolle muutakin liikettä.

Vaikka koulussa opimme, että Kuu kiertää maata, Maa ja Kuu itse asiassa kiertävät yhteistä massakeskipistettään kuin tanssipari. Massakeskipiste on maan alla noin 4 700 kilometrin päässä maapallon keskipisteestä.

Vaikka massakeskipiste jää maan säteen sisälle, saa kiertoliike maan huojumaan kuun liikkeen mukana noin 29 000 kilometrin matkan jokaisessa Kuun kierrossa, eli noin 380 000 kilometriä vuodessa.

6. Kierros Auringon ympäri

Maan pyörimisen ohella toinen ilmeisin tapa liikkua avaruudessa kaiken aikaa on maapallon kierto radallaan Auringon ympäri.

Pyöriminen ja kierto eivät mene samassa tahdissa. Siksi 365 vuorokautta pitkä kalenterivuosi on tyypillisesti noin kuusi tuntia lyhyempi kuin maapallon täysi kierros Auringon ympäri. Tätä eroa tasataan karkausvuosilla, joina kalenterivuoteen lisätään päivä joka neljäs vuosi.

Pituutta Maan yhdellä kierroksella Auringon ympäri on melko vakaasti 940 miljoonaa kilometriä. Matka vastaa osapuilleen sitä. että kiertäisit maapallon ympäri päiväntasaajaa pitkin 64 kierrosta joka ikinen päivä.

7. Kohti Herkuleen tähdistöä

Aurinko ja sen mukana muu aurinkokunta liikkuvat lähiavaruudessamme kohti kaukaista pistettä Herkuleen tähdistössä.

Matkaa teemme noin 630 miljoonaa kilometriä vuodessa.

Liike on perua siitä kosmisesta kaasupilvestä, josta aurinkokunta syntyi 4,5 miljardia vuotta sitten.

8. Linnunrata meitä pyörittää

Edellä mainittu 620 miljoonaa kilometriä voi kuulostaa pitkältä matkalta, mutta kotigalaksimme Linnunradan mittakaavassa se on suhteellisen pieni etäisyys. Linnunrata on nimittäin halkaisijaltaan triljoona kilometriä, siis miljoona biljoonaa. Luvussa on 18 nollaa.

Myös koko Linnunrata pyörii, ja yksi ainoa pyörähdys kestää noin 225 miljoonaa vuotta.

Yhtä pyörähdystä sanotaan galaktiseksi vuodeksi. Maapallo on ehtinyt muodostumisensa jälkeen pyörähtää galaksin ympäri noin 20 kertaa. Maapallon ikä on siis noin 20 galaktista vuotta.

Eri tähtien nopeudet pyörähdyksessä vaihtelevat. Auringon ja aurinkokunnan nopeus on noin 230 kilometriä sekunnissa. Sillä nopeudella kuljemme täällä galaksin laitamilla noin 7,3 miljardia kilometriä vuodessa.

9. Aurinkokuntakin huojuu

Linnunradan kiertoliikkeen mukana Aurinko myös huojuu hitaasti kotigalaksimme kiekon tason molemmin puolin.

Huojunta ääripisteestä toiseen kestää noin 66 miljoonaa vuotta, joten ohitamme galaksin tason noin 33 miljoonan vuoden välein.

Jotkut tutkijat ovat yhdistäneet tämän liikkeen maapallon massasukupuuttoihin, mutta teoria ei ole saanut yleistä kannatusta.

Aurinkokunta ohitti galaksin tason viimeksi noin 2,5 miljoonaa vuotta sitten ja etenee nyt siitä poispäin.

Pystysuuntaista matkaa teemme noin 71 miljoonaa kilometriä vuodessa. Se vastaa noin sadasosaa siitä matkasta, jonka taitamme osana Linnunradan kiertoliikettä.

10. Joukolla kohti Andromedaa

Koko Linnunrata on myös liikkeessä kohti naapurigalaksiamme Andromedaa. Galaksit lähenevät toisiaan noin 3,5 miljardia kilometriä vuodessa.

Joka sekunti matkaamme kohti Andromedaa noin 55–74 kilometriä.

Andromeda vastaa massaltaan vähintään Linnunrataa, ja se on mahdollisesti jopa kaksi kertaa massiivisempi. Niinpä Linnunradan osuus yhteisestä liikkeestä on 1,74 miljardin ja 2,34 miljardin kilometrin välillä.

Yleinen arvio on se, että Linnunrata ja Andromeda törmäävät toisiinsa noin 4,5 miljardin vuoden kuluttua. Tuoreiden havaintojen perusteella tämä ei kuitenkaan ole varmaa. Molempiin galakseihin vaikuttaa myös muita voimia.

Akatemiatutkija Till Sawala Helsingin yliopistolta on laskenut, että todennäköisemmin galaksit saatavat ensin ohittaa toisensa. Lopulta ne kuitenkin kiertävät takaisin, törmäävät toisiinsa ja sulautuvat yhteen.

11. Kohti suurta tuntematonta

Ja ikään kuin galaksien liike kohti toisiaan ei riittäisi, isossa mittakaavassa koko galaksien paikallinen ryhmä liikkuu kohti niin sanottua Suurta attraktoria. Paikalliseen ryhmään kuuluvat Linnunrata, Andromeda, Kolmion galaksi ja muita pienempiä galakseja.

Nopeutta paikallisen joukon liikkeelle on laskettu noin 2,3 miljoonaa kilometriä tunnissa.

Suuren attraktorin tarkasta olemuksesta ei ole varmuutta. Todennäköisesti kyseessä lienee vieläkin suurempi galaksijoukko. Joka tapauksessa suuri attraktori itsekin liikkuu kohti Shapleyn superjoukkoa joka on valtava galaksien ryhmittymä.

Tässä vaiheessa liikkeen määrän ja nopeuksien mittaus alkaa kuitenkin olla jo hankalaa.

Jos kaikki kerrottu liike alkaa huimata, voi lohduttautua ainakin yhdellä asialla.

Vaikka kuinka kokisimme pysytelleemme paikoillamme, olemme näin tammikuussa 2022 väistämättä vähintään kymmenien miljardien kilometrien päässä pisteestä, josta aloitimme vuoden 2021.

Kirjoitusta varten on haastateltu tutkimusprofessori Markku Poutasta Maanmittauslaitoksesta. Taustatietoja antoi myös tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan tiedottaja Anne Liljeström.

Oikaisu 10. tammikuuta kello 16: Tekstissä mainittiin, että maapallon pyörähdysliikkeen mukana Helsinki liikkuisi 23 000 kilometriä vuorokaudessa. Oikea lukema on 20 000 kilometriä. Vuodessa kertynyt matka vastaa liki kymmentä matkaa Kuuhun ja takaisin. Maa nousee Helsingissä noin 4 millimetriä vuodessa, ei 4,5.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat