Ihmiset ovat periytyneet apinoista, mutta mistä apinat ovat periytyneet?

Lasten tiedekysymyksissä pohditaan myös

Simpanssi on läheistä sukua nykyihmiselle.

25.3. 2:00 | Päivitetty 25.3. 10:09

Linnea Kasi, 6

Kaikki eläimet ja muut elämänmuodot ovat sukua toisilleen, jotkin läheisemmin kuin toiset.

Me ihmiset kuulumme samaan isojen ihmisapinoiden heimoon simpanssien, bonobojen, gorilloiden ja orankien kanssa.

Voidaankin sanoa, että olemme yhä apinoita! Isot ihmisapinat ja kaikki muut eläinlajit ovat kehittyneet miljoonien vuosien kuluessa nykyisen kaltaisiksi.

Isoihmisapinoiden kantamuodot eli esi-isät ja esiäidit olivat nekin apinoita.

Ensimmäiset apinat elivät noin 55 miljoonaa vuotta sitten. Niiden esivanhemmista tiedämme aika vähän. Apinoiden varhaisen evoluution eli lajimuutosten vaiheet ovat vielä epäselviä.

Mahdollisesti lajiryhmä nimeltä plesiadapiformit on apinoiden evoluution alkulähde. Sen edustajat elivät noin 55–65 miljoonaa vuotta sitten.

Ryhmään kuului yli sata lajia. Niistä joillakin oli apinoiden piirteitä hampaistossaan ja luustossaan.

Plesiadapiformit olivat pieniä, puussa eläviä karvapeitteisiä eläimiä. Ne muistuttivat hiukan nykyistä oravaa tai marmosettiapinaa.

Nisäkkäiden evoluutio sai vauhtia noin 65 miljoonaa vuotta sitten dinosaurusten sukupuutosta, jolloin myös apinoiden sukupuu on syntynyt.

Sonja E. Koski

biologisen antropologian dosentti

Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto

Lumessa voi olla eri määriä epäpuhtauksia, mutta mikrobeja vähän.

Onko taivaalta satava lumi puhdasta vai likaista? Maassa olevaa lunta ei saa syödä, koska se on likaista. Saako taivaalta satavaa lunta syödä?

Ossi Liuska, 7

Lumi muodostuu jääkiteistä ja ilmasta. Epäpuhtauksien määrä lumessa vaihtelee paljonkin riippuen alueen liikenteestä, teollisuudesta, maataloudesta, asutuksesta ja puunpoltosta. Myös kauempaa tulevat päästöt vaikuttavat.

Leijuessaan lumi nimittäin kerää kaasumaisia ja kiinteitä epäpuhtauksia.

Sellaisia ovat esimerkiksi pakokaasujen kemikaalit, kuten typenoksidit, tolueeni, bentseeni ja ksyleenit.

Myös sillä on merkitystä lumen puhtaudelle, mistä ja kuinka voimakkaasti tuulee. Mitä pidempään lumisade kestää, sitä vähemmän ilmassa ja alas satavassa lumessa lopulta on epäpuhtauksia.

Lumisade on nykytiedon valossa siinä mielessä melko puhdasta, että siinä on vähän bakteereja ja muita mikrobeja.

Kun pohtii lumisateen syömistä, on syytä ottaa huomioon myös sen määrä. Lumihiutaleita on vaikea saada kiinni ilmasta, eikä lunta tule syötyä kerralla merkittävästi.

Onkin lopulta melkoisen turvallista syödä taivaalta satavaa lunta hygieenisesti, käsin koskematta.

Rauni Kivistö

ympäristöhygienian dosentti

Helsingin yliopisto

Yhdysvaltain avaruushallinnon SLS-kantoraketti on oikea jättiläinen. Se siirrettiin juuri lähtöalustalle Floridassa avaruuskeskuksessa.

Kuinka paljon raketti tarvitsee polttoainetta Kuuhun ja takaisin?

Eeva Lönnqvist, 9

Suurin osa polttoaineesta kuluu siihen, että raketti saadaan ensin Maata kiertävälle radalle. Siitä on helpompi siirtyä Kuuta kiertävälle radalle ja sitten Kuun pinnalle.

Lopulta tullaan samaa reittiä takaisin. Jokaisessa vaiheessa polttoainetta käytetään siihen, että moottori antaa raketille oikean nopeuden.

Tarvittavan polttoaineen määrä riippuu toki siitäkin, kuinka paljon Kuuhun lähetetään tavaraa ja myös käytettävästä polttoaineesta.

Enimmillään sitä on otettu kuulennolle noin neljä miljoonaa litraa. Se vastaa noin 200:aa säiliöautollista. Tuollainen määrä oli Saturn V -raketissa, jota käytettiin 1970-luvun vaihteessa Apollo-lennoilla, joilla oli myös ihmisiä.

Raketit ovat kehittyneet noista ajoista. Nyt polttoainetta olisi vähemmän.

Ihmisten lähettäminen Kuuhun vaatii silti nykyisilläkin tekniikoilla kymmeniä säiliöautollisia polttoainetta.

Pasi Nurmi

tähtitieteen tutkija, koordinaattori

Turun yliopiston Tiedekeskus

Planeetoista sinertävän maapallon rakenne tunnetaan varsin hyvin. Piirroksen planeettojen radat ja koot eivät ole oikeassa mitassa.

Mitä eri planeettojen sisällä on?

Ben Åhman, 3

Oman aurinkokuntamme planeetat, ja sen ulkopuolella eksoplaneetat, voidaan jakaa kaasu- ja kiviplaneettoihin.

Aurinkokuntamme planeettojen sisäosista ja rakenteesta tiedetään tarkempia yksityiskohtia. Eksoplaneettojen tutkimusta vaikeuttaa niiden valtava etäisyys Maasta.

Maapallo on kiveä ja metallia. Kiveä on vaihtelevasti 10–40 kilometrin kerros. Sen alla on vaippa, jossa on kiven joukossa laavaa eli sulaa kiveä.

Maan sisempi ydin on rautaa ja nikkeliä. Sen ympärillä on samoja aineita juoksevassa muodossa.

Syvällä maapallon sisällä on hyvin kuuma. Keskellä lämpötila on jotakuinkin sama kuin Auringon pinnalla eli noin 6 000 celsiusastetta.

Muut aurinkokunnan kiviplaneetat Merkurius, Venus ja Mars ovat sisältä jokseenkin samankaltaisia kuin Maa. Kivisten eksoplaneettojen pinnan alla taas voi olla jopa suolainen meri.

Aurinkokunnan kaasuplaneettojen Jupiterin, Saturnuksen, Uranuksen ja Neptunuksen sisällä on lähinnä kaasua.

Ylimpänä on vetyä ja heliumia. Syvemmällä on eksoottisempia vyöhykkeitä, joissa on esimerkiksi ammoniakkipilviä ja heliumsadetta. Sisäosissa kaasujen paine ja tiheys kasvavat huomattavasti.

Kaasuplaneetoiden keskellä saattaa olla kiviplaneetoiden kaltainen kappale.

Voi olla, että kivisen ytimen sijaan esimerkiksi Jupiterin keskellä on erikoisempia aineita, kuten metallista vetyä. Sitä voi syntyä suuressa paineessa.

Harry Lehto

tähtitieteen dosentti

Turun yliopisto

Viro ja Suomi ovat lähekkäin kielellisestikin.

Miksi suomi ja viro ovat niin lähellä toisiaan? Kumpi kielistä on vanhempi?

Esteri Sidoroff, 8

Suomi ja viro muistuttavat toisiaan, koska ne ovat toistensa sukulaiskieliä. Niillä on siis pitkä yhteinen menneisyys.

Viro ja suomi ovat kehittyneet yhteisistä esimuodoistaan ja perineet niiltä piirteitään.

Niiden lähintä yhteistä esimuotoa sanotaan kantasuomeksi. Kantasuomen esimuoto kulkeutui tuhansia vuosia sitten Itämeren alueelle Volgan vesireittiä Keski-Venäjältä ja vielä kauempaa, Länsi-Siperiasta.

Viro ja suomi ovatkin kielinä paljon vanhempia kuin itsenäiset valtiot Suomi ja Viro. Kirjoitettuna kielenä kumpikin on pian viidensadan vuoden ikäinen.

1800-luvulta lähtien molempien kielten luku- ja kirjoitustaito lisääntyi. Monista uusista aihepiireistä alkoi ilmestyi näillä kielillä kirjoja.

Viro ja suomi ovat suurin piirtein yhtä vanhoja. Ne ovat vähän kuin epäidenttiset kaksoset.

Yhteistä ovat sekä samankaltaiset sanat että kielen rakenne. Suomalaisten onkin helppo oppia viroa ja virolaisten suomea. Kielten erot johtuvat siitä, että kummallakin on oma historiansa.

Suomi ja viro määritellään kuuluvan itämerensuomalaisiin kieliin, jotka ovat suomalais-ugrilaisten kielten alaryhmä.

Muita itämerensuomalaisia läheisiä sukulaiskieliä ovat esimerkiksi karjala, vepsä, vatja ja liivi.

Riho Grünthal

itämerensuomalaisten kielten professori

Helsingin yliopisto

Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat