Näkeekö vauva unta? Minkälaista unta vauva näkee?

Lasten tiedekysymyksissä pohdistaan myös inkojen rakennustaitoa, dalmatiankoirien pilkkuja ja kaktusten vedentarvetta. Entä kuoleeko ennemmin hirmuiseen kylmyyteen vai kuumuuteen?

Aivotutkimuksen perusteella vauvat saattavat nähdä unia.

22.4. 2:00 | Päivitetty 27.4. 18:22

Paulus Kotkavuori, 5

Unitutkimuksessa on tärkeää, että unennäkijä osaa kertoa, millaisia unia hän on nähnyt.

Koska vauvat eivät osaa kertoa unistaan, emme tiedä varmasti, näkevätkö he niitä. Nuorimmat lapset, joiden kertomia unia tutkijat ovat päässeet tutkimaan, ovat noin 3-vuotiaita.

Vaikka vauvoilta ei voi kysyä unien näkemisestä, aivotutkimuksen perusteella he saattavat nähdä unia. Kun vauvat nukkuvat, heidän aivonsa toimivat välillä sellaisilla tavoilla, jotka muistuttavat aikuisten rem-unta. Rem-uni on nukkumisen vaihe, jonka aikana nähdään usein unta.

Jos vauvat uneksivat, unien täytyy olla hyvin erilaisia kuin vanhempien ihmisten unet. Vauvan aivot eivät vielä oikein osaa hahmottaa maailmaa eikä heillä ole juuri lainkaan muistoja.

Siksi heidän unissaan ei todennäköisesti ole selkeää maailmaa tai tarinaa. Ne voisivat koostua erilaisista tuntemuksista ja tunteista, joita vauvan on vaikea erottaa toisistaan.

Nukkuminen on tärkeää aivojen kehitykselle. Myös unien näkeminen voi auttaa oppimaan asioita. Vauvat nukkuvatkin todella paljon ja heidän aivonsa kehittyvät hurjaa vauhtia!

Nils Sandman

erikoistutkija

Turun Yliopisto

Inkat olivat hyvin taitavia käsittelemään kiveä.

Miten inkat pystyivät rakentamaan pitkiä riippusiltoja rotkojen yli? Miten he olivat niin hyviä rakentamaan?

Silva Kulju, 12

Inkat ja heidän edeltäjänsä Tiahuanaco- ja Wari-kulttuurit olivat todella hyviä käyttämään tiettyjä rakennustekniikoita.

Heidän taitonsa liittyivät etenkin kiven käsittelyyn. He olivat maailmanhistorian etevimpiä pystyttämään monumentaalisia kivirakennuksia.

Eniten ihmetystä on herättänyt massiivisten monikulmaisten kivien liittäminen yhteen saumattomasti, ilman laastia.

Inkojen ja heidän edeltäjiensä kansoittama alue Etelä-Amerikassa on maailman epävakaimpia maanjäristysalueita. Oli tärkeää oppia rakentamaan niin, etteivät rakennukset sortuneet.

Kun kivet alkoivat täristä, ne eivät laastittoman tekniikan ansiosta irtaantuneet toisistaan, eivätkä seinät kaatuneet.

Myös riippusiltojen tekemisessä inkat ja edeltäjät olivat erinomaisia. Siltojen perusrunko muodostui neljästä todella paksusta köydestä.

Riippusiltoja on tosin tehty tehokkaasti muillakin korkeilla vuorilla ja syvien jokirotkojen läheisyydessä.

Noita siltoja oli tärkeää osata rakentaa siinäkin mielessä, että niiden uusiminen on verraten nopeaa ja helppoa. Sillat saattoi myös katkaista, jos se oli tarpeen esimerkiksi alueiden puolustamisen takia.

Inkojen ja heidän edeltäjiensä rakennustaidot kehittyivät pikku hiljaa vuorimaiden vaativissa oloissa vuosituhansien kuluessa. Aikaa taitojen kehittämiseen oli paljon. Rakennelmia alettiin tehdä Perun rannikolle jo 2 000–3 000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua.

Juha Hiltunen

Amerikan alkuperäiskulttuurien dosentti

Oulun yliopisto

Dalmatiankoiran pilkuilla ei liene käytännön merkitystä.

Miksi dalmatiankoiralla on pilkut?

Eevi Hietaniemi, 9

Dalmatiankoiran valkoinen turkki on ainutlaatuinen. Siinä on melko tasaisin välein mustia tai tummia pyöreähköjä täpliä.

Aivan vastaavaa väritystä ei esiinny muilla koiraroduilla. Joillakin hevosroduilla kuten appaloosalla ja knabstrupinhevosella esiintyy samankaltaista väritystä.

Dalmatiankoiran pennut ovat kuitenkin syntyessään kokonaan valkoisia. Pilkut tulevat esiin vähitellen ensimmäisten elinviikkojen aikana.

Koirien ja muiden eläinten karvan väritys muodostuu pigmentistä eli väriaineesta. Sitä tuottavat ihon pigmenttisolut. Normaalisti käy niin, että pigmenttisolujen esiasteet kulkeutuvat jo kohdussa kehittyvän koiran keskiselän alueelta ympäri kehoa. Ne päätyvät ihon sisempään kerrokseen, jossa ne erilaistuvat pigmenttiä tuottaviksi soluiksi.

Dalmatiankoirilla, kuten myös muilla valkokirjavilla koirilla, tuo pigmenttisolujen siirtyminen on kuitenkin häiriintynyt. Dalmatiankoiralla pigmenttiä on vain niissä karvoissa, jotka muodostavat pilkkuja. Valkoisista karvoista pigmentti puuttuu kokonaan.

Dalmatiankoiran täplät ovat jalostuksen tuotetta. Yksi jalostuksella saatu geenimuunnos saa aikaan valkoisen turkin, toinen pilkut ja kolmas säätelee pilkkujen kokoa ja muotoa.

Mitään käytännön merkitystä täplillä ei ole. Jalostajille kyse on todennäköisesti aina ollut puhtaasti ulkonäöllisestä seikasta. Pilkuista ei ole koiralle haittaa eikä hyötyä.

Marjo Hytönen

molekyyligenetiikan dosentti

Folkhälsanin tutkimuskeskus ja Helsingin yliopisto

Kaktukset viihtyvät kuivassa maastossa.

Voiko kaktus elää ilman vettä?

Tuukka Ala-Hulkko, 10

Kaktukset ovat sopeutuneet elämään kuivilla paikoilla.

Ne selviävät pitkiäkin aikoja ilman vettä. Aavikolla kuivaan mukautuneet kaktukset voivat selvitä jopa kaksi vuotta ilman sadetta.

Täysin ilman vettä kaktuskasvit eivät kuitenkaan voi elää. Vesi on kasveille, kuten muillekin eliöille, välttämätöntä.

Kaktusten kyky sietää hyvin kuivuutta johtuu monesta seikasta. Niillä on ensinnäkin paksu ja mehevä varsi, joka säilöö tehokkaasti vettä. Lisäksi monet niistä ovat piikikkäitä. Piikit suojaavat kasveja syöviltä eliöiltä, Auringon porotukselta ja veden haihtumiselta.

Kaktusten juuret puolestaan risteilevät usein lähellä maan pintaa, jolloin kasvit saavat tehokkaasti vettä kun sataa. Kaktuskasvit myös avaavat ilmarakonsa öisin, jolloin ilma on viileämpää ja kosteampaa kuin päivällä. Näin vettä karkaa vähemmän avonaisten ilmarakojen kautta.

Saijaliisa Kangasjärvi

kasvibiologian apulaisprofessori

Helsingin yliopisto

Ihminen selviytyy aika kuumassa ja kylmässä, kunhan varustautuu hyvin.

Kumpaan kuolee nopeammin, äärimmäisen kuumaan vai kylmään?

Essi Kortte, 8

Matalin mahdollinen lämpötila on –273,15 celsiusastetta. Hyvin lähelle sitä on päästy laboratorioissa. Lämpötilan ylärajaa ei tarkasti tiedetä, mutta Auringon ytimessä on noin 15 miljoonaa astetta.

Auringon ytimen lämmössä ihminen kuolisi välittömästi. Koska ero kehon lämpötilaan olisi valtava, ihminen palaisi kokonaan silmänräpäyksessä.

Toisaalta –273,15 asteessa elintoiminnot loppuisivat kymmenissä sekunneissa. Voidaankin sanoa, että äärimmäisen kuuma tappaa nopeammin.

Lähellä Etelänapaa on mitattu maapallon alin lämpötila, joka on –89 astetta. Korkein lämpötila eli 56 astetta on mitattu Kalifornian Kuolemanlaaksossa. Hyvin kylmät ilmat aiheuttavat yleensä enemmän kuolemia kuin kuumat.

Elimistö on sopeutunut parhaiten siihen, että ympärillä on noin 26–33 astetta.

Kehon koko, vaatetus, ilman kosteus ja sekä ravinnon ja veden saanti merkitsevät paljon kuumassa tai kylmässä selviytymisessä. Oikealla varustuksella ihminen pärjää yleensä pitkiä aikoja.

Jos sisäinen lämpötila nousee yli 43 asteeseen, ihminen kuolee siihen, että valkuaisaineet rikkoutuvat. Jos lämpö laskee alle 32 asteeseen, lihakset jäykistyvät ja hermoimpulssien kulku vaikeutuu. Kun hengityslihakset ja sydän eivät toimi, ihminen kuolee kylmyyteen.

Mikael Segerstråle

fysiologian ja neurotieteen yliopistonlehtori

Helsingin yliopisto

Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.

Oikaisu 27. huhtikuuta kello 18.30: Lisätty dalmatiankoiran pilkkuja koskevaan vastaukseen, että vastaavaa väritystä esiintyy myös tietyillä hevosroduilla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat