Jääkausi kaiversi Namibiaakin – edellisenä suurena jääkausiaikana eteläinen Afrikka muistutti Norjaa - Tiede | HS.fi

Jääkausi kaiversi Namibiaakin – edellisenä suurena jääkausiaikana eteläinen Afrikka muistutti Norjaa

Tuolloin Suomi sijaitsi lämpimillä leveysasteilla.

Swakopmundin aavikko Namibian rannikolla on kuulu hiekkadyyneistään.

27.12.2021 2:00 | Päivitetty 27.12.2021 14:26

Suomea ja eteläisen Afrikan Namibiaa yhdistävät ainakin pitkä kehitysyhteistyön historia ja jääkauden jäljet. Kuten Suomen rannikoita myös Namibian aavikkolaaksoja reunustavat jääkauden hiomat ja raapimat silokalliot.

Namibiaa jää tosin peitti jo noin 300 miljoonaa vuotta sitten.

Tuolloin, kivihiilikauden lopulla, elettiin edellistä suurta jääkausiaikaa.

Meillä se ei tuntunut, sillä Suomi ja muu muinais-Eurooppa sijaitsivat lämpimillä leveysasteilla.

Mannerjäätiköt peittivät muun muassa Afrikan ja Etelä-Amerikan eteläpäitä, jotka olivat ryhmittyneet etelänavan ympärille.

Silloisen jääkauden merkkejä on säilynyt muillakin etelän mantereilla ja muissakin osissa eteläistä Afrikkaa. Suomalaisille tuttua jään keräämää maalajiseosta, moreenia, on kivettynyt moniin paikkoihin.

Vastaavasti muuallakin on rippeitä Norjan rannikkoa muistuttavista vuonoista, joita merta kohti valuneet vuoristojäätiköt kaiversivat.

Namibia on kuitenkin siitä ainutlaatuinen, että vain siellä on säilynyt kokonainen vuonojen verkko, kertoo kansainvälinen tutkijaryhmä Geology-lehdessä.

Tutkijat tunnistivat vuonoseudun Namibian vuoristoisesta ja aavikkoisesta luoteisosasta, missä se kattaa suunnilleen puolen Lapin kokoisen alueen.

Kovaan muinaiseen peruskallioon on uurtunut sarja poikkileikkaukseltaan U:n muotoisia laaksoja, joiden syvyys on 400–1 200 metriä, leveys 1–5 kilometriä ja pituus 80–120 kilometriä.

Laaksojen muoto ja se, että pinnat ovat hioutuneet suomalaisten kallioiden tavoin, paljastaa ne jään muovaamiksi.

Laaksot säilyivät, koska ne aluksi peittyivät. Jääkauden lopulla niihin kertyi ensin moreenia ja hiekkaa jään ja jäätikköjokien kantamina.

Sitten tuli meren pohjasedimenttejä, kun merenpinta mannerjäätiköiden sulaessa kohosi. Paksuuntuessaan kerrostumat kivettyivät sedimenttikiviseksi kallioksi, joka hyvin hitaasti kului pois.

Nyt pehmeistä sedimenttikivistä on enää rippeet jäljellä, ja jään painon muistavat muinaislaaksot ovat taas hyvin näkyvissä.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat