Miksi ihmiset olivat keskiajalla niin väkivaltaisia?

Lasten tiedekysymyksissä pohditaan myös kalojen tietoisuutta, Merkuriuksen meteoriitteja ja laavan lämpöä. Ja miksi puuro jäähtyy nopeammin reunoilla kuin keskellä?

Crecyn taistelu taistelu käytiin Ranskassa vuonna 1346. Se oli yksi monista yhteenotoista satavuotisen sodan aikana 1300- ja 1400-luvuilla.

18.3. 2:00

Otso Metsä, 11

Keskiajalla väkivalta oli paljon yleisempää kuin nykyään esimerkiksi Euroopassa, kuten useimpina historian aikakausina. Tämä johtui ennen muuta siitä, että ihmisten piti itse huolehtia omasta turvallisuudestaan.

Ei ollut poliisia, jonka puoleen ihminen olisi voinut kääntyä, jos hän joutui rikoksen uhriksi.

Ajateltiin, että oli suvun velvollisuus suojella jäseniään ja kostaa heitä kohdanneet vääryydet. Se johti sukujen välisiin kamppailuihin ja väkivaltaisiin koston kierteisiin.

Sukujen välinen väkivalta on siis ollut tavallista useimpina historian aikakausina. Samankaltaista väkivaltaa esiintyy myös nykyään maissa, joissa poliisilaitos ei toimi eivätkä ihmiset luota vallanpitäjiin.

Keskiajan ihmiset eivät siis oikeastaan olleet sen väkivaltaisempia kuin ihmiset tavallisesti ovat historian aikana olleet.

Keskiaika esitetään poikkeuksellisen väkivaltaisena ajanjaksona monissa kirjoissa, elokuvissa ja videopeleissä. Ne eivät anna aikakaudesta aivan todenmukaista kuvaa. Ne korostavat keskiajan julmia piirteitä, koska niitä pidetään jännittävinä.

Jaakko Tahkokallio

vanhempi tutkija

Kansalliskirjasto

Kalakin tarvitsee ilmeisesti kavereita ja kivan ympäristön.

Tietävätkö kalat, että ne ovat akvaariossa?

Ilona Ahtonen, 10 ja Otso Ahtonen, 8

Kalojen käsityskyky ympäristöstä ei ole niin kehittynyt, että ne pystyisivät hahmottamaan olevansa juuri akvaariossa. Mutta akvaario ympäristönä vaikuttaa monin tavoin niiden kehitykseen ja käyttäytymiseen.

Akvaarioon siirretty kala tutkii uuden ympäristön ja oppii pian, missä rajat kulkevat.

Jos kaloilla on tekemistä, kuten kiviä tai muita kohteita tutkittaviksi, niiden aivot kehittyvät suuremmiksi. Silloin ne oppivat nopeammin kuin koruttomassa ympäristössä kasvaneet kalat.

Ne voivat myös tunnistaa, että akvaariossa on muitakin lajitovereita.

Toisaalta kalat saattavat myös stressaantua, jos samassa paikassa on liian paljon muita kaloja. Myös esimerkiksi juuri epäsopiva akvaario voi stressata niitä.

Monet kalat siis viihtyvät akvaariossa tietämättään olevansa akvaariossa, kun niillä on sopivia kavereita ja ympäristö ja ne pääsevät syömään ja lisääntymään.

Yksin pienessä akvaariossa majaileva kala puolestaan todennäköisesti voi huonosti.

Teppo Vehanen

kalabiologian dosentti

Luonnonvarakeskus

Merkuriukseen putoaa koko ajan hyvin pieniä kappaleita.

Onko Merkurius-planeetalla ollenkaan meteoriitteja, koska sillä ei ole ilmakehää?

Svenska Skolan i Hyvingen 5–6-luokka

Meteoriiteiksi sanotaan planeettojen tai kuiden pinnalle iskeytyneitä pieniä taivaankappaleita.

Yleisimmin meteoriitit ovat asteroideista tai komeetoista irronneita osia. Niitä syntyy myös suurempien taivaankappaleiden törmäyksissä.

Planeetan ilmakehään syöksyvä kappale yleensä kuitenkin kuumenee, kuluu ja hajoaa osittain tai kokonaan ennen kuin se pääsee planeetan pinnalle asti.

Kappaleen kuumenemisesta syntyvää valoilmiötä sanotaan meteoriksi eli tähdenlennoksi.

Merkuriuksella on hyvin ohut kaasukehä, joka ei suojele sitä taivaankappaleilta. Viime vuosikymmenen aikana Merkuriuksesta on otettu paljon valokuvia, joissa näkyy, että sen pinta on täynnä meteoriittien törmäyksistä syntyneitä kraattereita.

Monet noista syvänteistä ovat peräisin 3–4 miljardin vuoden takaa, jolloin aurinkokunnassa liikkui paljon enemmän kappaleita.

Uusien tutkimusten mukaan Merkuriuksen pintaan kohdistuu jatkuva hyvin pienikokoisten mikrometeoriittien pommitus. Pommitus hioo planeetan pintaa sileämmäksi ja synnyttää sille kivipölykerroksen.

Silja Pohjolainen

tähtitieteen dosentti ja yliopisto-opettaja

Turun yliopisto

Puuroannoksen reuna jäähtyy, koska lämpöä siirtyy parillakin tavalla.

Miksi lautasella puuro jäähtyy nopeammin reunoilta kuin keskeltä?

Elena Korpela, 9

Lautasella oleva puuro tosiaan jäähtyy – eli sen lämpö siirtyy pois – eniten reunoilta. Syöminen onkin mukavinta aloittaa sieltä.

Aineen jäähtyminen voi tapahtua kolmella eri tavalla. Lämpö voi siirtyä ensinnäkin aineen sisällä tai siihen kosketuksissa olevaan aineeseen.

Lämpöä voi siirtyä myös säteilemällä ympäristöön tai sitten jonkin virtaavan aineen mukana. Puurolautasen tapauksessa nämä kaikki tavat ovat mahdollisia.

Käytännössä puuro ei kuitenkaan ole niin paljon kuumempi kuin keittiöt tai olohuoneet, joissa se yleensä nautitaan, jolloin jäähtyminen säteilemällä on vähäistä.

Puuron pinnalta lämpöä siirtyy siihen kosketuksissa olevaan huoneilmaan. Sitä jouduttaa se, että lämmennyt ilma nousee aina ylöspäin.

Nämäkään jäähtymistavat eivät kuitenkaan selitä puuron nopeampaa jäähtymistä reunoilta, koska ne tapahtuvat samalla tavalla puuron pinnan joka kohdasta.

Vastauksen avain löytyy siitä, että puuron reunoilla lämpöä siirtyy myös puurosta lautaseen ja siitä ilmaan.

Lautaseen siirtynyttä lämpöä siirtyy kyllä myös pohjan kautta, mutta yleensä sellainen jäähtyminen ei ole tehokasta. Puinen pöytä tai muu lautasen alla oleva materiaali nimittäin johtaa useimmiten lämpöä huonosti.

Tom Kuusela

fysiikan yliopistotutkija

Turun yliopisto

Mitä laava ei sulata?

Oskari Mononen, 7

Laava on usein purkautuessaan lämpötilaltaan 1 000–1 200 celsiusastetta.

Sellainen lämpö sulattaa helposti esimerkiksi kaikki muovit ja joitakin metalleja, kuten lyijyn, alumiinin, hopean ja kullan. Se sulattaa myös vaikkapa ruokasuolan. Lasi ja valurauta voisivat todennäköisesti sulaa juuri ja juuri.

Sen sijaan esimerkiksi teräksen sulamisen lämpötila on 1 400–1 500 celsiusastetta. Monen metallin, kuten titaanin, kromin ja vanadiinin sulaminen tarvitsisi vielä kuumempia oloja.

Osmiumin, reniumin ja volframin sulaminen vaatii jo yli 3 000 celsiusasteen lämpötilan. Hiilen sulaminen vaatisi peräti 3 500 celsiusastetta, mutta se kuitenkin syttyisi palamaan laavaan joutuessaan jo noin 800 asteessa.

Käytännössä ainesten sulaminen riippuu lopulta siitä, kuinka nopeasti laava jäähtyy. Useimmissa tapauksissa se jäähtyy niin nopeasti, että lasi- ja metalliesineet eivät ehdi sulaa juuri ollenkaan.

Paras tapa sulattaa esine laavassa olisi pudottaa se tulivuoren aukon sisällä sulana kuplivaan laavajärveen.

Arto Luttinen

yli-intendentti

Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus

Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat