Kuinka nopeasti Antarktis oikeasti sulaa? Merkit ovat jo paikoin pelottavia

Osa mantereen keskiosista on jopa viilentynyt, mutta reuna-alueilla jäätikkö vetäytyy huolestuttavaa vauhtia.

Etelämantereella lämpötilojen kehitys vaihtelee. Sisäosissa on mitattu paikoin jopa viileneviä lukemia, mutta reunoilla selvästi lämpeneviä, tutkija sanoo.

8.11. 2:00 | Päivitetty 8.11. 6:37

Etelämanner lämpenee ilmastonmuutoksen vaikutuksesta globaalia keskiarvoa nopeammin.

Erityisen suureksi huolenaiheeksi on noussut mantereen suurimpiin jäätiköihin kuuluva Thwaites, jonka meren päällä kelluvassa jäähyllyssä havaittiin hiljattain suuria halkeamia.

Jäähyllyn arvioidaan murenevan jo 5–10 vuoden kuluessa.

Muutoksen nopeus yllätti myös tutkijat, kertoo Chilessä sijaitsevan Etelämantereen instituutin johtaja Marcelo Leppe.

”Yllättävää on muutoksen nopeus”, tutkija Marcelo Leppe sanoo Etelämantereen jäätiköiden sulamisesta.

Miksi mantereella tehdyt havainnot ovat niin merkittäviä?

Jäähylly on toiminut tulppana ja estänyt Thwaitesin jäätikköä valumasta mereen. Nyt lämmennyt merivesi on kuitenkin alkanut sulattaa jäähyllyä nopeasti alapuolelta.

Tutkijat arvioivat, että jäähyllyn hajotessa mantereella sijaitseva jäätikkö pääsee valumaan mereen kiihtyvällä tahdilla. Se puolestaan vauhdittaisi merenpinnan nousua tulevina vuosikymmeninä.

Lue lisää: Mitä tapahtuu, jos Etelämantereen jättimäinen jäätikkö romahtaa? Thwaitesin jäätikön alle on ilmestynyt kymmenien kilometrien onkalo

Kuinka yllättäviä tulokset olivat tiedeyhteisölle?

Yllättävää on muutoksen nopeus. Alamme vasta nyt nähdä, kuinka erityyppiset tapahtumat lämpöaalloista veden suolaisuuden ja merivirtojen muutoksiin vaikuttavat toinen toisiinsa. Niiden keskinäisen vuorovaikutuksen ennakoiminen on vaikeaa.

Mitä esimerkkejä tällaisista keskinäisistä vaikutuksista on?

Viime vuosina lämpöaallot ovat lisänneet suuria metsäpaloja esimerkiksi Australiassa. Sieltä on kulkeutunut Antarktikselle asti paljon nokea, joka värjää lumen tummaksi. Tumma lumi imee enemmän säteilyä ja saa sen sulamaan helpommin.

Jään heijastavuutta muuttavat myös erilaiset levät, jotka lämpenemisen myötä pääsevät levittäytymään syvemmälle mantereen jäätiköille.

Hupeneeko Antarktiksen jää kauttaaltaan?

Ei, osa mantereen keskiosista on itse asiassa viilentynyt. Reuna-alueilla muutos on kuitenkin selvä.

Olen vieraillut Antarktiksella 20 vuoden ajan eri tutkimusasemilla, ja joillain alueilla jäätiköt ovat vetäytyneet sinä aikana yli 200 metriä. Siellä missä on ollut aikaisemmin niemimaan kärki, voikin nyt olla tilalla saari.

Käytännössä joudumme piirtämään karttoja uusiksi etenkin mantereen pohjoisilla alueilla.

Miten lämpeneminen näkyy kasveissa ja eläimissä?

Antarktiksen reunamilla elävien kasvi- ja eläinlajien vyöhykkeet ovat liikkeessä kohti etelää.

Esimerkiksi jotkin pingviinilajit ovat siirtyneet alueille, jotka olivat aiemmin liian karuja niiden pesimiselle.

Lisäksi Antarktikselle on levittäytynyt ympäröiviltä mantereilta vieraslajeja. Tutkimusasemien lähellä on alkanut kasvaa esimerkiksi vihvilää.

Miten mannerta yritetään suojella?

Antarktista ei nähdä enää muusta maailmasta erillisenä alueena, jonka suojelu liittyisi paikallisesti vaikkapa saasteiden ja mikromuovien vähentämiseen.

Mannerta ympäröivät merivirrat vaikuttavat ilmastoon globaalisti, aivan kuten Golf-virta. Sen suojelemiseksi on siis tärkeintä vähentää päästöjä maailmanlaajuisesti.

Mikä antaa sinulle toivoa ilmastotoimien suhteen?

Kansainvälinen yhteistyö on tiiviimpää kuin koskaan, ja Antarktis on noussut valokeilaan: alueen tutkijoita kutsuttiin mukaan esimerkiksi hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n työhön.

Parhaillaan todistamme myös uusiutuvien energiamuotojen vallankumousta. Saimme 1980-luvulla aikaan ponnekaasuja koskevan Montrealin sopimuksen, jonka ansiosta otsonikato on vähentynyt – se ei ollut vähäinen saavutus. Voimme tehdä saman myös hiilidioksidin osalta.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2022

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat