Sardiinien suurvaellus vie valtavat laumat lämpimän veden ansaan – outo käytös voi periytyä jääkaudelta

Tappavan lämmin rannikko viekoittelee kuin kangastus.

Sardiinien vaellus lienee perua jääkaudelta, jolloin Intian valtameren puoli soveltui kutemiseen. Kun vedet lämpenivät, paikasta tuli ansa.

26.4. 2:00 | Päivitetty 26.4. 7:48

Etelä-Afrikan itärannikolla kuhisee huhti–kesäkuussa, kun vuodesta riippuen kymmenet tai sadat miljoonat sardiinit vaeltavat rannikkoa pitkin pohjoisemmaksi.

Parveilua sanotaan maailman suurimmaksi, ja se vetää niin saalistajia kuin turisteja.

Olot huijaavat sardiineja.

Sardiinit starttaavat 15–20-asteiselta merialueelta, jossa ne ovat kuoriutuneet ja kasvaneet.

Ennen pitkää ne kuitenkin joutuvat tropiikista tulevan liki 25-asteisen merivirran kynsiin.

Liian lämpimässä vedessä ne nääntyvät tai päätyvät petokalojen, delfiinien ja lintujen suihin. Ne ehtivät kutea vähän, mutta toukat tuskin aikuistuvat.

Miksi sardiinit siis vaivautuvat? Olot huijaavat sardiineja, vastaavat eteläafrikkalaiset ja australialaiset tutkijat, jotka selvittivät alueen sardiinien tulemiset ja menemiset.

He havaitsivat, että Etelä-Afrikan sardiinit jakautuvat perimältään kahteen eri kantaan.

Toinen kutee ja kasvaa mantereen eteläkärjen noin 20-asteisessa vedessä, toinen Atlantin puolella 15 asteen tuntumassa. Vaeltajista valtaosa tulee Atlantista.

Outo ilmiö käynnistyy, koska Atlantin sardiinit tapaavat kasvaessaan uida idemmäksi, tutkijat kertovat Science Advances -tiedelehdessä.

Afrikan kaakkoiskulmassa ne hämääntyvät uimaan rannikkoa pitkin vielä pidemmälle, koska sinne kumpuaa syvyyksistä tutun viileää ja ravinteikasta vettä. Sopivia oloja ja ruokaa tuntuu riittävän.

Kumpuaminen on kuitenkin tilapäistä ja johtuu vuodenajan tuulista ja merivirran pyörteilyistä.

Kun se päättyy, sardiinit huomaavat jääneensä loukkuun itärannikon kapealle mannerjalustalle, jonka matalaa vettä viereinen merivirta nopeasti lämmittää.

Vaellus lienee perua jääkaudelta, jolloin Intian valtameren puoli soveltui kutemiseen paremmin. Vesien lämmetessä paikasta tuli ekologinen ansa.

Julkaistu Tiede Luonto -lehdessä 3/2022

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat