Hylätty avaruusraketin osa iskeytyi Kuun toiselle puolelle – kiertolaista alettiin pitää ikään kuin kaatopaikkana jo syyskuussa 1959

Yli neljä tonnia painanut kappale on jo 61. Kuuhun iskeytynyt avaruusromu – nyt romua päätyi Kuuhun ensi kertaa vahingossa.

Kuuta kohti lensi viime viikolla avaruusromua. Kohteen pinnan heijastuksista pääteltiin, että osa on alunperin Kiinasta.

9.3. 2:00

Kuun toiselle puolelle iskeytyi kantoraketin osa perjantaina iltapäivällä. Kuussa tärähti noin kello 15.26 Suomen aikaa.

Vieläkään ei aivan varmasti tiedetä, mistä osa on lähtöisin, mutta se painoi yli neljä tonnia ja oli noin 12 metriä pitkä.

Isku on tavallaan myös historiallinen. Ensi kertaa Kuuhun iskeytyi ihmisen valmistama osa, jota ei sinne suunniteltu.

Iskun aiheutti nähtävästi kiinalaisen kantoraketin yksi osa, polttoainetta sisältänyt kantoraketin kolmas vaihe.

Tämä Kiinan raketti Chang’e 5-T1 lähetettiin Kuuhun vuonna 2014. Nyt seurattu osa jäi aluksi tyhjänä kaoottiselle radalle avaruuteen. Kappale ajelehti avaruudessa peräti seitsemän vuotta, kertoo tiedelehti Nature. Lopulta Kuun painovoima veti sen puoleensa.

Kohteen rungosta heijastunut auringonvalo viittaasi siihen, että osa tulee Kiinasta. Vuosia sitten luultiin, että se oli avaruusyhtiö SpaceX:n kantoraketin osia.

Avaruusalalla eri pelurit käyttävät raketeissaan erilaista maalipintaa. Lentorataa tutkineet voivat päätellä kohteen pinnan heijastumista, mistä aluksesta osa on.

Hertzsprungin kraatteri kuvan keskellä on läpimitaltaan yli 500 kilometriä. Se ei näy maapallolle.

Iskun paikka oli lähellä Hertzsprungin isoa, läpimitaltaan yli 500-kilometristä kraatteria. Törmäys synnytti myös pienen kraatterin, jonka läpimitaksi on arvioitu noin 20 metriä.

Törmäystä ei tällä kertaa kuvannut mikään laite. Teleskoopit Maassa eivät edes näe Kuun kääntöpuolelle.

Arvioitu törmäyspaikka on Hertzsprungin kraatterin sisällä, Kuun sillä puolella joka ei näy Maahan (Far Side).

Kuuta kiertää kuitenkin parikin satelliittia. Yhdysvaltain Lunar Reconnaissance Orbiter kiersi Kuuta iskun hetkellä muualla. Satelliitti kuitenkin kuvaa iskupaikan ehkä jo maaliskuun puolivälissä.

Kuuta kiertää myös Intian kuuluotain Chandrayaan-2, joka voi myös paikantaa törmäyksen.

Kuuhun on ennestään lähetty tai ohjattu 60 kertaa luotaimia, satelliitteja ja muita avaruusalusten osia.

Kappale jätti Kuun pintaan varmasti merkkejä, sillä se iskeytyi kraatteriin tai sen lähelle lähes 10 000 kilometrin tuntivauhtia, kertoo verkkosivu Science Alert.

”Olisimme nähneet välähdyksen, sitten pinnalle leviävää pölyä ja hajonneita raketin palasia. Myös kiviä ja lohkareita sinkoutui jopa satojen kilometrien päähän.”

Näin iskua kuvaili tähtitieteilijä Bill Gray uutiskanava CNN:lle.

”Meillä oli paljon dataa radan seurannasta”, hän sanoo verkkosivu Phys.Orgin mukaan.

Gray tutkii avaruuden kappeleiden kiertoratoja, yleensä asteroideja. Samalla hän myös löytää tuntemattomien kappaleiden ratoja. Hän havaitsi jo maaliskuussa 2015, että tämä tuntematon kappale on ajautumassa hiljalleen kohti Kuun pintaa.

Kuun pinnalla elää ehkä yhä pieniä karhukaisia.

KARULLE Kuulle iskusta ei ole paljoa haittaa. Pinta on muutenkin kraattereiden täplittämä.

Elämää isku ei myöskään tuhonnut. Kuusta ei ole löydetty edes mikrobeja.

Kivistä naapuriamme ei ole kuitenkaan tarkoitettu avaruusromun kaatopaikaksi, ei nyt eikä jatkossakaan, varoittavat monet Kuun tutkijat.

Kuuhun on jo ennestään yli 62 vuoden aikana lähetty tai ohjattu peräti 60 kertaa luotaimia, satelliitteja ja muita avaruusalusten osia.

Avaruusromun määrää Kuussa on tilastoitu tiedelehti Naturen artikkelissa.

Kuuta alettiin pitää jonkinlaisena kaatopaikkana jo syyskuussa 1959. Silloisen Neuvostoliiton Luna 2 oli ensimmäinen ihmisen valmistama laite, joka otti tuntumaa toiseen taivaankappaleseen. Luna 2 iskeytyi lähelle Kuun päiväntasaajaa.

Monia osia on sittemmin isketty tahallaan Kuun pintaan.

Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa iskeytti Apollo-hankkeessa kuurakettiensa osia Kuuhun.

Elettiin 1960- ja 1970-lukujen taitetta. Esimerkiksi Apollo 14:n osia ajettiin silloin Kuun pintaan. Näin Nasa aiheutti tahallaan Kuun maanjäristyksiä ja tutki iskujen avulla Kuun seismistä energiaa.

Kuun pinnalle on ehkä ajautunut myös maapallon elämää. Pieniä karhukaisia oli Israelin kuuluotaimen kyydissä 2019. Tämä laskeutuja Beresheet epäonnistui ja iskeytyi Kuun pintaan.

Karhukaiset ehkä lensivät ulos säilytystilastaan. Ne tiedetään hyvin sitkeiksi olioiksi.

Ainakin puoli tusinaa laitetta lähetetään Kuuhun tai sen kiertoradalle tänä vuonna. Kuusta tulee nähtävästi niidenkin loppusijoituspaikka.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat