Istutteet aivoissa palauttivat viestintä­kyvyttömälle keinon kertoa toiveitaan: ”Kiitos. Haluan nyt kuunnella kovalla yhtä bändiä”

Mikrosirut aivoissa voivat avata lukot niiltä, joiden yhteydet ulkomaailmaan ovat täysin poikki – mutta aistit ja aivot toimivat. ”Rakastan poikaani” oli yksi viesteistä.

Toinen elektrodien nipusta, jotka istutettiin potilaan aivoihin. Niiden avulla hän sai yhteyden ulkomaailmaan.

29.3. 2:00 | Päivitetty 29.3. 9:50

Täysin liikkumaton 36-vuotias saksalainen potilas on saanut apua kahdesta istutteesta, jotka asennettiin hänen aivoihinsa.

Niissä oli nippu elektrodeja, jotka oli tehty herkiksi aivojen sähköisille signaaleille.

Nyt potilas on voinut jakaa muutamia lauseita perheensä kanssa. Se onnistui, kun hän keskittyi esimerkiksi aakkosiin. Niiden avulla hän saattoi tuottaa hitaasti tekstiä.

Tällaiset istutteet ovat helpottaneet potilaita ennenkin.

Yleensä potilailla on vääjäämättä etenevä ALS-sairaus. Siinä rappeutuvat vähitellen ne liikehermosolut, jotka ohjaavat tahdosta riippuvien lihasten toimintaa.

Tutkijat sanovat, että miehen tila oli kehittynyt hyvin vakavaksi. Viestinnän, tosin hitaan viestinnän, onnistuminen on hoidossa suuri edistysaskel.

”Saimme ensi kertaa viestejä ulos henkilöltä, jolla ei ole enää yhtään liikkeitä”, sanoo tutkija Jonas Zimmermann Wyss-keskuksesta Sveitsissä. Se on yksityinen tutkimuskeskus, joka on erikoistunut neurotieteisiin.

Potilas oli niin sanotussa näennäisessä koomassa.

Se tunnettaan myös nimellä lukitus-oireyhtymä, kertoo tiedote Science Alert -verkkopalvelussa. Oireyhtymää kuvaillaan esimerkiksi Neurology-lehdessä toisessa tutkimuksessa.

Vaikka nämä potilaat eivät pysty kävelemään tai puhumaan, he tiedostavat ympäristöä eri aistiensa, kuten näön, kuulon, maun ja hajun avulla. Ajattelu on myös normaalia.

Jos potilaalla ei ole kykyä liikuttaa suuta tai kieltä, on hänen viestintänsä kuitenkin rajattua. Jos potilas voi liikuttaa silmiä, hän voi ”osoittaa” niillä esimerkiksi kirjaimia ja tehdä näin itsensä ymmärretyksi.

Toisilla tämäkään viestintä ei enää onnistu.

KokeILUUN tarjoutunut saksalainen mies oli sairastunut ALS-tautiin 2015.

Pian hän oli jo menettänyt kyvyn kävellä ja puhua. Vuotta myöhemmin hänet laitettiin hengityskoneeseen. Vuosi sen jälkeen hän menetti kyvyn kohdistaa katseensa.

Tila heikkeni, mikä sai myös hänen perheensä suostumaan kokeeseen, jossa hän saisi istutteita aivoihinsa.

Sirut vietiin aivojen siihen osaan, joka ohjaa lihasten liikettä.

Yhdessä sirussa oli 64 neulamaista elektrodia. Ne nappasivat hermostosta signaaleja, kun potilas esimerkiksi ajattelee liikkumista.

Nämä heikot signaalit ja herätteet lähetettiin tietokoneelle. Se muutti impulsseja ”kyllä” tai ”ei” -muotoon.

Aiemmin jotkut ALS-potilaat ovat voineet viestiä tällaisten istutteiden avulla tietokoneen tekstiohjelman kanssa.

Tämä on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun ALS-potilas, jolla ei ole kykyä käyttää edes silmiään, pystyy samaan.

”Aiemmin on epäilty, onko tämä edes mahdollista”, sanoo Mariska Vansteensel kokeesta tiedelehti Sciencelle.

Hän on aivojen ja tietokoneiden rajapintojen tutkija Utrechtin yliopiston lääketieteellisessä tutkimuskeskuksessa Hollannissa. Tällä kertaa hän ei ollut mukana tutkimuksessa.

Tekniikkaa piti harjoitella kuukausia. Hiljalleen potilas oppi hallitsemaan aivosignaalien purkua ja niiden nopeutta.

Potilas pystyi vastaamaan tavutus- ja kirjoitusohjelman avulla. Potilas valitsi ajatuksissaan tietyt kirjaimet. Siitä lähti tietokoneeseen pieni signaali.

Ohjelma puhuu ne ääneen, ja kirjaimista muodostuu sanoja ja lauseita. Joskus potilas pystyi tuottamaan vain sanoja.

Ohjelmassa oli ongelmansa. Yhden kirjaimen valinta saattoi kestää minuutinkin.

Lisäksi hän vastasi yksinkertaisiin kysymyksiin ”kyllä” tai ”ei” vain noin 80-prosenttisella tarkkuudella. Siksi samoja kysymyksiä oli toistettava.

Laitteiden järjestely potilaan vuoteen äärellä on kuvattu tässä.

Hän halusi myös gulassikeittoa ja olutta.

Ensimmäinen sana, jonka täysin liikkumaton ALS-potilas sanoi, oli ”kiitos”. Se oli osoitettu tutkimuksen johtavalle psykologille Niels Birbaumerille.

Sitten hän ilmaisi joukon pyyntöjä, kuten ”päänhierontaa”. Seuraavaksi: ”Haluaisin kuunnella Tool-yhtyeen albumia kovalla volyymilla.”

Kun istutteiden asentamisesta oli kulunut jo pitempään, hän lähetti viestin: ”Rakastan poikaani”. Sitten hän pyysi lastaan katsomaan Disneyn elokuvan hänen kanssaan.

Päivänä 462 potilas ilmaisi, että hänen ”suurin toiveensa on uusi sänky”. Hän halusi myös gulassikeittoa ja olutta.

”Jos potilas muodostaa täysin lukittuneessakin tilassa tällaisia lauseita, on se vain myönteistä”, kommentoi eri lauseita yksi niistä, joka toteutti hoitoa eli Ujwal Chaudhary The Guardian -sanomalehdelle.

Tutkimuksen julkaisi tiedelehti Nature Communications.

Lue lisää: Suomalaiskeksintö mullistaa neurologisten sairauksien hoitoa: aivot leikataan ultraäänen avulla ilman, että kalloa täytyy avata

Lue lisää: Kuolevan aivojen vilkas sähkö­käyrä rekisteröitiin sattumalta – aivo­sähkö­käyrä vilkastui noin 30 sekunniksi ennen ja jälkeen sydämen pysähdyksen

Lue lisää: Ennakkoluulot näkyvät aivoissa – välittömissä tunnereaktioissa ihmisen aivot suosivat omaa ryhmää ja hyljeksivät vieraita

Oikaisu 29. maaliskuuta kello 9.50: Niels Birbaumer on psykologi, ei neurobiologi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat