Iäkkäät hyötyivät selvästi kolmannesta korona­rokotuksesta – katso miten oman ikäryhmäsi tilanne kehittyi omikron­kevään aikana

Talven data kertoo rokotusten voimasta ja omikronmuunnoksen luonteesta.

Koronaviruksen aiheuttamia sairastumisia ovat lieventäneet paitsi rokotteet myös lievemmän taudin aiheuttavan virusmuunnoksen leviäminen.

22.4. 2:00 | Päivitetty 22.4. 6:29

Yli 50-vuotias väestö on selvästi hyötynyt kolmansista koronarokotuksista, nuoremmat eivät niinkään.

Muun muassa tämä ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kuukausittain päivittyvästä datasta. HS tarkasteli sitä kuluneen talven ajalta.

Kolmannen rokoteannoksen antama lisäsuoja näkyi talven mittaan vanhimmissa ikäryhmissä. Kaksi ja kolme rokoteannosta saaneiden välillä näkyi selvä ero kuolemissa ja hoidontarpeessa yli 50-vuotiailla.

Vanhimmassa yli 70-vuotiaiden ikäryhmässä sairaalahoidon ilmaantuvuus oli maaliskuussa kaksinkertainen kahdesti rokotetuilla verrattuna kolmesti rokotettuihin. Kuolemissa ero oli kolminkertainen.

”Tämä kertoo, että vanhemmilla ikäryhmillä kaksi annosta ei riitä”, sanoo THL:n ylilääkäri, rokotusasiantuntija Hanna Nohynek. Tämän vuoksi ikäihmisille alettiin viime syksynä suositella kolmatta rokotusannosta ensimmäiseksi.

Alle 50-vuotiailla kahdesti ja kolmesti rokotettujen ero hoidontarpeessa oli sen sijaan vähäinen.

Rokotusten ja omikronin aiheuttaman lievemmän taudin ansiosta menehtyneiden osuus varmistetuista tapauksista on ollut kevättalvella alhaisin koko pandemian aikana. Kuolleiden osuus oli THL:n tilaston mukaan maaliskuussa 0,3 prosenttia.

Kokonaan rokottamattomien ja rokotettujen välillä ero kuolleisuudessa ja sairaalahoidon tarpeessa on moninkertainen.

Omikronin luonteesta kuitenkin kertoo se, että rokottamattomien työikäisten sairaalahoidon tarve laski joulu–tammikuusta alkaen, vaikka tartunnat lisääntyivät.

Virallisesti varmistettu koronatartunta on ollut 18 prosentilla suomalaisista.

Omikronin päästyä tammikuuhun mennessä vallalle tartuntojen ilmaantuvuus kasvoi pystysuoraan ja nousi ainakin helmikuuhun asti.

Silti sairaalahoidon ilmaantuvuus 30–49-vuotiaiden ikäryhmässä laski rokottamattomilla jo joulukuusta tammikuuhun ja oli maaliskuussa enää puolet joulukuun ilmaantuvuudesta. Laskua näkyy muidenkin ikäryhmien rokottamattomilla tammikuusta eteenpäin.

Rokottamisen ja omikronmuunnoksen aiheuttaman lievemmän taudin lisäksi vakavien tapausten ilmaantuvuutta vähentää tartunnoista saadun immuniteetin lisääntyminen.

Tilastoon on periaatteessa sisällytetty vain tartunnalle altis väestö, mutta se ei aivan pidä kutiaan.

Alttiiksi on katsottu ne, joilla ei ole ollut pcr-testillä virallisesti todennettua tartuntaa. Testauksen kriteerit kuitenkin tiukentuivat huomattavasti tammikuussa, ja testeissä käyminen on kevättä kohti vähentynyt.

Koska suurta osaa tartunnoista ei ole enää todettu laboratoriossa varmistetuilla testeillä, koronan sairastaneita ja siten immuniteettia saaneita on enenevästi tilastossa väärin luokiteltu alttiiksi koronalle.

Virallisesti varmistettu koronatartunta on ollut 18 prosentilla suomalaisista. Kyselytutkimukseen perustuen THL:ssä on arvioitu, että maaliskuun puolivälissä koko maassa taudin oli sairastanut vähintään joka neljäs, Helsingissä ja Uudellamaalla joka kolmas.

Vanhimmalle ikäluokalle myös omikronmuunnos on vaarallinen – kahdeksankymppisille vielä selvästi vaarallisempi kuin seitsemänkymppisille, Nohynek sanoo.

Siksi neljättä rokotusannosta suositellaan nyt yli 80-vuotiaille. Sen on ottanut tähän mennessä 44 prosenttia ikäluokasta.

Vanhimmalla ikäryhmällä tartuntojen, sairaalahoidon ja kuolemien ilmaantuvuus nousi maaliskuulle asti, kun virus saavutti myös heidät. Muilla tähän asti tarjotut rokotukset ovat pitäneet vakavien tapausten osuuden matalana.

Neljättä rokotusta on vaadittu nuoremmillekin sillä perusteella, ettei pilaantuvia rokotteita ole järkeä heittää roskiin. Ne pitäisi antaa niille, jotka lisäturvaa haluavat. Nohynek sanoo ymmärtävänsä ajatuksen.

Perustelu on hänen mielestään kuitenkin pulmallinen.

”Kansallisessa rokotusohjelmassa on ajateltu, että rokottamiseen pitää olla riittävään näyttöön pohjaava lääketieteellinen syy. Ei riitä, että joku haluaa rokotuksen.”

Myös kolme rokotusta saaneilla seitsemänkymppisillä sairaalahoidon tarve on maaliskuussa hiukan noussut. Se voisi viitata puutteelliseen rokotussuojaan. Nohynekin mukaan ei kuitenkaan ole selvää, että lisäannos parantaisi suojaa. Nykyiset rokotteet eivät estä tartuntaa, ja lieväkin infektio vie monisairaan vanhuksen helposti sairaalakuntoon.

Huhtikuun alusta alkaen käyrä näyttää lisäksi lähteneen alaspäin. Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä (Krar) pohtii tilannetta ensi viikolla.

THL:n ja Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotustilaisuudessa torstaina esiteltyjen tietojen valossa sekä todettujen tartuntojen määrä että sairaalakuormitus näyttävät kääntyneen huhtikuun ensimmäisten viikkojen aikana viimein laskuun kaikissa ikäryhmissä ja kaikilla alueilla.

Sairaaloiden kuormitus helpottaa silti hitaasti, koska yli 70-vuotiaiden osuus tartunnoista on kasvussa, ja he päätyvät sairaalahoitoon herkemmin kuin nuoret.

Seuraavasta grafiikasta näet, miten sairaalahoidon ja kuolemien ilmaantuvuus on kehittynyt talven mittaan eri ikäryhmissä ja eri tavoin rokotettujen joukossa.

Kannattaa huomata, että ikäryhmien kuvaajissa on eri asteikot. Jos asteikko olisi kaikissa kuvaajissa sama, nuorempien tapaukset mataisivat näkymättömissä kuvaajan pohjalla.

Etenkin nuorimmassa ikäryhmässä näkyy satunnaisuuden aiheuttama heilahtelu. Kun tapausten määrä on pieni, vähäinenkin muutos saa käyrät poukkoilemaan.

Alle 30-vuotiaissa vakavat tapaukset ja varsinkin kuolemat ovat yksittäisiä, ja parikin tapausta näkyy jo kuvaajassa piikkinä. Tarkastelun nuorimmasta ikäryhmästä kuoli maaliskuussa kolme ihmistä 30 päivän sisällä todetusta koronatartunnasta, kun yli 70-vuotiaita kuoli 475.

Erot tarkasteltujen osajoukkojen koossa ovat muutoinkin suuria. Esimerkiksi kolme rokotetta saaneita on nuorimmassa ikäryhmässä melko vähän, mutta yli 60-vuotiaista heitä on 86 prosenttia.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat