Tanskalaisesta suosta löytyneet sarvikypärät kertovat pronssikauden kaupankäynnistä Etelä-Eurooppaan - Tiede | HS.fi

Tanskalaisesta suosta löytyneet sarvi­kypärät kertovat pronssi­kauden kaupan­käynnistä Etelä-Eurooppaan

Kypärien ikä vahvistaa, etteivät ne kuuluneet viikinkikulttuuriin.

Pääosin pronssista tehdyt kypärät ovat osa Tanskan kansallismuseon kokoelmaa.

10.1. 17:18

SarvekkaAT pronssikypärät kertovat Välimeren ja Skandinavian kulttuurien olleen läheisessä kanssakäymisessä lähes 3 000 vuotta sitten, esittää Aarhusin yliopistossa tehty arkeologien tutkimus. Tutkimusartikkelista uutisoi muun muassa tiedelehti Science.

Kaksi sarvikypärää löydettiin 1940-luvulla tanskalaisesta suosta. Löytöpaikkansa mukaan nimettyjen Veksøn kypärien arvioitiin materiaalinsa ja tyylinsä perusteella olevan peräisin myöhäiseltä pronssikaudelta.

Vuonna 2019 arkeologi Heide Wrobel Nørgaard huomasi kypäriä valokuvatessaan, että sarvissa oli jäämiä mustasta eloperäisestä aineesta. Aineen arvellaan olleen koivupikeä, jolla sarviin on kiinnitetty koristeellisia sulkia. Kypärät on tutkijoiden mukaan koristeltu myös päälaen yli kulkevalla harjalla.

Eloperäisten näytteiden radiohiiliajoituksella oli ensimmäistä kertaa mahdollista varmistaa kypärien tulleen haudatuiksi suohon noin 900-luvulla ennen ajanlaskun alkua eli lähes 3 000 vuotta sitten.

Kypäriä ei ole käytetty taisteluissa, vaan ne ovat olleet koristeellisia pukimia, joilla on viestitty statusta ja joita on käytetty uskonnollisissa rituaaleissa. Kypäriin on häränsarvia muistuttavien sarvien lisäksi muotoiltu silmät ja nokka.

KypärIEN ajoittaminen 3 000 vuoden taakse vahvistaa, etteivät ne kuuluneet viikingeille, joiden vaikutusvalta alueella alkoi noin 1 500 vuotta myöhemmin.

Tarkempi ikäluokitus kertoo tutkijoiden mukaan siitä, että skandinaaviset kulttuurit ovat pronssiajalla olleet aktiivisessa kanssakäymisessä Välimeren kansojen kanssa. Kypärät muistuttavat taidetyyliltään ja symboleiltaan Pyreneiden niemimaalta ja Sardinian saarelta samalta ajanjaksolta peräisin olevia muinaisesineitä, jotka esittävät muun muassa sarvipäisiä ihmishahmoja.

Tutkijoiden mukaan kulttuuriset vaikutteet ovat vaihtuneet kaupankäynnin myötä. Artikkelissa esitetään löydön viittaavan siihen, että Etelä-Euroopan ja Skandinavian välillä on käyty kauppaa Alppien kautta kulkevan maareitin lisäksi meriteitse yli Atlantin. Pronssiajan Skandinaviassa oli vain vähän metallilöydöksiä, ja alueella käytetty metalli oli suurissa osin muualta Euroopasta tuotua.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat