Tunne syrjäytti järjen kielen­käytössä – muutos näkyy tutkijan mukaan sekä tieto­kirjoissa että kauno­kirjallisuudessa

Faktapuheen asema alkoi heiketä jo vuosikymmeniä sitten. On puhuttu jopa ”totuudenjälkeisestä ajasta”.

Tunteeseen ja intuitioon liittyvät sanat ovat yleistyneet ja faktoihin ja järkeen viittaavat sanat harvinaistuneet 40 viime vuoden ajan, tutkijat huomasivat.

22.3. 2:00 | Päivitetty 22.3. 13:14

Asioita perustellaan yhä useammin tunteella eikä tiedolla, mikä on saanut jotkut kutsumaan aikakauttamme ”totuudenjälkeiseksi ajaksi.”

Ilmiö sai kuitenkin alkunsa jo vuosikymmeniä sitten, kertoo valtaisa sanastoanalyysi.

Hollantilaisen Wageningenin ja yhdysvaltalaisen Indianan yliopiston tutkijat kävivät läpi miljoonia englannin- ja espanjankielisiä kirjoja.

He havaitsivat, että tunteeseen ja intuitioon liittyvät sanat ovat yleistyneet ja faktoihin ja järkeen viittaavat sanat harvinaistuneet 40 viime vuoden ajan.

Vuosina 1850–1980 tekstit vilisivät sellaisia sanoja kuin ”määrittää” ja ”päättely”, kun taas sanoja ”tuntea” ja ”uskoa” käytettiin vain harvoin. Vuoden 1980 tienoilla tilanne kääntyi päälaelleen.

Myös ”me”-pronominin käyttö väheni ja ”minä”-pronominin lisääntyi, mikä tutkijoiden mukaan kielii yhteisölähtöisen näkökulman heikentymisestä yksilökeskeisyyden hyväksi.

”Tulosten tulkinta on hankalaa”, tunnustaa tutkijaryhmään lukeutunut Johan Bollen Indianan yliopistosta tiedotteessa.

”Mutta samat muutokset ilmenevät sekä tietokirjoissa että kaunokirjallisuudessa.”

Tutkijat tarkastelivat myös yhdysvaltalaisen New York Times -lehden sekä internethakujen sisältöä. Samat kielelliset muutokset näkyivät niissäkin, he raportoivat Pnas-tiedelehdessä.

Vaikka täsmällistä syytä kielenkäytön muutoksille on vaikea osoittaa, tutkijat esittävät valistuneen arvionsa.

Faktapuheen vahvistuminen vuosina 1850–1980 saattaa johtua siitä, että tiede ja teknologia kehittyivät silloin voimakkaasti ja tuloksista hyötyivät kaikki. Se lujitti tieteen asemaa koko kulttuurissa.

Vuoden 1980 käännettä on tutkijoiden mukaan visaisempi eritellä, mutta se voi liittyä taloudellisiin jännitteisiin: kun tieteen voitot eivät enää jakaantuneet tasaisesti kaikille, sen suosio kärsi.

Vuodesta 2007 sosiaalinen media on entisestään lisännyt tunnepitoisen kielen käyttöä ja karsinut järkiperäistä.

”Tuloksemme viittaavat siihen, että totuudenjälkeisyys ilmiönä on yhteydessä historialliseen keinulautaan kahden perusluonteisen ajattelun välillä: päättely vastaan intuitio”, sanoo tutkija Ingrid van de Leemput Wageningenin yliopistosta.

”Yhteiskuntien pitää nyt löytää uusi tasapaino niin, että tunnustetaan intuition ja tunteen merkitys ja samalla otetaan kaikki hyöty irti järjestä ja tieteestä.”

Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2022.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat