Vanhin sukupuu 5 700 vuoden takaa kertoo moniavioisuudesta – Oikeus päästä hautaan periytyi miespuolisten jälkeläisten kautta - Tiede | HS.fi

Vanhin sukupuu 5 700 vuoden takaa kertoo moniavioisuudesta – Oikeus päästä hautaan periytyi miespuolisten jälkeläisten kautta

Kyse on maailman vanhimmasta tunnetusta suvusta. Sen paljasti dna-tutkimus. Haudasta ei löytynyt aikuisia tyttäriä. Se antaa ymmärtää, että heidät ehkä haudattiin puolisoidensa luo.

Tältä saattoi näyttää tutkittu kammio aikoinaan. Kuvitus on Newcastlen yliopiston tutkimuksen tiedotteesta.

30.12.2021 2:00 | Päivitetty 30.12.2021 10:55

Kivikautisen haudan vainajista on koostettu maailman vanhin sukupuu, kertoo Newcastlen yliopisto.

Vainajat löydettiin Englannin Cotswoldsista sijaitsevasta Hazelton Northin pitkästä kiviröykkiöstä. Röykkiöstä paljastui kaivauksissa useita hautakammioita, joista tunnistettiin 35 ihmisen jäämistöä. Dna-analyysin perusteella heistä 27 oli sukua toisilleen.

Perimän avulla heistä pystyttiin kostamaan sukupuu, joka kattoi pisimmillään viisi sukupolvea.

Tutkimusta johtanut arkeologi Chris Fowler Newcastlen yliopistosta toteaa yliopiston tiedotteessa löydösten auttavan ymmärtämään kuinka neoliittisen ajan haudat kuvaavat aikakauden sukulaisuussuhteita.

Ensimmäisen sukupolven äitien asemat olivat yhteisössä sosiaalisesti merkittäviä.

Vainajien arvioidaan haudatun pian maanviljelyksen tultua Britanniaan, vuosisadalla 3 700–3 600 ennen ajanlaskun alkua.

Näin ollen heistä tehty sukupuu on 5 700 vuotta vanha. Tämä tekee vainajista maailman vanhimman tunnetun suvun.

Hautakummusta paljastui kaksi kammiota.

Haudat löytyivät kahdesta, hieman L-kirjainta muistuttavasta kammiosta kiviröykkiön keskivaiheilla. Tutkijat kutsuivat niitä pohjoiseksi ja eteläiseksi hautakammioksi.

Sukupuun alkupisteenä oli pohjoiseen hautakammioon haudattu mies, jolla oli lapsia ainakin neljän naisen kanssa.

Yhdessä hänen kanssaan pohjoiseen kammioon oli haudattuna kaksi naista, joiden kanssa mies oli saanut lapsia.

Samaan hautakammioon oli haudattu myös näiden naisten lapsia ja lapsenlapsia.

Eteläisessä hautakammiossa oli haudattuna niin ikään kaksi naista, joiden kanssa miehellä oli lapsia, sekä heidän molempien jälkeläisiä aina viidenteen polveen asti.

Tämä viitannee siihen, että ensimmäisen sukupolven äitien asemat olivat yhteisössä sosiaalisesti merkittäviä.

Oikeus päästä hautaan periytyi ennen muuta miespuolisten jälkeläisten kautta.

Kiinnostavaa oli se, että ensimmäisen sukupolven jälkeen haudasta ei löytynyt aikuisten tyttärien ruumiita. Sen sijaan haudasta löytyi lapsina kuolleita tyttöjä sekä poikien kanssa lapsia saaneita naisia.

Haudan perusteella näyttäisi siltä, että oikeus päästä hautaan periytyi ennen muuta miespuolisten jälkeläisten kautta.

Tutkijat olettavatkin, että tyttäret haudattiin muualle, mahdollisesti yhdessä niiden puolisoiden kanssa, joiden kanssa saivat lapsia.

Haudan perusteella sukulaiset eivät lisääntyneet keskenään. Haudasta löytyi vain yksi ihminen, neljättä sukupolvea edustanut nainen, jonka vanhemmat olivat sukupuun eri haaroista.

Kahden hautakammion välinen erottelu ei ollut täysin yksiselitteistä.

Pohjoiseen hautakammioon haudatuista perheistä muutamia myöhempien sukupolvien edustajia oli haudattu eteläiseen kammioon. Tutkijat päättelivät, että pohjoinen hautakammio ehkä romahti ennen hautauksia.

Haudoista löytyi myös kaksi miespuolista etäisempää sukulaista, sekä kahdeksan vainajaa, jotka eivät olleet sukua muille. Ilmeisesti sukulaisuus ei siis ollut ainoa kriteeri, jolla ihmisiä hautaan hyväksyttiin.

Tosin kolme vailla sukulaisia olleista vainajista oli naisia, joten on mahdollista, että heillä on voinut olla haudassa myös puoliso, mutta he eivät ole saaneet lapsia tai heidän lapsensa on haudattu muualle.

Sukupuun rakentaminen oli kansainvälinen hanke, jossa oli mukana arkeologeja Newcastlen, Yorkin, Exeterin ja keskisen Lancashiren yliopistoista sekä geneetikkoja Wienin, Baskimaan ja Harvardin yliopistoista.

Sen julkaisi tiedelehti Nature.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat