Webb voi nähdä elämän merkit eksoplaneetan kaasukehän saasteista

Ilmakehään päässeet teolliset kemikaalit ovat merkki sivilisaatiosta.

Planeetan luonne paljastuu kaasukehästä.

25.4. 2:00 | Päivitetty 25.4. 10:08

Jos kaikki sujuu hyvin, joulukuussa lähetetty James Webb -avaruusteleskooppi alkaa kesällä tiirailla kauemmas maailmankaikkeuteen kuin koskaan aikaisemmin on katsottu.

Toisin kuin edeltäjänsä Hubble-teleskooppi, Webb voi tehdä suoria havaintoja kaukaisista eksoplaneetoista ja kenties jopa elämästä niiden pinnalla.

Esimerkiksi kasvit heijastavat yhteyttäessään infrapunavaloa. Se voi näkyä Webbin ottamissa kuvissa punaisena reunuksena ja paljastaa siten planeetalla lymyävän elämän.

Webbiä voi hyödyntää myös älykkään avaruuden elämän etsinnässä, ehdottavat yhdysvaltalaistutkijat tutkimuksessaan. Se on hyväksytty julkaistavaksi Planetary Science Journal -tiedelehteen.

Esimerkiksi ihmiskunnan pystyy havaitsemaan avaruudesta käsin hukkalämmön ja keinotekoisen valaistuksen perusteella.

Helpoimmin kädenjälkemme tunnistaa kuitenkin ilmakehään päässeistä teollisista kemikaaleista. Tutkijoiden mukaan tällainen saaste on juuri se asia, jota Webbin kannattaisi etsiä myös eksoplaneetoilta.

Blue Marble Space -tutkimuslaitoksen astrobiologi Jacob Haqq-Misra ja hänen työtoverinsa keskittyivät erityisesti freoneihin eli kloorista, fluorista ja hiilestä koostuviin kemiallisiin yhdisteisiin.

Niitä on 1930-luvulta lähtien käytetty esimerkiksi jääkaapeissa, palosammuttimissa ja suihkupullojen ponneaineena.

Maan pinnalla nämä yhdisteet ovat harmittomia, mutta ilmakehään päästessään ne tuhoavat otsonia. 1980-luvulla tutkijat havaitsivat, että freonipäästöt olivat aiheuttaneet maapallon otsonikerrokseen valtavan aukon.

Jos vastaavanlaisia merkkejä löytyisi jonkin eksoplaneetan ilmakehästä, sen takana on lähes varmasti ihmiskunnan kaltainen teollistunut sivilisaatio.

Saasteiden havainnointi ei ole teleskoopilla kuitenkaan aivan yksinkertaista. Jos planeetan emotähti on liian kirkas, sen säteily voi peittää saastumisen merkit alleen.

Tutkijoiden mukaan katse kannattaakin suunnata punaisiin kääpiöihin, jotka ovat tähdistä himmeimpiä.

Yksi mahdollinen ehdokas on 40 valovuoden päässä sijaitseva Trappist-1, jota kiertää useita Maan kokoisia eksoplaneettoja lämpötilaltaan ihanteellisella elämänvyöhykkeellä.

Ongelmana on, etteivät punaiset kääpiötähdet ole parhaita isäntiä elämälle. Ne ovat nuorina hyvin epävakaita ja syöksevät ympärilleen voimakkaita purkauksia, mikä voi tuhota orastavan elämän niitä kiertävillä planeetoilla.

Julkaistu Tiede-lehdessä 5/2022.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat