Miksi koronatesti otetaan nenästä? - Tiede | HS.fi

Miksi koronatesti otetaan nenästä?

Lasten tiedekysymyksissä pohditaan myös nuotioon puhaltamista, kiivin karvaisuutta ja neutronitähtiä. Entä tietävätkö muulin vanhemmat, että ne ovat eri lajia?

Koronatestin näyte otetaan nenästä, koska siellä virus yleensä lisääntyy ensin.

6.1. 2:00 | Päivitetty 6.1. 10:28

Saara Berkovits, 10

Nenän sisässä on usein ensimmäinen kohta, jossa nuhaa ja yskää aiheuttavat hengitystievirukset pääsevät tartuttamaan limakalvon soluja ja näin sairastuttamaan ihmistä.

Niin käy myös nyt jylläävän koronaviruksen tapauksessa. Kuten on hyvin tiedossa, koronavirus voi aiheuttaa kuumetta, kuivaa yskää, vatsaoireita, väsymystä ja jopa hengenvaarallisia hengitysvaikeuksia. Mutta tauti voi olla myös oireeton.

Nenään viruksen vie useimmiten oma sormi, myös aikuisilla. Kun virusta on sormessa, se voi tarttua silmää hieromallakin tai suun kautta. Hengitystievirukset eivät tartu ihon läpi. Siksi käsien pesu saippualla onkin tärkeää, etenkin nyt koronapandemian aikana.

Kun nenä on siis yleisesti ensimmäinen paikka ihmisessä, jossa virus pääsee lisääntymään, se saadaan testattua parhaiten sieltä tikkua käyttämällä. Suun takaosasta virusta ei pystytä testaamaan yhtä hyvin.

Nenä on kyllä valitettavasti aika herkkä paikka, mutta onneksi virusta ei testata silmästä!

Ilkka Seppä

korva-, nenä- ja kurkkutautilääkäri

Rokotetutkimuskeskus, Tampereen yliopisto

Neutronitähdet ovat kokoon puristuneita, hyvin tiheitä vanhoja tähtiä. Tämä on kuvittajan näkemys neutronitähdestä.

Heijastaako neutronitähti valoa?

Sampo Metsä, 11

Neutronitähdet ovat kokoon puristuneita vanhoja tähtiä, jotka ovat äärimmäisen tiheitä. Niiden ytimet voivat sisältää hyvin eksoottista ainetta, kuten niin sanottua kvarkkiainetta.

Muodoltaan neutronitähdet ovat erittäin pyöreitä ja sileitä kuin biljardipallot, joiden pinnalla voi olla alle millimetrin kokoisia pikkuvuoria.

Niiden pinta toimii hyvänä peilinä. Se heijastaa siihen osuvaa säteilyä, kuten valoa ja röntgensäteilyä.

Pinta koostuu yleensä hyvin kuumasta vety- tai heliumkaasusta, kuten meidän oma Aurinkommekin. Neutronitähtien pinta voi olla jopa 10 miljoonaa celsiusastetta kuuma. Auringon pinnan lämpötila on noin 5 500 astetta.

Neutronitähdet säteilevät valoa ja muuta säteilyä ympäröivään avaruuteen hyvin voimakkaasti, paljon enemmän kuin ne heijastavat.

Joonas Nättilä

Flatiron Research Fellow -tutkija

Columbian yliopisto ja New Yorkin Flatiron -instituutti, Yhdysvallat

Aleksi Vuorinen

teoreettisen hiukkasfysiikan professori

Helsingin yliopisto

Kun liekkiin puhaltaa, ilmavirta vie sekä palavan kaasun että sen tuottaman lämmön.

Kun kynttilään puhaltaa, se sammuu. Miksi näin ei käy, kun nuotioon puhaltaa?

Eeva Wirola, 10

Kynttilän vaha on yleensä steariinia tai parafiinia. Liekin lämmössä vaha sulaa, nousee sydäntä pitkin, höyrystyy ja hajoaa pieniksi molekyyleiksi.

Nuo molekyylit yhdistyvät ilman happeen eli palavat. Kynttilässä palaa siis kynttilän sydämen lähellä oleva kaasu.

Palamisesta syntyvä lämpö sulattaa ja höyrystää lisää vahaa, mikä tuottaa lisää polttoainetta liekille. Näin kynttilän liekki ruokkii itse itseään.

Kun liekkiin puhaltaa, ilmavirta vie mennessään sekä palavan kaasun että sen tuottaman lämmön. Tällöin tuli sammuu.

Nuotiossa palaa puu, jota puhaltaminen ei tietenkään poista. Puhaltaminen sen sijaan kuljettaa mukaan lisää happea ja palaminen kiihtyy.

Tähän seikkaan perustuu palkeet. Se on työkalu, jonka käyttö on puhaltamista tehokkaampi tapa kiihdyttää nuotion tai tulipesän palamista.

Simo Huotari

fysiikan professori

Helsingin yliopisto

Aasille ja hevoselle voi olla tärkeintä se, ettei niiden tarvitse pelätä toisiaan.

Tietävätkö muulin vanhemmat, että ne ovat eri lajia?

Saaga Pihko, 6

Muulin vanhemmista isä on aasi ja emä on hevonen.

Tiedetään, että hevoset tunnistavat lajitovereitaan ja ihmisiä yksilöinä. Ne myös erottavat tutut vieraista. Hevoset osaavat myöskin tulkita ihmisten tunteita ja käyttäytyvät eri tavalla sen mukaan, näyttävätkö he vihaisilta vai tavanomaisilta.

Aasien taipumuksista tunnistaa yksilöitä ja tunteita ei ole tutkittuja tietoja. Tiedetään, että hevosille, aaseille ja muille kavioeläimille on kuitenkin saaliseläiminä tärkeää todeta uhkia ja päättää heti, pitääkö paeta.

Kavioeläinten yksilöiden kokemukset muiden eläinlajien edustajista vaikuttavat siihen, keihin ne suhtautuvat rauhallisesti ja keitä pakenevat.

Eliöiden johdonmukainen luokittelu eri lajeihin on todennäköisesti vain ihmisen taipumus. Muilta eläimiltä vastaava järjestelmä luultavasti puuttuu. Emme edes tiedä tarkemmin, millä perusteella hevoset ja aasit erottavat toisen eläinlajin yksilön omastaan.

Hevonen isokokoisena ja aasi pitkäkorvaisena kavioeläimenä voi toisen lajin edustajasta näyttää vähän poikkeavalta. Silti ne ovat tarpeeksi tuttuja, jotta toista ei tarvitse pelätä. Todennäköistä on, että muulin vanhemmat eivät edes tiedosta olevansa eri lajia.

Outi Vainio

eläinlääketieteellisen farmakologian emeritaprofessori

Helsingin yliopisto

Solukarvat kiivin kuoressa ovat hyönteisille hankalia.

Miksi kiivi on karvainen? Onko se siksi, että pöpöt eivät menisi sinne niin kuin nenässäkin?

My Antin, 5

Eri kiivilajikkeiden karvaisuus vaihtelee. Meillä eniten syötävän kiivihedelmän eli Actinidia chinensis var. deliciosan pintaa peittää tiheä karvapeite. Karvapeite muodostuu solukarvoista eli niin sanotuista trikomeista.

Kiiveillä on monia eri tauteja riesanaan. Karvat eivät kuitenkaan ole nykyisen tiedon mukaan tehokas keino puolustautua kiiveille tyypillisiä bakteeri- ja sienitaudinaiheuttajia vastaan. Pahimmillaan solukarvat voivat jopa lisätä kasvupinta-alaa taudinaiheuttajille.

Solukarvat voivat sen sijaan auttaa kiiviä puolustautumaan hyönteisiä vastaan. Ihminenhän voi välttää karvat jättämällä kuoren syömättä, mutta monet hyönteiset joutuvat sietämään niitä.

Solukarvat vaikeuttavat hyönteisten liikkumista kiivin lehtien pinnalla. Karvat ovat niille myös hankalaa syötävää. Ne voivat hidastaa tai jopa estää hedelmän syömistä.

Meille ihmisille kiivin kuoret ovat kuitenkin hyvä kuidun, e-vitamiinin ja foolihapon lähde, jos suu vain tottuu kuoren tuntuun. Jos kuoret syö, ne kannattaa pestä hyvin.

Kiivi on alun perin kotoisin Kiinasta, missä sitä on viljelty jo yli tuhat vuotta. Ilmasto-olosuhteet sen kasvattamiselle ovat olleet haastavat. Karvat ovat tarjonneet suojaa myös kuivuutta vastaan.

Anna-Liisa Laine

ekologian professori

Zürichin yliopisto, Sveitsi

Helsingin yliopisto

Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat