Suomalaiskeksintö mullistaa neurologisten sairauksien hoitoa: aivot leikataan ultraäänen avulla ilman, että kalloa täytyy avata

Suomessa Turun yliopistollinen keskussairaala aloittaa aivoihin kohdennetun ultraäänihoidon. Keksintö voi mullistaa monen neurologisen sairauden hoidon.

Aivoihin kohdennetaan kypärän kautta ultraääniaaltoja, jotka polttavat aivoista pienen alueen.

7.3. 15:23

Tavalliselta vaikuttavan magneettikuvauslaitteen sisään on lisätty kypärämäinen osa. Kun potilas asettuu laitteeseen, hänen aivoihinsa kohdennetaan kypärän kautta ultraääniaaltoja.

Ne polttavat pienen ja äärimmäisen tarkasti valitun osasen aivoista. Näin voidaan helpottaa esimerkiksi potilaan elämää rajoittavaa vapinaa.

Kyseessä on aivoleikkaus, jossa kalloa ei jouduta avaamaan eikä ihoon tarvitse tehdä pientäkään viiltoa.

Uudenlainen hoitolaitteisto on nimeltään aivojen suurienergiainen kohdennettu ultraääni, lyhemmin neuro-hifu.

Turun yliopistollinen keskussairaala ottaa laitteen käyttöön tänä keväänä ensimmäisenä pohjoismaisena yliopistosairaalana.

”Näillä näkymin voimme hoitaa ensimmäiset potilaat toukokuussa”, kertoo Tyksin neurokirurgian erikoislääkäri, dosentti Janek Frantzén.

Laitteistolla voi hoitaa niin sanottua essentiaalista vapinaa, Parkinsonin tautia ja vaikea-asteista neuropaattista kipua. Ensimmäisinä jonossa ovat potilaat, jotka kärsivät essentiaalisesta vapinasta.

Tässä perinnöllisessä liikehäiriösairaudessa esimerkiksi syömisestä, kirjoittamisesta tai puhelimen käytöstä voi tulla ylivoimaista. Essentiaalista vapinaa esiintyy noin viidellä prosentilla 65-vuotiaista, ja se on noin joka viidennen vanhuksen vaiva.

Magneettikuvauksen avulla löydetään juuri oikea kohta, johon ultraääniaallot kohdistetaan.

Ultraääniaallot magneettikuvaukseen yhdistävän hoitomuodon on kehittänyt kanadalaistunut lääketieteellisen fysiikan tutkija Kullervo Hynynen. Pohjanmaalla syntynyt Hynynen työskentelee Toronton Sunnybrook-insituutissa sekä Toronton yliopiston professorina.

Aivojen kohdennettu ultraääni on niin lupaava hoitomuoto, että sitä on jo verrattu insuliinin, penisilliinin ja röntgenkuvauksen keksimiseen.

”Siinä on tavallaan kaksi laitetta: tämä korkeataajuuslaite, jolla voidaan leikata aivoja eli tehdä leesioita”, Frantzén kertoo.

Tämän lisäksi on kehitetty matalataajuuslaite, jolla pystytään avaamaan veri-aivoeste.

Veri-aivoeste on hiussuonten seinämistä koostuva suojakuori, joka ympäröi aivoja. Se valikoi, mitä aineita ja aineenvaihdunnan tuotteita verenkierrosta kulkee aivoihin. Veri-aivoeste suojaa näin aivoja monelta lääkkeeltä ja myrkyltä.

”Laitteella voidaan paikallisesti ja ajallisesti rajatun ajan avata veri-aivoeste. Tämä mahdollistaa esimerkiksi lääkehoidot, jotka eivät normaalisti menisi läpi aivoihin”, Frantzén sanoo.

veri-aivoesteen avaaminen on huima tieteellinen saavutus. Hynynen ryhmineen ohjasi vuonna 2014 ensimmäisenä maailmassa kemoterapialääkityksen veri-aivoesteen läpi ihmisen aivokasvaimeen.

Sen jälkeen suomalainen huippututkija kollegoineen on soveltanut veri-aivoesteen avaamista Alzheimerin taudin hoitoon.

Matalataajuinen laite on kuitenkin vasta tutkimuskäytössä, eikä sitä pystytä vielä hankkimaan potilastyöhön Tyksin kaltaisissa julkisissa sairaaloissa. Frantzénin mukaan tavoitteena kuitenkin on, että laite saataisiin Turkuun parin vuoden kuluttua.

Teknologia voi mullistaa esimerkiksi Alzheimerin taudin hoidon, Frantzén arvioi.

”Siinä haetaan sitä, että voidaan esimerkiksi kasvutekijöitä siirtää aivojen muistikeskuksen hippokampuksen alueelle ja tavallaan luoda uusiutuvaa hoitoa.”

Parkinsonin tautia ja essentiaalista vapinaa on aiemmin hoidettu kirurgisesti syväaivostimulaatiohoidolla eli DBS:llä. Se pysyy Frantzénin mukaan johtavana hoitomuotona jatkossakin. DBS ei kuitenkaan sovi kaikille potilaille, ja hifu voi tuoda heille helpotusta.

”Hoito on erittäin potilasystävällistä”, Frantzén sanoo.

Kypärä kiinnitetään paikallispuudutuksessa, ja ehkä suurin vaiva potilaalle koituu siitä, että hiukset on leikattava.

Aivojen kohdennettu ultraäänikään ei silti sovellu aivan kaikille potilaiden kallon tiheydestä riippuen. Haittavaikutuksina voi olla esimerkiksi kasvojen tai raajojen puutumista.

Aivojen leikkaamiseen tarkoitetun laitteen kypärässä on 1 024 ultraäänianturia, joista tietokone valitsee kohteen mukaan aktiivisiksi hoitoon noin 800 anturia.

Ultraääniaallot kohdennetaan yliaktiiviseen aivotumakkeeseen, joka aiheuttaa esimerkiksi vapinaa. Syväaivostimulaatiossa yliaktiivinen alue tavallaan tainnutetaan sähköllä. Aivojen kohdennetussa ultraäänihoidossa puolestaan ääniaallot polttavat kyseisen alueen ja sammuttavat sen liiallisen toiminnan.

Frantzén on tutustunut laitteen käyttöön Madridissa ja Barcelonassa kollegojensa, Tyksin ylilääkärin ja radiologian professorin Roberto Blanco Sequeirosin ja neurokirurgi Pekka Jokisen kanssa.

Tyksissä on aiemmin käytetty kohdennettua ultraäänihoitoa kasvainten hoidossa esimerkiksi kohdun, eturauhasen ja luuston alueilla. Uudella laitteistolla ultraääntä pystytään kohdentamaan aivoihin.

Lue lisää: Kullervo Hynysen keksintö saattaa mullistaa syövän, Alzheimerin ja Parkinsonin taudin hoidon – fyysikon löytöjä on verrattu penisilliinin ja röntgenkuvauksen keksimiseen

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat