Lintu nauttii sopivan sulhon laulusta, ja taustalla on tietty keskushermoston välittäjäaine

Paras konsertti sitouttaa naaraan aivot kahdella tavalla.

Naaras halajaa lempilaulunsa esittäjää.

4.5. 2:00 | Päivitetty 4.5. 11:57

Kevään laulukonserteissa lintukoiraat lirkuttelevat parhaansa mukaan. Naaraat vertailevat esityksiä ja valitsevat sulhasehdokasta aivokemikaalit hyrräten.

Aina kun ilmoille kajahtaa naaraan toiveita vastaava liverrys, sen aivoihin tulvahtaa dopamiinia. Se on keskushermoston välittäjäaine, jonka tiedetään edistävän motivaatiota ja oppimista.

Dopamiinia tuottavat tietyt keskiaivojen solut, ja nähtävästi aine sitouttaa naarasta lauluun kahta eri reittiä yhtä aikaa.

Se lisää kuuloaivokuoren tarkkaavaisuutta ja herättää aivotumakkeen, joka tuottaa palkitsevia tuntemuksia.

Jälkimmäistä vaikutusta on pidetty linnulle tärkeimpänä. Nimittäin kun dopamiini vaikuttaa vastaavaan tumakkeeseen preeriamyyrillä, se saa ne sitoutumaan elämänkumppaniinsa.

Kuitenkin myös toinen reiteistä motivoi lintua niin vahvasti, että se yksinäänkin muuttaa käyttäytymistä.

Jos dopamiinia lisätään kuuloaivokuoreen keinotekoisesti, kehnokin laulu saa naaraan innostumaan, kertovat kanadalaiset tutkijat Current Biology -tiedelehdessä.

Muistuttaa ihmisen musiikkinautintoa

Tutkimuksessa seeprapeipponaaraille soitettiin äänityksiä eri koiraiden lauluista.

Laulut esitettiin naaraille kaksi kerrallaan siten, että naaras sai valita kuuntelemansa laulun narusta nykäisemällä. Mieltymys pääteltiin siitä, kumpaa nuoraa naaras kahden tunnin aikana kiskoi useammin.

Kun suosikit oli selvitetty, joidenkin naaraiden kuuloaivokuoreen annosteltiin dopamiinia vastaavaa lääkeainetta samalla, kun niille soitettiin epämieluisaa laulua.

Sen muuttuminen mieluisammaksi nähtiin, kun nuoratesti toistettiin.

Voi olettaa, että lintunaaras kokee lempilaulun tuottaman tunteen voimakkaana. Onhan kyse poikasten isän valinnasta, johon evoluutio on taatusti tuottanut vahvan motivaation.

Jopa meillä ihmisillä musiikkinautinto on kytköksissä aivojen dopamiinisäätelyyn, vaikka musiikkimaku ei meillä parinmuodostusta ensisijaisesti ratkaisekaan.

Kansainvälinen tutkijaryhmä kertoi vuonna 2019 Pnas-lehdessä, että dopamiinitasoja sorkkimalla voi muuttaa eri kappaleiden koehenkilössä herättämiä tunteita.

Julkaistu Tiede Luonto -lehdessä 3/2022

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat