Miksi sodasta vastuussa olevia ihmisiä ei laiteta vankilaan?

Lasten tiedekysymyksissä pohditaan myös veden jäätymistä, vesinokkaeläimen erikoisuuksia ja lipputangon valkoisuutta. Ja miten inkat olivat niin taitavia rakentajia?

Ukrainassa ihmiset ovat kärsineet sodasta suuresti. Kuva on pahasti vaurioituneesta Mariupolista.

15.4. 2:00 | Päivitetty 22.4. 12:12

Enni Haara, 10

Kun Yhdistyneet kansakunnat -järjestö perustettiin vuonna 1945, sodat tuomittiin jyrkästi.

Ei kuitenkaan saatu sovittua, että hyökkäämisestä vastuussa olevat ihmiset tuomitaan vankilaan. Valtiot olivat toisiaan kohtaan liian epäluuloisia.

Vasta 1990-luvulla YK:ssa saatiin perustettua sotarikoksiin erikoistuneet tuomioistuimet. Haagissa Hollannissa aloitti vuonna 2003 Kansainvälinen rikostuomioistuin.

Tuomioistuimissa on tuomittu joitain sotilaita ja sotapäälliköitä. Sodasta vastuussa olevia poliitikkoja sen sijaan ei yleensä ole saatu tuomiolle.

He ovat useimmiten niin tärkeässä ja hallitsevassa asemassa kotimaassaan, ettei heitä saada vastuuseen oman maan tuomioistuimissa.

Poliitikkoja voidaan ottaa kiinni, kun he matkustavat ulkomailla, mutta niin on käynyt vain harvoin. Valtiot eivät halua suututtaa toisiaan toimimalla niin.

Virassa oleva valtionpäämies nauttii myös kansainvälisen oikeuden tarjoamaa immuniteettia eli syytesuojaa toisessa maassa. Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa syytesuojaa ei kuitenkaan ole.

Vuonna 2009 pidätysmääräys annettiin Sudanin päämiehestä al-Bashirista, joka oli vielä virassa. Häntä syytetään Darfurin alueella tehdyistä sotarikoksista.

Al-Bashiria ei ole toistaiseksi saatu pidätettyä, sillä Sudanin hallinto ei ole suostunut luovuttamaan häntä.

Martti Koskenniemi

kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori

Helsingin yliopisto

Veden suola laskee jäätymisen lämpötilaa jonkin verran.

Jäätyykö suolainen merivesi huonommin kuin järvivesi – ja vaikuttaako veden suola jään kestävyyteen?

Onni Sandberg, 11

Vesi koostuu pienistä rakenneosista, joita sanotaan molekyyleiksi.

Molekyylit ovat jatkuvassa liikkeessä. Se on sitä nopeampaa, mitä lämpimämpää vesi on. Kun lämpötila laskee, molekyylit hidastuvat, alkavat liittyä yhteen ja muodostaa jääkiteitä.

Puhdas vesi jäätyy, kun sen lämpötila on nolla astetta celsiusta. Jos vedessä on jotain muuta ainetta, kuten suolaa, se vaikeuttaa molekyylien liittymistä. Silloin jäätyminen tapahtuu kylmemmässä. Joten vastaus ensimmäiseen kysymykseen on siis kyllä.

Valtamerissä on melko suuri suolapitoisuus, joten niiden jäätymispiste on noin –1,8 astetta. Itämeressä suolaa on vähän, joten sen veden jäätymispiste on lähellä nollaa.

Erittäin suolainen Kuollut meri Israelissa puolestaan jäätyisi todennäköisesti vasta 15–20 asteen pakkasessa.

Suola vaikuttaa myös jään kestävyyteen. Kun merivesi jäätyy, sen suola jää suurimmaksi osaksi sulaan veteen. Osa suolasta päätyy kuitenkin jään sisään, jolloin jäästä tulee huokoista ja siten heikompaa.

Jäätyminen ei kuitenkaan tosielämässä tapahdu aivan suoraviivaisesti. Myös ilman lämpötilan vaihtelut, tuuli sekä lumi- ja vesisade vaikuttavat jäähän. Vesi voi talven aikana jäätyä ja sulaa monta kertaa.

Etenkin merellä on monenlaista jäätä, joka on usein myös liikkeessä. Se murtuu, ajelehtii ja kasautuu. Tällöin muodostuu rakenteeltaan ja lujuudeltaan erilaisia kerroksia.

Jaakko Seppänen

tutkija

Ilmatieteen laitos

Vesinokkaeläimessä on nisäkään piirteitä, mutta se munii.

Miten vesinokkaeläin voi olla nisäkäs, jos se munii?

Joel Petänen, 11

Kaikkia nisäkkäitä yhdistää se, että ne ruokkivat jälkeläisiään maidolla eli imettävät niitä. Vesinokkaeläimen naaras tuottaa maitoa vatsan puolen uurteisiin, joista poikaset sen nuolevat.

Vesinokkaeläimellä on siis nisäkkäille tyypilliset maitorauhaset. Sillä on myös nisäkäsmäinen karvainen turkki. Vesinokkaeläimellä on sama perinnöllinen kehityslinja kuin muilla nisäkkäillä. Sen lisääntymiselimet ovat kuitenkin kuin linnuilla ja matelijoilla – ja se lisääntyy tosiaan munimalla.

Vesinokkaeläin eroaa paljon suurimmasta osasta nisäkkäistä, koska se kuuluu nokkaeläimiin. Nokkaeläimiin lasketaan myös viisi nokkasiilien lajia. Ne ovat kehittyneet therapsiideista eli nisäkäsmäisistä matelijoista, jotka olivat vallitseva matelijoiden ryhmä ennen dinosaurusten aikaa.

Vesinokkaeläinten kehitys poikkesi nisäkkäistä jo silloin, kun kaikki nisäkkäiden ominaisuudet eivät olleet vielä kehittyneet. Näin kävi viimeistään jurakaudella 166 miljoonaa vuotta sitten.

Jussi Viitala

tietokirjailija, biologian tutkija

Miksi lipputangot ovat valkoisia?

Nuutti Ruhanen, 8

Kaikki lipputangot eivät ole valkoisia. Euroopan korkeimmassa lipputangossa Haminassa on leveä sininen raita tangon yläosassa.

Monesti ulkomailla näkee tankoja, jotka ovat esimerkiksi hopeanharmaita. Vanhoista valokuvista näkee, että lipputangot olivat Suomessa aiemmin myös puun- ja metallinvärisiä tai niissä oli sinivalkoisia raitoja.

Lipputangon väristä ei ole Suomessa eikä monessa muussakaan maassa lainsäädäntöä tai virallista ohjetta. Jokainen voi yleensä itse päättää, minkä värisen tangon pihallensa laittaa.

Suomessa on nykyisin hyvin yleistä, että lipputangot ovat valkoisia. Lipputankoa pystyttäessään moni valitsee valkoisen jo siitä yksinkertaisesta syystä, että valmistajat suosivat valikoimissaan niitä ja muun väriset tangot tulee tilata erikseen.

Värin yleistymiseen on vaikuttanut se, että tangot valmistetaan nykyisin usein lujitemuovista alumiinin, teräksen tai puun sijaan.

Valkoinen lipputanko sulautuu myös hyvin ympäristöönsä eikä herätä paljon huomiota. Väri ei riitele yleensä tangossa liehuvan lipun värien kanssa. Näin liput kirkkaine väreineen pääsevät oikeuksiinsa.

Koska liputtaminen on arvokas ja iloinen asia, on hyvä, että myös lipputankoon suhtaudutaan kunnioittavasti.

Hanne Huvila

johtava asiantuntija

Sisäministeriö

Laavaa valuu Havaijilla purkautuvasta tulivuoresta

Onko laava märkää?

Vellamo Pieviläinen, 11

Märkä tarkoittaa sellaista ainetta, jonka pinnalla on nestettä. Se kastelee, kun siihen koskettaa esimerkiksi kädellä tai esineellä. Tuo neste on useimmiten vettä.

Tulivuoren sisältä ulos virtaava laava on noin tuhat celsiusastetta kuumaa. Kun laava purkautuu maan pinnalle, sen seassa on pieni määrä vettä. Tuo vesi ei kuitenkaan tee laavasta märkää, koska se poistuu suoraan ilmaan tuulikuumana höyrynä.

Virtaava laava on kuitenkin sulaa kiveä, eli se on nestemäistä ainetta. Periaatteessa tuo nestemäinen kivi on märkää siinä missä vesikin.

Laava on niin kuumaa, että kädellä sen koskettaminen ei tosin onnistu. Laavaan upotettu esine kastuu, ellei kuumuus sulata tai polta sitä.

Kun laavavirran lopulta pysähtyy, se jäähtyy ja kovettuu laavakiveksi. Tuon kovettuneen laavan pinta on sateen jälkeen märkä vedestä – silloinkin laava siis on märkää.

Arto Luttinen

yli-intendentti

Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus

Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.

Oikaisu 22. huhtikuuta kello 12.15: Korjattu kohtaa, jossa kerrotaan, miten suola vaikuttaa jään kestävyyteen

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat