Naaraskarhu osoittaa sukurakkautta – jää mieluusti emonsa naapuriksi

Otsojen naapuruussuhteissa se näkyy selvemmin Keski- kuin Itä-Suomessa

Naaraskarhu pentuineen Suomussalmen erämaassa.

14.4. 2:00

Maaliskuussa osa Suomen mesikämmenistä kömpii jo talvipesästään. Keskitalvella synnyttäneet naaraat tulevat ulos 1–4 nuoren pennun kanssa.

Pennut seuraavat emoaan tämän vuoden, mutta seuraavana tai sitä seuraavana kesänä ne hajaantuvat omille teilleen.

Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että urokset tapaavat vaeltaa kauaksi emostaan ja perustaa sinne suuren elinalueen ja ehkä vaellella lisää.

Naaraat ovat paikkauskollisempia. Ne jäävät mieluusti emonsa naapureiksi ja perustavat pienempiä elinpiirejä kuin urokset.

Esimerkiksi itäisen ja keskisen Suomen naaraskarhut käyttäytyvät tuolla tavoin.

Näin kertovat kymmenvuotisen seurannan ja dna-näytteiden perusteella Oulun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkijat. Karhuja seurattiin radiopannoilla. Tuloksista kertoo Diversity-lehti.

Karhukanta on vahvin itäisessä Suomessa.

Eroakin silti on. Keskisessä Suomessa naaraan elinalue kattaa keskimäärin liki 900 neliökilometriä ja itäisessä keskimäärin vain runsaat sata.

Lisäksi idässä naapurit eivät ole lähisukulaisia aivan niin yleisesti kuin maan keskiosassa.

Metsästys pilkkoo sukuja idässä. Alueiden erot juontavat osin historiasta, tutkijat päättelevät.

Karhut oli 1900-luvun alkuun mennessä hävitetty Suomesta melkein tyystin, ja kanta alkoi toipua vasta vuosisadan loppupuolella.

Pohjois-Suomen nallet ovat sukua skandinavialaisille, mutta Itä-Suomeen karhuja on levinnyt Venäjältä, ja osa on jatkanut keskemmälle maata.

Nykyisin paikallinen karhukanta on tiuhin idässä.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa elää yli kolme kertaa niin paljon aikuisia otsoja kuin saman kokoisella alueella keskisessä Suomessa.

Lännessä ja etelässä liikkuu lähinnä vaeltelevia uroksia.

Idän elinalueiden pienuuden voi selittää suuri yksilömäärä. Se juontaa ihmisasutuksen harvuudesta ja siitä, että Venäjän karhumaat ovat lähellä.

Sen sijaan se, etteivät naapureina elävät otsot ole idässä niin usein äitejä ja tyttäriä. Se kaipaa tutkijoiden mielestä muutakin selitystä kuin pelkän tiuhuuden.

Todennäköisesti idän mesikämmensukuja pilkkoo myös karhunmetsästys, joka on siellä runsaampaa kuin maan keskiosissa.

Julkaistu Tiede Luonto -lehdessä 2/2022

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat