Miksi on palomies eikä palonainen?

Lasten tiedekysymyksissä pohditaan myös kirjekyyhkyjen suunnistustaitoa, sinivalasta kyytinä ja koiran kuonoa. Entä voiko identtinen kaksonen avata kasvontunnistuksen avulla sisaruksensa puhelimeen?

Palomiehen sijasta voimme puhua pelastajista.

29.4. 2:00 | Päivitetty 29.4. 7:50

Elle Rautiainen, 9

Monet vanhat ammattinimitykset kertovat ajoista, jolloin lähinnä vain miehet työskentelivät joissakin ammateissa. Esimerkiksi kirvesmies, lakimies, merimies, sotamies, talonmies ja virkamies ovat tällaisia nimityksiä.

Samaan tapaan on muodostettu myös tehtäviin viittaavia sanoja, kuten esimies, kotimies ja varamies. Sittemmin -mies ei ole välttämättä tarkoittanut miespuolista henkilöä vaan henkilöä yleensä.

Myös palomies on vanha sana, mutta se tarkoitti aluksi kaskenpolttajaa tai palovartijaa. Kun ensimmäiset palokunnat perustettiin Suomeen 1800-luvulla, niiden jäseniä alettiin kutsua ruotsin brandman- ja brandsoldat-sanojen mukaisesti palomiehiksi tai palosotilaiksi.

Tasa-arvon nimissä mies-loppuisia sanoja on viime aikoina pyritty vaihtamaan sukupuolineutraaleiksi. Esimerkiksi esimies on vaihdattu johtajaksi, varamies varahenkilöksi – ja palomies pelastajaksi.

Pelastaja ja muut sukupuolineutraalit sanat voivat merkitä eri sukupuolia sekä sanaston että käytännön tasolla.

Kaisa Häkkinen

suomen kielen professori

Turun yliopisto

Kyyhky osaa suunnistaa omaan kotiinsa, jota sanotaan kyyhkyslakaksi.

Mistä kirjekyyhkyt tietävät, minne ne menevät, kun ne lähettävät kirjeen?

Armi Kinnunen, 7

Kirjekyyhkyinä käytetään kesykyyhkyjä eli puluja. Ne voivat viedä kirjeitä vain kotilakkaansa eli pesäänsä.

Kirjeen lähettäminen onnistuu siten, että otetaan kyyhky mukaan ja kuljetetaan se pois kotiseudulta. Kun tulee tarve lähettää viesti, kyyhkyn koipeen tai niskaan kiinnitetään kirje putkilossa.

Lintu suunnistaa heti kotia kohti, kun se vapautetaan. Kirjeen lähettäminen luonnistuu myös niin, että kyyhky lähetetään ensin eläinkuljetuksena tuttavalle, joka kiinnittää kirjeen ja vapauttaa linnun.

Kyyhkyt osaavat takaisin kotilakkaansa hyvän suuntavaistonsa ansiosta. Se perustuu maamerkkeihin, auringon sijainnin seuraamiseen ja todennäköisesti myös kyyhkyjen magneettiaistiin, siis kykyyn suunnistaa maapallon magneettikentän avulla. Jopa kotiseudun hajujen on arveltu ohjaavan kirjekyyhkyjä perille.

Ennen kuin kyyhkyjä voidaan käyttää kirjeiden kuljetukseen, niitä täytyy kouluttaa vapauttamalla niitä kerta kerralta kauempana kotoa. Siten ne oppivat kotilakan sijainnin.

Suomessakin on aika paljon kyyhkysharrastajia. Nykyään kirjeiden lähettämistä suositumpaa on seurata ja kilpailla, kenen kyyhkyt osaavat nopeimmin kotiin.

Esa Hohtola

eläinfysiologian emeritusprofessori

Oulun yliopisto

Sinivalas voi kasvaa yli 30 metrin mittaiseksi.

Kuinka monta ihmistä mahtuu sinivalaan kyytiin?

Vilma Kotkavuori, 7

Sinivalas on suurin koskaan elänyt eläin. Isoimmat yksilöt ovat noin 30 metriä pitkiä. Pisin mitattu sinivalas oli yli 33-metrinen. Naaraat ovat koiraita isompia.

Jos ihmiset asettuisivat 30-metrisen sinivalaan selkään peräkanaa samalla tavalla kuin hevosen selkään, kyytiin mahtuisi noin sata keskikokoista aikuista. 7-vuotiaita lapsia kyytiin menisi noin 170.

Jos ihmiset olisivat kyydissä hieman turvallisemmalla paikalla eli valaan ilma-aukon takana eikä pyrstöllä, istumaan mahtuisi noin 60 keskikokoista aikuista tai satakunta 7-vuotiasta.

Sinivalaan massa on keskimäärin 102 000 kilogrammaa. Keskimääräinen ihmisen massa on 62 kiloa, joten yksi sinivalas vastaa kooltaan noin 1 600:aa ihmistä.

Valaan ollessa vedessä olisivat myös sen selässä olevat ihmiset pitkälti veden kannattelemia, jolloin se jaksaisi pitää kaikki kyydissään.

Maalle joutuessaan sinivalaan sisäelimet voisivat rusentua sen oman valtavan massan takia hengenvaarallisesti ilman ylimääräistä painoakin.

Sinivalaita esiintyy kaikilla valtamerillä lukuun ottamatta pohjoisinta arktista merialuetta. Niitä on arvioitu olevan 10 000–25 000 yksilöä. Se on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.

Tiedossa ei ole tapauksia, että ihminen olisi oikeasti hypännyt sinivalaan kyytiin. Sitä ei ole myöskään suositeltavaa yrittää. parasta on jättää meren uhanalaiset jätit omaan rauhaansa.

Sanna Kuningas

tutkija

Luonnonvarakeskus

Jos jollain on puhelimessa kasvotunniste käytössä, niin pääseekö identtinen kaksonen omilla kasvoillaan avaamaan puhelimen?

Anton Pascual, 8

Kasvojentunnistus perustuu kasvojen mittasuhteiden erotteluun.

Silmät ovat kaikilla hiukan eri muotoiset ja eri etäisyydellä toisistaan, nenästä ja suusta. Identtisillä kaksosilla kasvot ovat hyvin samanlaiset, joten tunnistusalgoritmilla on todella työtä. Algoritmi on ikään kuin resepti eli ohjeiden luettelo.

Vaikka identtisillä kaksosilla on samat geenit, he voivat ikääntyä hiukan eri tavalla.

Toinen voi saada kasvoihin ryppyjä tai arpia. Toinen voi myös kehittää ilmeitä, joita toisella ei ole, kuten hiukan erilaisen hymyn. Sellainen helpottaa algoritmin kykyä erottaa kasvot toisistaan.

Tutkimuksissa on havaittu, että identtiset kaksoset voikin erottaa kasvojentunnistukseen erikoistuneella algoritmilla.

Ihan kaikilta algoritmeilta ja joka tilanteessa se ei onnistu. Onnistuminen riippuu tietenkin myös kasvojentunnistusta varten ladatuista valokuvista.

Jos on huolissaan siitä, ettei kasvojentunnistus aina onnistu erottamaan identtisiä kaksosia, kannattaa käyttää jotain muuta tunnistamisen keinoa. Sellainen on vaikkapa salasana, jota ei sisarukselleen kerro.

Ella Peltonen

tietotekniikan apulaisprofessori

Oulun yliopisto

Koiran kuonopää on kirsu.

Miksi koiran kuonossa ei ole karvoja?

Iina Vähäsöyrinki, 8

Useimmilla nisäkäseläimillä, kuten kissalla, sialla ja lehmällä, on samankaltainen kostea ja karvaton kuononpää kuin koiralla. Koiran ja sen lähisukulaisten, kuten suden, kuononpäätä kutsutaan kirsuksi.

Kirsun tärkeä tehtävä on kerätä nenään hajuja eli hajumolekyylejä. Se on koirille olennaista; hajuaisti on niille paljon merkittävämpi kuin ihmisille.

Hajuaistin avulla ne voivat esimerkiksi selvittää aiemmin tapahtuneita asioita, kuten onko lenkkipolulla kulkenut joku tuttu koira tai ihminen.

Jos kirsussa olisi karvoja, ne saattaisivat estää hajumolekyylien pääsyä nenään. Karvoja ei voi kasvaa, koska kuonossa ei ole karvatuppeja.

Kirsussa ei ole myöskään rauhasia, joten se ei eritä hikeä eikä talia. Kuonon kosteus on peräisin sieraimista, joihin kulkevat kyynelrauhasista tulevat tiehyet.

Karvattomassa kuonossa on samantapainen kuviointi kuin meidän sormenpäissämme. Samaan tapaan kuin ihmisen voi tunnistaa sormenjäljestä, voi jokaisen koiran tunnistaa kirsun kuviosta tai jäljestä.

Suvi Viranta-Kovanen

paleobiologian dosentti

Helsingin yliopisto

Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat