Aikuinen oppii vierasta kieltä paremmin, kun häiritsevä älyllinen toiminta vaimennetaan - Tiede | HS.fi

Aikuinen oppii vierasta kieltä paremmin, kun häiritsevä älyllinen toiminta vaimennetaan

Aikuinen voi päästä takaisin lapsen kaltaiseen vaivattoman oppimisen tilaan.

Lapsena kielen oppii helpommin kuin aikuisena.

13.1. 2:00 | Päivitetty 13.1. 11:06

Vierasta kieltä pänttäävä aikuinen saattaa toivoa, että hän olisi opetellut sen jo lapsuudessa, kun uuden oppiminen oli helppoa. Mutta kielenoppimisen etsikkoaikaan voi palata tuoreen tutkimuksen mukaan myös aikuisena.

Helsingin yliopiston kognitiotieteen professori Riikka Möttönen ja hänen työtoverinsa osoittavat, että aikuiset oppivat paremmin vierasta kieltä, kun aikuisille tyypilliset kognitiiviset kyvyt vaimennetaan pois häiritsemästä.

”Vaimentaminen auttoi aikuisia oppimaan vaivattomasti ja tiedostamatta, samalla tavalla kuin lapset oppivat vieraita kieliä”, Möttönen kertoo.

Vauvat ja pienet lapset poimivat jo varhain säännönmukaisuuksia ja rakenteita ympärillään kuulemastaan puheesta. Näin he oppivat kieltä automaattisesti ja huomaamatta.

Aikuisena vieraan kielen oppiminen taas on vaikeaa. Möttösen mukaan tämä on tavallaan yllättävää, koska aikuisilla kognitiiviset kyvyt ovat kehittyneempiä kuin lapsilla.

Aikuisille tyypillisten kognitiivisten kykyjen tyyssija aivoissa ovat otsalohkon etuosat.

Nämä huolehtivat tietoisesta ajattelusta, harkinnasta, oman toiminnan ohjauksesta ja tulevan suunnittelusta. Kyvyt ja niitä kannattelevat aivoalueet kehittyvät pitkälle aikuisuuteen.

Aikuisten korkeammat kognitiiviset taidot kuitenkin häiritsevät Möttösen mukaan kielenoppimista, koska ne rajoittavat lapsille ominaista kielen oppimisen mekanismia.

”Mekanismit ovat edelleen olemassa aikuisten aivoissa, mutta myöhään kehittyvät toiminnot rajoittavat niiden toimintaa”, Möttönen sanoo.

Lapsen aikuista parempaa kykyä oppia kieliä on selitetty myös sillä, että lapsuudessa olisi erityisiä, oppimista edistäviä herkkyyskausia. Kun kaudet ovat menneet, oppimiskykykin hiipuu.

Kuitenkin Möttösen ja hänen työtovereidensa havainnot viittaavat siihen, että lapselle tyypillistä taitoa oppia ei ole menetetty aikuisena ainakaan kokonaan.

Kokeissaan tutkijat vaimensivat aikuisten koehenkilöiden otsalohkon etuosan toimintaa aivojen magneettistimulaatiolla ennen kuin nämä kuuntelivat keinotekoisen kielen tavuvirtaa.

”Koehenkilöt oppivat poimimaan paremmin äänivirrasta kielen rakenteita ja säännönmukaisuuksia. Mutta he eivät olleet tietosia oppimisestaan. Tilanne oli samanlainen kuin lapsilla, jotka oppivat sanoja ja lauserakenteita tiedostamatta.”

Oppi meni paremmin perille myös toisessa koeasetelmassa, jossa koehenkilöt tekivät keskittymistä vaativia tehtäviä ennen tavuvirran kuuntelua. Tehtävien teko väsytti korkeampia kognitiivisia kykyjä, jolloin ne eivät häirinneet kielen omaksumista.

Jälkimmäinen keskittymiskoe näyttää antavan viitteen siitä, miten oppimista voisi edistää.

Möttösen mukaan ei ole kuitenkaan vielä selvää, voisiko hänen ryhmänsä löydös auttaa kielten opiskelijoita.

”Olisi ihan mahdollista vaimentaa aikuisille ominaisia kognitiivisia kykyjä antamalla keskittymistä vaativia tehtäviä ja samanaikaisesti esimerkiksi kuunnella vierasta kieltä. Se voisi parantaa automaattista kielen oppimista.”

Jatkotutkimuksessa Möttönen ja kumppanit aikovat selvittää, voiko myös kielioppia ja kielen sääntöjä oppia paremmin vaimentamalla aikuismaista ajattelua.

Oppimistutkimuksen julkaisi Yhdysvaltain tiedeakatemian Pnas-tiedelehti.

Lue lisää: Lapsen jutustelu pinnasängyssä ei ole turhaa höpinää – se on tärkeää kielen harjoitusta

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat