Miksi huumeet on keksitty? - Tiede | HS.fi

Miksi huumeet on keksitty?

Lasten tiedekysymyksissä pohditaan myös maailman pienintä kasvia, kääpiöplaneetta Pluton kohtaloa ja silmillä viestimistä. Entä voisiko kullasta tehdä lentokoneen?

Huumeilla käydään laittomasti kauppaa eri puolilla maailmaa.

14.1. 2:00 | Päivitetty 14.1. 7:45

Alma Vehkasalo, 9

Ihmiset ovat tuhansia vuosia hyödyntäneet erilaisia kasveja ja niiden osia. Ne parantavat sairauksia, lisäävät jaksamista ja nostattavat mielialaa.

Joissain uskonnoissa papit ovat myös käyttäneet mieleen vaikuttavia yrttejä, kun ovat pyrkineet luomaan yhteyden henkimaailmaan.

Mieleen vaikuttavien kasvien ja niistä valmistettavien aineiden käytöstä huolestuttiin 1800-luvun lopulla. Käyttö muutoin kuin lääkkeenä yleistyi ja aineilla ryhdyttiin käymään kansainvälistä kauppaa. Pelättiin, että yleistynyt käyttö on riski ihmisten terveydelle ja lisää pahatapaista käyttäytymistä.

Hollannin Haagissa tehtiin vuonna 1912 kansainvälinen sopimus, jossa valtiot päättivät rajoittaa tiettyjen mieleen vaikuttavien kasvien ja niistä tehtävien aineiden valmistusta, maahantuontia ja myyntiä.

Näiden rajoitusten piirissä olleita kasveja ja aineita alettiin sanoa huumeiksi.

Huumeet keksittiin siis sanaksi kuvaamaan sellaisia kasveja ja aineita, joita ihmisten ei haluta käytettävän. Niistä aiheutuvien haittojen vuoksi niiden valmistusta, maahantuontia ja myyntiä on tiukasti rajoitettu.

Mikko Salasuo

dosentti, vastaava tutkija

Nuorisotutkimusverkosto

Vesilinssi Wolffia arrhiza on hyvin pieni vesikasvi, muttei ihan pienin vesilinsseistä

Mikä on maailman pienin kasvi? Minkä kokoinen siemen sillä on?

Eeli Vuorenoja, 8

Maailman pienimmät kasvit ovat nimeltään vesilinssejä.

Hyvin monet niistä ovat kooltaan erittäin pikkuruisia. Kaikista pienin on nimeltään Wolffia globosa, mutta varsinkin Wolffia arrhiza ja Wolffia australiana ovat lähes yhtä pieniä.

Yhden vesilinssin läpimitta on vain noin puoli millimetriä. Ne ovat siis suurin piirtein samankokoisia kuin jälkiruoista tutut nonparellit eli sokerirakeet.

Vesilinsseillä ei ole lehtiä, vartta eikä juuria. Ne ovat soikeita ja vihreitä pallukoita, jotka kelluvat veden pinnalla. Ne kasvavat useiden satojentuhansien yksilöiden mattoina.

Vesilinssit kukkivat vain erittäin harvoin. Silloin niiden kylkeen muodostuu maailman pienin kukka, hedelmä ja siemen. Hedelmä ja siemen ovat niin pieniä, että niiden näkeminen on mahdotonta ilman suurennuslasia tai mikroskooppia.

Hedelmä on läpimitaltaan vain noin 0,1 millimetriä eli hieman suolahippua pienempi. Siemen sen sisällä on ilmeisesti noin 0,05 millin kokoa.

Wolffia globosaa esiintyy luonnonvaraisesti Aasiassa. Muita vesilinssejä kasvaa myös esimerkiksi Keski- ja Etelä-Euroopassa.

Myös muun muassa pikkulimaskat ovat hyvin pieniä kasveja. Ne ovat kuitenkin selvästi vesilinssejä suurempia, noin 1,5–5 millin kokoisia.

Roosa Laitinen

genomiikkapohjaisen kasvibiologian apulaisprofessori

Helsingin Yliopisto

Pluto ei näillä näkymin palaa planeettojen joukkoon.

Voiko Plutosta tulla uudelleen planeetta?

Robin Silén, 4

Opiskelija Clyde Tombaugh löysi tähtitaivaan valokuvistaan vuonna 1930 pienen pisteen. Sitä alettiin pitää yhdeksäntenä planeettana, Plutona.

Vuonna 1978 Pluton lähettyviltä löytyi sen kuu Kharon. Pian pystyttiin laskemaan, että Pluton massa oli pikkuruinen, vain viidessadasosa Maan massasta.

Kun 2000-luvulla alettiin löytää Pluton lähettyviltä samankokoisia ja isompia taivaankappaleita, oli Pluton kohtalo sinetöity. Se sai uuden nimityksen: kääpiöplaneetta.

Kääpiöplaneetoiksi on nimetty myös neljä muuta aurinkokuntamme taivaankappaletta. Ne eroavat planeetoista juuri siinä, että niiden kanssa samankaltaisilla kiertoradoilla voi liikkua muita merkittävän kokoisia kappaleita ja jopa törmätä niihin.

Pluton nimitys jää kyllä myös jatkossa kääpiöplaneetaksi. Ero planeettoihin on niin perustava. Pluto ei myöskään voi kehittyä takaisin planeetaksi.

Meille aiemmin tuntemattomia planeettoja sen sijaan löytyy yhä. Niitä on löytynyt aurinkokuntamme ulkopuolelta jo noin 5000 kappaletta.

Harry Lehto

tähtitieteen dosentti

Turun yliopisto

Viestimme myös silmillämme.

Voiko silmillä puhua?

Elmeri Ahokas, 2

Kaikki ihmiset eivät pysty tuottamaan puhetta suullaan. He voivat kuitenkin ohjata silmillään tietokonetta, joka saadaan puhumaan heidän puolestaan.

Koneen kamera seuraa nimittäin tarkasti silmien liikkeitä. Ihminen voi näin muodostaa viestejä osoittamalla katseellaan kuvaruudulla näkyviä kuvioita, kirjoitettuja sanoja tai kirjaimia.

Silloin kone tuottaa puhetta. Tällöin voikin sanoa, että silmillä voi puhua.

Silmillä on muutenkin hyvin tärkeä merkitys siinä, miten viestimme toisten ihmisten kanssa. Sekä puhuessamme että kuunnellessamme katsomme usein keskustelukumppania silmiin osan aikaa.

Katseen suunnasta voi päätellä, mihin toinen kiinnittää huomionsa, ja silmien ilmeistä, miltä hänestä tuntuu.

Tutkimuksissa on selvinnyt, että monet tunteet voi päätellä pelkästään silmiä seuraamalla.

Katseesta voi siis selvitä, miltä toisesta tuntuu, vaikka ei puhuttaisi mitään. Ihmisten lisäksi myös muut eläimet käyttävät silmiä viestintään.

Satu Saalasti

logopedian yliopistonlehtori ja yliopistotutkija

Helsingin yliopisto

Kullasta tehty lentokone olisi kovin painava.

Voiko kullasta tehdyn lentokoneen mitenkään saada lentämään?

Heikkilän koulun 2. luokka, Kirkkonummi

Lentääkseen hyvin ja pystyäkseen kuljettamaan kuormaa ja matkustajia lentokoneen täytyy olla kokoonsa nähden hyvin kevyt.

Siksi lentokoneet tehdään yleensä materiaaleista, jotka ovat erittäin kevyitä, mutta silti kestäviä.

Nykyään suuri osa uusista lentokoneista on valmistettu niin sanotuista kuitulujitteisista muoveista eli komposiiteista. Alumiini on yleisin käytettävä metalli.

Yksi litra eli maitopurkin kokoinen pala alumiinia painaa vain noin 2,7 kiloa. Samankokoinen pala kultaa painaa noin 19,3 kiloa.

Kulta siis painaa, ja siitä tehdystä lentokoneesta tulisi väistämättä hyvin painava. Se tarvitsisi erittäin tehokkaan ja painavan moottorin. Näin saataisiin aikaan lentämiseen riittävä työntövoima.

Kulta on myös pehmeää ja helposti muokkautuvaa. Noin viiden millimetrin kokoisesta pallosta kultaa voi venyttää kaksi kilometriä pitkän langan.

Kullasta tehdyt siivet eivät kestäisi lopulta koneen painoa. Kultainen lentokone ei siis pystyisi lentämään.

Kultaa käytetään lentokoneissa ja avaruustekniikassa, koska se johtaa erittäin hyvin sähköä eikä hapetu. Sähköllä toimivia osia yhdistävissä sähköliittimissä käytetään kultaa erittäin ohuena kerroksena pinnassa.

Jussi Aaltonen

automaatio- ja konetekniikan tutkimuspäällikkö

Tampereen yliopisto

Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat